Kiitti kivasta pihasta!

Jii-haa! Netti toimii taas! Ei kun päiväkirjaa eetteriin.

Poliitikkoihin (ei politiikkaan) väliaikaisesti turhautuneena päivitän puutarha-asioita. Kasvimaa on pahuuden hallussa ja viikon työlistalla. Joten ei kuvaa siitä. Sievän mutta terhakkaan kasvimaan sijaan olemme saaneet nauttia edellisten omistajien työn hedelmiä ja ihastella sieltä täältä putkahtelevia kasveja. Kiitos, piha on iso ilo! Erityisen kiitollinen olen keto-osuudesta, se sopii mitä parhaiten näin laiskalle mutta kauneudesta nauttivalle puutarha-amatöörille, ja ötökätkin tykkää :). Kukassa ovat tällä hetkellä ainakin jalopähkämö, parit liljat, pionit, tuoksuvadelma ja sormustinkukat. Mutta alkuun kuva-arvoitus: mikäs se tämä on?

Tässä profiilikuvaa samasta kohteesta.

Ai eikö aukea? Vastaus tulee bloggauksen lopussa. Seuraavana on esittelyvuorossa neiti Varjolilja.



Ja sitten ryhmäkuvassa iloista seurakuntaa: päivänliljoja, pioneita ja keisarinliljaa, taustalla kedon villimpiä kasveja. Ehkä hieman kesäinen vaikutelma?


Lopussa vastaus arvoitukseen. Karvapallossa on kuvattuna kesäkuun alkupuolella toitottamani pukinparran siemenhahtuvat. Muistuttaa megavoikukkaa. Pukinparran lajinmäärityksen jälkeen olen löytänyt niitä Turusta aika monesta paikkaa. Omalla pihallamme kasvaa käsittääkseni kolme yksilöä. Liekö kasvi voimakkaasti leviämässä? Ja jos näin on, johtuuko se ilmaston lämpenemisestä?

Saimaa oli tuulinen

Saimaa oli juhannuksena kaunis mutta jokseenkin tuulinen. Vietimme mittumaarin kälyn suvun mökillä Ruokolahdella. Lomatunnelmissa, siis. Miehelläkin alkoi loma, joten nyt voimme alkaa lorvia oikein kahden hengen voimin.

Kesä tullee kulumaan levollisesti pääasiassa kotosalla. Talo pitäisi maalata, joten puuhaa riittää. Kaikenlaista muutakin järjestetävää on, torppaa ei suinkaan saatu aivan vimpan päälle vielä viime kesänä. Emme olekaan keksimällä keksineet itsellemme kesäohjelmaa, vaan lähteneet siitä, että tämä kesä lähinnä puuhaillaan kotosalla. Hyvä niin.

Toki hieman olemme reissanneet. Ennen juhannuksen Imatra-Ruokolahti-Porvoo-kierrosta tuli käytyä Kylie Minoguen konsertissa Hartwall-areenalla (joulupukki oli huomaavainen ja toi liput jo puolivuotta takaperin) KylieX2008-kiertuetta ihmettelemässä, Porvoossa sukujuhlimassa ja Tampereella.

Tänään maanantaina oli kevätkauden viimeinen kokous, maakuntahallitus. Esityslista löytyy täältä. Eipä siinä sen ihmeellisempää mitä nyt maakuntakaavan menettelytavoista hieman kinattiin. Hallinnon pitäisi olla tasapuolista, eikä vain olla, vaan sen pitäisi myös näyttää siltä, mikä vinkkinä maakuntajohtajalle näin annettakoon. Hienoa on, että käsittelyssä oli myös "Etenemispolku Varsinais-Suomen paikallisjunaliikenteen kehittämisestä". Asiaa on tuupattava eteenpäin, jotta saamme valmista ensi vuosikymmennellä, ja mieluiten sen alkupuoliskolla.

Suurpetoneuvottelukuntakin tuli perustettua, vaikka sen tarpeesta voikin olla epäileväinen. Innoittajana hankkeelle on toiminut Petonetti-sivusto, johon voi käydä merkkaamassa petohavaintonsa. Hieman kyllä epäilen, että sinne on listattu puolet paikkakuntien irtokoiristakin. Mutta jos keskustelu mieliä rauhoittaa, niin olkoon näin. Susien suhteen mielien rauhoittaminen toki voi olla tarpeen, mutta ei sen enempää. Oikeille häirikkösusille ja -karhuille saa joka tapauksessa kaatoluvan ja muiden pitääkin saada elää. Jos tänne joku ahma joskus sattuisi eksymään, niin se olisi aplodien arvoinen asia, eikä mikään suurpetoneuvottelukunnan päänvaiva. Ilveksistä ei juuri haittaa ole. Oikeasti harmia aiheuttavat enemmän merimetsot ja hylkeet, mutta niistä nyt ei saa suurpetoja tekemälläkään, vaikka jollakulla ehkä siihenkin olisi mielihaluja. Ja tiedä sitten edes niistä merimetsoista. Esteettinen haitta on selvä, mutta kuinka paljon todellista haittaa ne muutoin aiheuttavat? Siitä on esitetty melko erilaisia näkeymyksiä. Hylkeistä kieltämättä on haittaa kalastajille, mutta suurpetoja eivät nekään ole.

Nettiyhteys kotoa on taas kerran ollut poikki, joten jos se ei tuosta korjaannu, blogin päivitys voi tökkiä pidempäänkin eikä sähköpostiakaan tule juuri luettua. Joten jos haluat tavoittaa, kannattaa soittaa näin kesäaikaan. Yritän kommentoida, jos politiikassa jotain tapahtuu. Mutta suurten puolueiden kesäkokousfloppien jälkeen olo ei ole erityisen motivoitunut politiikan pohdintaan. Vaalirahakohu ei muuttanut juuri mitään, kovalla tohinalla vain vähän raavittiin likaista pintaa. Homma ei suuntaudu terveemmälle pohjalle jos kansa ei vaihda päättäjiään. Ja miksi vaihtaisi, kun nykyisistä löytyy niin kivasti täytettä iltapäivälehtiin? Demokratia on kuollut, eläköön viihdeteollisuus.

Raporttia pukkaa valtuustosta

Tästä tulee nyt toooosi pitkä bloggaus. Naputin Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa puheenvuoroista muistiinpanoja ja ajattelin lykätä ne tänne niiden noin kahden ihmisen riemuksi, joita keskustelut kiinnostavat. Muut hypätköön bloggauksen yli, tässä ei ole muuta asiaa. Turun valtuuston kokouksista ei pidetä Helsingin tapaan keskustelupöytäkirjaa, joten kaupunkilaisten ainoa mahdollisuus saada selville, mitä valtuustosalissa puhutaan, on tulla paikalle kuuntelemaan.

Asialistalla oli maanantaina alkuun pitkä rivi henkilövalintoja Pekka Ruolan erottua kaupunginhallituksen puheenjohtajan tehtävistä. Ero käynnisti kokoomuksen sisäisen ero- ja valintarumban. Hallituksen uudeksi kokopäiväiseksi puheenjohtajaksi valittiin kokoomuksen Aila Harjanne. Niiden jälkeen tuli yleistä mielenkiintoa herättävien asioiden (Telakkarannan asemakaava, päivähoidon siirto opetustoimeen ja kaupungin talousohjelma) vuoro.

Ensimmäisenä asia-asiana listalla oli Telakkarannan kaava. Vasemmiston Sauli Saarinen esitti pienimpien rakennusten poistamista sulkutelakan A-1 -alueelta ja alue säilyttämistä yleisenä rakentamattomana alueena. Pirjo Rinne (vas) kannatti Saarista ja perusteli asiaa julkisen tilan turvaamisella. Asiasta käytiin jonkin verran keskustelua. Demareiden Mika Stepanoff valitteli kaavaa ja sen tehokkuutta sekä puolusti kulttuurilaiva-ajatusta (joka on monen mielestä kiinnostava ajatus mutta liikenteellisesti siinä paikassa järjetön), mutta lopulta äänesti kaavan hyväksymisen puolesta. Itse käytin seuraavanlaisen puheenvuoron:

"Arvoisa puheenjohtaja, ymmärrän kyllä vasemmistoliiton esitystä, perusteltua kritiikkiä on kohdistunut nimenomaan tähän kohtaan. Mutta te olisitte poistamassa kaavasta kirsikan kakun päältä, sen mausteen ja kaupunkikuvallisesti kiinnostavimman yksityiskohdan, ja siten heikentäisitte koko kaavan merkitystä. Näin toki olisi voitu toimia, jos koko kaavan valmistelu olisi lähtenyt tästä ideasta ja edennyt sen jälkeen jotain toista reittiä. Näin ei kuitenkaan ole tehty, ja A-1 -alueen poisto tekisi kaavaan olennaisen arven. Haluan myös korostaa, että asemakaavassa on koko jokiranta tarkoituksella jätetty avoimeksi julkiseksi tilaksi kaupunkilaisten mennä, tulla ja olla. Toteutunut kaava tuleekin muuttamaan kaupungin asukkaiden kulkureittejä ja tapaa käyttää jokirantaa. Asemakaavan onnistuminen ja alueen todellinen vetovoima riippuu erittäin paljon sen käytännön toteutuksesta, joten vastuu maiseman tulevaisuudesta lepää kaavan hyväksymisen jälkeen raskaana rakennuslautakunnan käsissä."

Muitakin puheenvuoroja käytettiin. Telakkarannan asemakaava hyväksyttiin lopulta äänin 55 puolesta, 11 vastaan, 0 tyhjää ja 1 poissa. Vastaan äänestivät vasemmistoliitto lukuun ottamatta Raimo Huhtasta sekä Olavi Mäenpää.

Seuraavana oli vuorossa päivähoidon siirto opetustoimeen. Kokoomuksen Aila Harjanne kävi läpi kootut meriselitykset siitä, miksi kokoomus on kuluneen viikon aikana kääntänyt takkinsa asiassa, eikä tulekaan äänestämään pitkään ja hartaasti kannattamansa päivähoidon siirron puolesta. Sitten hän alkoi puhua talousohjelman ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen tärkeydestä. Demareiden ryhmäjohtaja Jarmo Rosenlöfhän viime valtuustossa uhkaili sivulauseessa jopa sote-hankkeesta irtautumisella, jos päivähoidon siirto aiotaan runnoa läpi heidän ohitseen. Harjanne selitteli, että apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän elinkaarinäkökulma on nyt kuulemma tullut mukaan uutena ajatuksena ja sen tarkastelu vaatii muutaman vuoden lykkäystä päätöksentekoon Voi jumankauta. Lopulta Harjanne esitti päivähoitoesityksen hylkäämistä ja päätöksentekoa asian tiimoilta seuraavan valtuustokauden puolivälissä. Siis ei edes siirron suorittamista silloin, vaan vain asiasta päättämistä. Eli uusi riita kahden vuoden päästä samasta asiasta.

Vihreiden ryhmäjohtaja Mika Helva puolusti päivähoidon siirtoa ja kritisoi voimakkaasti kokoomuksen perusteluita. Aiheesta. Lisäksi Mika kritisoi sitä, että vihreisiin ei oltu yhteydessä kokoomuksen ja demareiden (eli "hallitussopimuskumppaneittemme") neuvoteltua kaksistaan uuden kompromissiratkaisunsa asiassa. Että sellaista sopimuskumppanuutta. Vihreiden Ville Niinistö kommentoi hyvin, että on aika erikoista käyttää lapsia pelinappulana, jotta yksi valtuustoryhmä saadaan sitoutumaan talousohjelmaan.

Vasemmistoliiton Nana Korpelainen puolusti perusteellisesti päivähoidon siirtoa opetustoimeen, hän on tehnyt asiasta valtuustoaloitteenkin. Suurin osa vasemmistoliitostahan on ollut siirtoa vastaan mutta osa puolesta.

Valtuutettu, opetuslautakunnan puheenjohtaja Henri Toivari (sdp) käytti kunnioitettavan tiukan ja demariksi hyvin rohkean puheenvuoron, josta hänelle tullee jokin rangaistus ryhmältään. Hän kehui päivähoidon siirron puolustajien puheenvuoroja ja ihmetteli kokoomuksen ja demarien yhteisen sävelen löytämistä. Toivari puhui siitä, miten päivähoitolaki sai alkunsa aikuisten tarpeista työelämän suhteen, ja miten päivähoito vieläkin mielletään aikuisten palveluksi ja sosiaalitoimeksi eikä pienten lasten kasvatukseksi ja opetukseksi yhteistyössä perheiden kanssa. Toivarin mukaan keskustelu painottuu liiaksi sosiaalitoimen organisaation näkökohtiin, ei lasten tarpeisiin. Lisäksi hän kävi läpi valtakunnallisia asiantuntijalausuntoja asiaan. Hän ilmoitti, että ei kuulu niihin sosiaalidemokraatteihin, jotka iloitsevat tänään tehtävästä päätöksestä.

Pirjo Rinne (vas.) kiitti lämpimästi Toivaria hänen puheestaan ja moitti sitä, että lapset laitettiin talousohjelman maksukapulaksi.

Jarmo Rosenlöf (sdp) pahoitteli, että asian tiimoilta ei vihreisiin ollut yhteyttä, ja sälytti vastuun vihreille, jotka eivät olleet tiedustelleet neuvottelujen tulosta (joiden kahdenkeskisestä neuvonpidosta emme siis olleet edes tietoisia). Rosenlöfin mukaan asialla ei ole mitään yhteyttä talousohjelmaan. Lisäksi hän kyseli, mitä saavat lapset ja erityisesti ne lapset, joilla ei ole mitään yhteyttä päiväkotiin. Rosenlöf kannatti Harjanteen tekemään muutosesitystä.

Oma puheenvuoroni kuului seuraavasti:

" Kiitos valtuutettu Toivarille hyvästä puheenvuorosta. Hän käsitteli puheessaan hyvin sitä, mikä on päivähoidon tarkoitus. Onko se olla osa lapsille suunnattu palveluiden kokonaisuutta vai olla osa sosiaalitoimea?

Päivähoidon jämähtäminen sosiaalitoimeen ei tietenkään heikennä lapsille tarjottavaa hoitoa, mutta se tehokkaasti ehkäisee lapsille suunnatun palvelukokonaisuuden kehittämisen.

Kun perusopetusta viimeksi uudistettiin, keskeinen pyrkimys oli purkaa perusopetuksen sisäisten rajapintojen kielteisiä vaikutuksia. Tällä tarkoitettiin erityisesti silloisten ala- ja yläasteiden välistä kynnystä. Siksi mekin täällä valtuustossa olemme pyrkineet mm. edistämään yhtenäiskoulujen syntyä.

Tällä hetkellä kyseinen kynnys on madaltumassa. Jäljellä on kuitenkin vielä kaksi ei vain kynnystä vaan suorastaan seinää: perusopetuksesta toiselle asteelle ja erityisesti ammatilliseen opetukseen siirtyminen ja päivähoidon ja perusopetuksen välinen stoppi palveluiden jatkumolle.

Lapsen kehityksen kannalta tämä stoppi osuu varsin vakavaan ikävaiheeseen. Kuka tahansa kasvatuksesta mitään tietävä ymmärtää, että lapsen elämän kannalta olennaista on varhainen avun saanti, jos (tai opettajana tekisi melkein mieli sanoa kun) vaikeuksia tulee. Miten ihmeessä voidaan lapsen edun näkökulmasta puolustaa tuota päivähoidon ja koulun väliin muurattua betoniseinää?

Hallinnollisia rajapintoja on toki aina olemassa, päivähoidon kohdalla joko päivähoidon ja perusopetuksen välillä tai opetustoimessa sijaitsevan lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden ja sosiaalitoimen välillä. Kumpikohan mahtaa olla merkitykseltään suurempi? En olisi huolissani syntyvästä rajapinnasta sosiaalitoimeen, kun päivähoito siirtyy opetuksen yhteyteen. Päivähoidossa oleva sosiaalitoimen osaaminen ja ammatilliset yhteydet eivät katoa yhtään mihinkään, mutta uuden lapsia ja perheitä paremmin palvelevan kokonaisuuden kehittyminen tulee mahdolliseksi.

Samalla mahdollistuu - tai mahdollistuisi - myös asukaslähtöinen tapa kehittää kouluverkkoa siten, että pienimpiä koululaisia eli 1-2 luokkien oppilaita voidaan sijoittaa lähelle kotia päivähoidon ja esikoulun yhteyteen hallinnollisena osana isompaa yhtenäiskoulua. Opettajahan voi hyvin siirtyä toiseen työpisteeseen luokkansa mukana 3. luokalle siirryttäessä, joten tässäkin voidaan asukaslähtöisesti madaltaa rajapintoja.

Nyt kuitenkin kokoomus on kuin lammaslauma menossa omien tavoitteidensa vastaisesti sdp:n tavoitteen taakse. Miten tämä voi olla mahdollista??? Eikö teillä, hyvät kokoomusvaltuutetut, ole mitään kunnianhimoa pitää kiinni järkevästä ja asukaslähtöisestä kaupungin toiminnan kehittämisestä tai edes omista poliittisista tavoitteistanne? Miten te voitte palata lapsinappuloilla tätä kokoomus-demarit­ -shakkia?

Jokainen toki tajuaa, mistä diilistä tässä on kyse. Sillä, että demarit tänään hyväksyvät talousohjelmapykälän, ei kuitenkaan ole mitään todellista merkitystä talousohjelman toteutumisen kannalta. He tulevat joka tapauksessa vastustamaan jokseenkin jokaista ohjelman toimenpidettä yksitellen, sillä emmehän me tänään hyväksy itse ohjelmaa toimenpiteineen ja sitoudu sen toteuttamiseen, vaan vain lykkäämme sen lautakunnille pähkäiltäväksi. Emme me vihreätkään sitoudu kaikkiin siinä mainittuihin toimenpiteisiin. Jos sdp ei halua olla mukana kantamassa vastuuta kaupungin taloudesta, heillä täytyy olla poliittinen vapaus jäädä sen ulkopuolelle, siitä huolimatta että kyseessä on kaupungin toiseksi suurin puolue. Poliittiseen vapauteen liittyy toki myös poliittinen vastuu kaupungin asukkaille ja äänestäjille. Kokoomuksen tehtävä ei voi olla pelastaa demareita heiltä itseltään. Vaikka niin se nyt näyttää kuitenkin olevan, omien poliittisten tavoitteiden ja kaupungin toimintojen järkevän kehittämisen kannalta.

Asian eteneminen ilmentää surullisella tavalla Turun poliittisen kulttuurin kipukohtia, ja erityisesti sitä, miten kaupungin suurimmalla poliittisella puolueella ei todellisuudessa ole omaa agendaa, ei kunnollista johtoa eikä suoraa selkää seistä tavoitteittensa takana. En voi sanoa muuta kuin että olen syvästi pahoillani kaupungin lasten ja perheiden puolesta."

Vihreiden Ville Niinistö puhui lasten puolesta, päivähoidon säilytysluonnetta vastaan. Kummallista on, että on sovittu kahden aivan toisistaan irrallisen asian kytkemisestä toisiinsa, kyse on vanhakantaisesta asioiden koplaamisesta. Viikko sitten salissa oli enemmistö päivähoidon siirron puolesta. On kummallista, jos nyt parin ihmisen neuvottelun jälkeen salissa onkin vähemmistö asian puolella.

Kokoomuksen Marjukka Karttunen kertoi, miten on puhunut jo vuosia varhaiskasvatuksen puolesta. Ajan trendi on, että kunnissa ollaan siirtämässä päivähoitoa opetuksen puolelle. Monissa kouluissa yritetään tehdä yhteistyötä esiopetuksen kanssa, mutta käytännössä se saattaa kariutua esimerkiksi kiistoihin siitä, kumman hallintokunnan alle tapaamiseen tarvittavat bussikuljetukset kuuluvat. Tavoitteena pitää olla yksi yhtenäinen oppimispolku. On hölmöä puhua asian lykkäämisestä kahden vuoden päähän. Kentän toiminnan kannalta ei ole hyvä, että organisaatiota myllätään koko ajan.

Kokoomuksen Ulla-Maija Vierimaakin oli sitä mieltä, että päivähoidon siirto opetustoimeen on perusteltua. Vierimaa puolusteli kuitenkin siirron siirtämistä, jotta päätöstä "ehditään valmistella". Puheenvuoron jälkeen jäi vaikutelma, että Vierimaa ei tajunnut, että siirtämistä tai edes päätöstä siirtämisestä ei tehdä parin vuoden päästä, vaan että asia otetaan silloin vain uuteen käsittelyyn. Toivottavasti tulkitsin väärin hänen puheensa.

Vihreiden Maarit Fellmanin oli noustava pönttöön katsomaan, miltä kokoomuksen takinkääntäjäjoukko näyttää. Hän ilmaisi surunsa siitä, että on koplattu yhteen tällaisia asioita ja pantu lapset maksumiehiksi.

Demarien valtuutettu Virpa Puisto tuttuun tyyliinsä haukkui könttiin melkein kaikkia edellisiä puheenvuoroja, ja kurmuutti erityisesti Nana Korpelaisen puheita. Sen jälkeen hän siirtyi käsittelemään ay-asioita ja ihmettelemään sitä, mikä oikein muuttuisi siirrossa. Lisäksi hän vastusti jyrkästi sitä, että päivähoito muuttuisi koulumaisemmaksi. Mikäs siinä, mutta pikkukoululaisista ei kukaan olekaan puhunut. Se ei ole ainakaan vihreiden tavoitteena, vaan asia on juuri päinvastoin. Sekä Turun vihreiden tavoitteissa että vihreiden valtakunnallisissa ohjelmissa.

Rkp:n Christer Hummelstedt kertoi, että rkp:llä on ollut yhteisestä hallinnosta kannanotto jo parikymmentä vuotta. Tässä vaiheessa kello oli kahdeksan ja lähdin kahville, nälkä alkoi vaivata pahasti. Valtuusto ei pidä kahvitaukoja vaan tankkaamassa on käytävä puheiden lomassa.

Puheenvuoroja käyttivät kaffepaussini aikana Seppo Lehtinen (sdp), Leena Koikkalainen (sdp), Alpo Lähteenmäki (vas) ja Rauno Artesola (vas).

Kaksi voileipää ja yksi muffini myöhemmin pönttöön nousi keskustan valtuutettu Uolevi Alakurtti, joka muisteli menneitä aloitteitaan ja ihmetteli kokoomuksen toimintaa. Keskustelu oli jo muuttunut jähnääväksi kinaamiseksi. Olavi Mäenpää jatkoi mm. siitä, miten demarit ovat kokoomuksen kanssa käyttäneet turkulaisia lapsia jonkinlaisen sopimuksen välikappaleena. Demarien Mika Stepanoff puolusti demareiden tulkintaa hallitussopimuksesta. Vihreiden Mika Helva nousi uudestaan pönttöön muistelemaan menneitä, sitä miten aikoinaan valtuustossa annettiin rahaa päivähoidon sijaisten vakinaistamiseen, mutta sosiaalilautakunta käytti rahat muihin menoihin. Kerttulin koulusta (josta puhuttiin kun olin kaffella) hän kysyi valtuutetuilta, että mikä on Kerttulin koulun ja kadun toisella puolen sijaitsevan päiväkodin yhteistyö? Se on vähäistä, niin ei pitäisi olla. Sosiaalitoimi on enemmän kiinnostunut muista asioita kuin lapsista, lähinnä sosiaalisista ongelmista ja vanhuksista. Toisena konkreettisena esimerkkinä Helva otti Skanssin uuden asuinalueen. Sinne voisi perustaa päiväkoti - esikoulu - 1- ja 2-luokkien yhdistetyn palvelupisteen.

Kokoomuksen Mikael Miikkola nousi pönttöön ja saarnasi, miten kyse on vain kahden vuoden määräajasta, ei mistään muusta. Ja sitten hän alkoi paasata nuorten alkoholin käytöstä. Katin kontit. Kyse on kahden vuoden tarpeettomasta aikalisästä, ja sinä aikana varhaiskasvatus jätetään sosiaali- ja terveystoimen muutoksen myllytykseen. Pia Lindell (kok) kävi lopuksi pöntössä tuomassa julki, että ei ole yhtään huolissaan siitä, minkä hallinnon alla hänen lapsensa päivähoitoaan käyvät.

Sitten äänestettiin. Äänestyksessä 21 valtuutettua äänesti jaa eli varhaiskasvatuksen siirron puolesta ja 46 valtuutettua ei, eli Harjanteen tekemän ja Rosenlöfin kannattaman nykytilanteen säilyttävän mallin puolesta. Siirtoa kannattivat kokonaisuudessaan ryhmistä vihreät, rkp ja Olavi Mäenpää sekä kokoomuksesta Marjukka Karttunen, demareista Henri Toivari, vasemmistoliitosta Nana Korpelainen, Pirjo Rinne ja Heikki Talvitie sekä keskustasta Uolevi Alakurtti ja Mirja Koivunalho. Siirtoa vastustivat kokoomus, demarit, vasemmistoliiton enemmistö ja pari keskustalaista (Kosonen ja Hihnala).

Seuraavana oli vuorossa tulevan peruspalvelulautakunnan johtosäännön muuttaminen. Siitäkin äänestettiin.

Klo 21 pääsimme illan tärkeimpään asiaan, talousohjelmaan. Keskustelun aloitti vasemmistoliiton valtuutettu Sauli Saarinen, joka totesi, että paperilla on vasta luonnosarvo, se ei vielä ole talousohjelma. Näinhän asia on, päätösesityskin kuului, että talousohjelma hyväksytään sektorikohtaisen jatkovalmistelun pohjaksi ja että päätökset talousohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tehdään erikseen. Saarinen myös totesi, että ohjelma on valmistelussa parantunut, räikeimmät ideologiset toimet on sentään karsittu pois. Lisäksi hän esitti, että paperi tuotaisiin syksyllä uudestaan valtuustoon (hyvä), että liikennelaitos perustettaisiin uudelleen liikelaitoksena, ei yhtiönä (huono) ja että toimialajohtajamallin valmistelusta luovutaan (huono).

Puheenvuoroja käyttivät Saarisen jälkeen seuraavat valtuutetut:

• Ruth Hasan (sdp) (euromäärät esiin talousohjelmaan, kritisoi Myllykodin myyntiä, vuokrataloista hyötyä kaupungille, pitäisi olla tiiviimpi ja lyhyempi esitys, ei tätä paperimäärää kukaan saa luettua)
• Sakari Hihnala (kesk) (ohjelma on parantunut valmistelussa, teki esityksen toimialajohtajamallin valmistelun jatkamisesta)
• Jarmo Rosenlöf (sdp) (demarit ovat huolissaan kaupungin taloudesta, talousohjelma ei ole sovittu vaihto päivähoitoasian kanssa (Häränkakkaa!, vetivät kokoomusta nenästä), eivät hyväksy esityslistan esitystä eli ohjelmaa sektorikohtaisten jatkovalmistelujen pohjaksi ja esitti neuvottelutaukoa).
• Helva Mika (vihr) (pitäisi tehdä laajemmalla rintamalla kuin nyt on tehty, hallintokuntien välisenä ja yhdessä henkilöstön kanssa, aikataulusta ollaan pahasti jäljessä, sillä talousohjelmasta päätettiin jo hyvin kauan sitten ja tasapainoisen talouden tavoite oli hallitusohjelmassa aivan ykköstavoite, kannatti Hihnala esitystä toimialajohtajamallin valmistelun jatkamisesta)

Sitten puheenjohtaja Jukka Mikkola (sdp) ilmoitti neuvottelutauon alkamisesta. Aikaa kului ja ryhmäpuheenjohtajat vatkasivat vesitettyä pehmennystä päätökseen demareiden mieliksi. Kokous jatkui noin puolen tunnin paussin jälkeen.

• Mika Maaskola (sdp) (taloustilanne on huono, jotain pitää tehdä, valmistelu on tehty liian kiireellä ja ideologisin perustein, työpaikoilla on ollut motivaatio- ja työssäjaksamisongelmia, kuntademokratia kaventuu ja virkamiesvalta lisääntyy, valtuutetuille esitettävä selkeät laskelmat ulkoa ostetusta työstä)
• Katri Sarlund (vihr) (korostin ohjelman tärkeyttä; puhuin yleistä ohjelman valmistelusta ja jatkotyöstämisestä, siitä, miten ohjelma on kovin epätasainen tuotos; kysyin miten erilliset toimenpide-ehdotukset tullaan käsittelemään, hankkeistamaan, aikatauluttamaan ja vastuuttamaan. Lisäksi kävin läpi kysymyksiä herättäviä toimenpide-ehdotuksia koskien ydinpalveluiden määrittämis- ja kehittämistarvetta, palveluverkon tarkastelua ja ennaltaehkäiseviä toimia; tonttituotantoprosessin kehittämistä; alueurakointijärjestelmää; kyseenalaistin Tilalaitoksen liikelaitostamisen todellista tarvetta ja pohdin lyhyesti sen asemaa, roolia ja ohjausvaikutusta organisaatiossa; ympäristö- ja kaavoitustoimelle ehdotettujen toimenpiteiden pienuutta verrattuna esim. suunnitteluvarausten teettämään työhön ja osallisuudesta tinkimisen riskejä; Valoniaa koskevan kohdan vanhentuneisuutta ja kummallisuuksia sekä asemakaavoituksen mitoitusta; Viherlaitoksen toiminnan kehittämistä ulkoiseksi liikelaitokseksi; otin esiin älyttömän ja hyvin epävihreän esityksen muuttaa vesilaitoksen taksarakennetta voimakkaammin kiinteisiin taksoihin painottuvaksi; ihmettelin, miksi omistajapolitiikkaosiota ei käsitellä erillisenä asiana sen painoarvon takia ja kyselin, milloin uudistetut konserniohjeet tulevat käsittelyyn; kyseenalaistin toimitilojen vähentämistavoitteen 5% realismin kun edes palveluverkkoa ei ole käsitelty; pohdin yksittäisten osakehuoneistojen myynnin suhdetta siihen tavoitteeseen, että vuokra-asuntoja olisi levitettynä pitkin kaupunkia eikä pelkästään keskitettyinä muutamaan lähiöön; lopuksi totesin, että Turku Energian kohdalle pitäisi kirjata, että jätteiden hyötykäyttöön pitää kirjata jätteenpolton sijaan kierrätyspolttoaineiden hyötykäyttö ja että kaupunki ei osallistu ydinvoimalahankkeisiin.)
• Alpo Lähteenmäki (vas) (oli tutkinut netistä kriisikuntia ja niiden toimenpiteitä, puhui mm. Varissuon kirjaston tilanteesta)
• Pasi Heikkilä (vas) (kritisoi tahtotila-keskustelua ja ulkoistamista, kyllä ulkoistettukin työ maksaa)
• Christer Hummelstedt (rkp) (kannatti Hihnalan esitystä ja Rosenlöfin tulevaa ehdotusta J eli neuvottelujen tulosta, kehui minun analyysejäni mm. vesilaitoksen taksoista, teki lopulta Rosenlöfin ehdotuksen kun ei voi kannattaa tekemätöntä esitystä)
• Aila Harjanne (kok) (ohjelma on erittäin tarpeellinen, sitä on odotettu jo kymmenen vuotta, henkilöstön sitoutumisesta ohjelman taakse on annettu hieman kahdenlaisia arvioita, tärkeintä on saada ohjelma toteutumaan, hyväksyvät yhdessä tänään muokatun esityksen, kiire on, kesä menee asioiden selvittämiseen, toivottavasti kaikki sitoudumme siihen että budjettiin mennessä nämä asiat on lautakunnissa käsitelty)
• Kjell Lundahn (sdp) (en ehtinyt saada paljoa ylös, puhui ainakin Myllykodin myymisestä, talousohjelmapaperin sisältö on kuulemma tempaistu huuhkajan pyrstösulista)
• Seppo Koski (vas) (kritisoi tilaaja-tuottaja-mallia, henkilöstön vähentämistavoitetta ei ole mitenkään kohdennettu, samaan aikaan ostopalvelut lisääntyy ja rönsyilee hallitsemattomasti, niitä ei seurata eikä kontrolloida, konsulttifirma on kuulemma veloittanut jokaisesta liikelaitosselvityksestä 14 000 euroa, johtajat niissä odottavat liikelaitostamista kuin kuuta nousevaa, kun ei ole vastuuta eikä valvontaa)
• Mika Stepanoff (sdp) (viikko sitten kävimme Pukkisen johdolla kalvosulkeiset, joissa oli hallintokuntien saavutuksia mutta ei juurikaan lukuja, viikon aikana lukuja ei ole juurikaan tullut lisää, talousohjelmaa on tehty jo vuodesta 1992, aikataulu on mahdoton, kyseli kuinka moni on lukenut 300-sivuisen liitteen netistä (todennäköisesti keskustelun perusteella yllättävän moni, minä mukaan lukien), miten virkamiesjohto tähän sitoutuu, sitoutumisen pitää olla kaikilla tasoilla samanlaista, veikkasi että kun vaalit on käyty, verot nousee ja maksut nousee)
• Pentti Kosonen (kesk) (kannatti Hihnalan muutosesitystä, puuttui omistajapolitiikkaan, puhui Paasmajasta, piti omistajapolitiikkaosiota hyvin valmisteluna ja ihmetteli, miksi jotkut pitävät sitä ideologisena, epäili vastustusta ideologiseksi, ihmetteli sitä, miksi sanotaan, että virkamiesten pitää valmistella esitykset mutta sitten ne kuitenkin valtuustossa jokseenkin järjestään tyrmätään, uusi päätösesitys on täysin vesitetty)
• Olavi Mäenpää (sks) (puolusti Turun omistamia vuokrataloja ja niiden asumisviihtyvyyttä, kritisoi kovin ohjelmaa, epäili siitä tulevan Turun neljäs katastrofi, pelkää mopon karanneen käsistä, konsulttien lompakot vain paksuuntuvat, ei ota vastuuta Turun tilasta vaan jättää sen meille 66 muulle valtuutetulle, pitäisi tietää mistä päätetään, jos ohjelma hyväksytään, on aivan varma että vaalien jälkeen kaikki vuokralaiset saavat lähteä, viedään turva kaikilta ja veronmaksajat lähtevät, se on aivan varma, esitti koko asian hylkäämistä).

Kaupunginjohtaja Pukkinen loppupuheenvuorossaan sanoi, että jos talouden tasapaino aiotaan saavuttaa vuonna 2010, on vuoden 2009 alijäämä pudotettava 10 miljoonaan euroon, eikä siihen 40 miljoonaan euroon, johon se uhkaa paisua. On siis saatava aikaan toimenpiteitä 30 miljoonan euron edestä. On syytä muistaa päätöksen tausta, asia sovittiin viime budjetinteon yhteydessä. Sektoreilta on tullut viestiä, että asiaan on sitouduttu. Silti suoraan tehtäviä toimenpide-ehdotuksia on tullut vain vähän. Nyt on tärkeää, että sitoudutaan siihen, että lautakunnat päätösesityksen mukaisesti konkretisoivat toimenpiteet ensi vuoden budjetinteon yhteydessä. Uskoo siihen, että valtuustossa on aito ja yhteinen näkemys siitä, että talous on saatava tasapainoon vuonna 2010. Prosessi pyörii koko ajan, ei voi tuudittautua siihen, että saataisiin aikaan yksi hyvä asiakirja ja homma olisi sillä hoidettu. Ainoa ideologia, mihin homma nojaa, on kestävän kehityksen ja talouden ideologia.

Klo 23.28 puheenjohtaja totesi keskustelun päätyneeksi. Alkuperäinen ensimmäinen ranskalainen viiva kuului, että "talousohjelma hyväksytään sektorikohtaisen jatkovalmistelun pohjaksi". Nyt se esitettiin muutettavaksi kuulumaan, että "talousohjelma huomioidaan sektorikohtaisen valmistelun pohjana". Just joo, näin se talous kohenee.

Sitten äänestettiin. Äänestimme vasemmistoliiton Saarisen, keskustan Hihnalan ja rkp:n Hummelstedtin ehdotuksista. Ensin puheenjohtaja Mikkola asetti vastakkain (minun ja monen muunkin mielestä epäasiallisesti) Saarisen ja Hihnalan esitykset. Tulos Saarinen - Hihnala: Hihnalan esitys voitti. Itsekin äänestin sen, eli toimialajohtajamallin jatkovalmistelun puolesta.

Seuraava äänestys käytiin Hihnalan ja Hummelstedtin (eli neuvottelutuloksen) esitysten välillä. Hummelin esitys voitti. Äänestin Hihnalan eli alkuperäisen päätösesityksen puolesta muutettuna toimialajohtajamallilla.

Lopulta vuorossa oli lopullinen äänestys eli kaupunginhallituksen esitys vastaan Hummelstedtin muutosesitys (= neuvotteluissa saavutettu vesitys, jossa ohjelman hyväksyminen muuttui sen huomioimiseksi). Tulos: neljä kh:n esityksen kannalla (kaikki vihreitä naisia, minä mukaan lukien, valtaenemmistö neuvottelutuloksen puolesta, pari tyhjää ja joku poissa.

Mitä siis lopulta tapahtui? Kokoomus oli mielestään diilannut demareiden kanssa kaupan, jossa päivähoidon siirron hylkääminen vaihdettiin demareiden hyväksyntään talousohjelmasta. Demareiden ryhmyri Jarmo Rosenlöf oli nähtävästi neuvotellut suulla suuremmalla, sillä demariryhmä ei ollutkaan suostunut tulokseen, mikä selvisi Rosenlöfille ennen valtuuston kokouksen alkua. Kokoomukselle asia paljastui käsittääkseni vasta valtuuston kokouksen aikana, kun he - omien tavoitteidensa vastaisesti :) - olivat jo suostuneet varhaiskasvatuksen siirron lykkäämiseen. Rosenlöf sai kuin saikin vesitettyä talousohjelmapykälän sellaiseksi, että se meni läpi demariryhmästä. Demareiden kaikki tavoitteet maanantain kokoukselle toteutuivat ja kokoomusta vedettiin pahemman kerran höplästä ja vielä kölin ali. Että sellainen kykypuolue meillä kaupungin johdossa. Toki kokoomuksella olisi ollut mahdollisuus sopia asiat myös keskiryhmien kanssa, sillä me olisimme olleet SEKÄ halukkaita siirtämään varhaiskasvatuksen opetustoimeen ETTÄ ottamaan jämptin kannan talousohjelmaan, mutta me emme kelvanneet kokoomukselle. Sitä saa mitä tilaa, mitäpä tähän voi muuta sanoa.

Häviäjiä olivat asiat: varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen ei annettu mahdollisuutta, mutta talousohjelman ohjausvaikutusta tuli vesitettyä.

Kokous loppui klo 23.32. Huh huh. Hyvää kesää kaikille Turun kaupunginvaltuuston toimesta. Nyt me lähdemme lomille.

Torellissi uutissi

No niin, nyt henk.koht. uutiset sukulaisille ja kavereille. Politiikan ohella olen ehtinyt hieman lomailla, mikä on lähinnä tarkoittanut kesäkalusteiden shoppailua ja tontilla sijaitsevan grillikatosvanhuksen kunnostamista. Kukkapenkissäkin olen hieman möyrinyt. Niin, ja tänään meille vaihdettiin ikkunoita kahteen huoneeseen! Nyt työhuoneestakin näkee ulos, kun sisältä harmaat ikkunat ovat poissa.

Katoksesta (jota siis olemme temppeliksi kutsuneet ;) tuli kiva. Mies raivasi sen tyhjäksi puusta ja roinasta. Minä maalasin vuosien tummentamat seinälaudat valkoisella kuultomaalilla. Niistä tuli hauskan harmahtavat. Tyynyt pehmentävät yksinkertaisia penkkejä ja valolähteeksi hankin pari lyhtyä. Keskiviikkona "temppeli" alias grillikatos vihittiin suihkimalla sinne tänne sangriaa ja testattiin laumalla Turun seudun vihreitä, jotka Peltolan kaatopaikalle (sic!) suuntautuneen kesäretken jälkeen tulivat tänne grillaamaan ja viettämään iltaa. Ilta oli hauska, nauroimme kuin hyeenat. Olisi hupaisa laittaa tänne bilekuvia, mutta koska on hieman epäreilua levittää koko maailmalle suu auki ja silmät kyynelissä hohottavia ihmisiä, paninkin kuvitukseksi vihreää purjoa. Tarjoamani alkukeitto, Vihreä rehukeitto, sai nimittäin kivat kehut. Onneksi, sillä minulla on raaka-aineita, lipstikkaa ja kirveliä, aivan järjettomän suuret puskat. Kuten monella muullakin. Tässä noin-resepti. Noin siksi, että ei minulla mitään tarkkoja mittoja ole. Pohja on purjoperunakeiton pohja eli vichyssoise noin hienommin sanottuna. Voi tarjota kylmänä tai kuumana. Seuraavana päivänä lämmitettynä on vielä parempaa.

"Vihreä rehukeitto"

Puhdista ja silppua yksi iso tai kaksi pienempää purjoa ja 2-3 valkosipulin kynttä. Pese ja kuori 6-8 perunaa (ei saa käyttää uusia perunoita!). Pehmitä purjo ja valkosipuli raukeaksi ruokaöljytilkassa. Kaada päälle vettä n. 1½ litraa. Lisää lohkotut perunat, 1-1½ kasvisliemikuutiota ja kohtalainen loraus kasvisfondia. Lisää ripaus valkopippuria. Silppua 4-5 kokonaista isoa liperin eli lipstikan lehteä ja 4 saksankirvelin suurta lehteä. Lisää silppu keittoon. Hauduta matalalla lämmöllä 1½ tuntia (älä fuskaa tässä, lipstikka vaatii haudutuksen, tämä ei ole pikaruokaa!). Sekoittele välillä.

Ota kattila liedeltä. Soseuta keitto sauvasekoittimella tai vastaavalla huolellisesti samettisen pehmeäksi. Lisää 2 dl (kevyt)kermaa. Sekoita. Kuumenna vielä kiehuvaksi, ja tarkasta maku. Lisää tarvittaessa suolaa ja päälle hieman tuoretta kirvelisilppua. Jos tarjoat keittoa vegaaneille, käytä tavallisen kerman sijaan Go Green -kaura"kermaa" tai soijakermaa. Syö sopivan leivän kanssa (tähän ei kannata kysyä keliaakikolta mitään tämän tarkempaa ohjetta).

Virallissi uutissi

Miten se Markku Heikkilä nyt Radio Sadan uutisensa aina aloittaakaan? Ei virallissi vaan torellissi uutissi? No, nyt pykätään bittiavaruuteen molempia, kahtena viestinä. Ensin viralliset.

Perkeleellisen selkäkivun takia jätin viikonloppuna väliin puoluehallituksen kokouksen, en olisi pystynyt istumaan bussissa matkaa mennen tullen. Puoluehallitus oli uutterana ilman valtuuskunnan vahtikoiraakin: lue täältä kannari rakennusalan harmaan talouden torjunnasta.

Maanantaina oli aamusta vuorossa maakuntavaltuuston kokous. Kokouksen päätyttyä alkoi seminaari maakuntaohjelman tarkistamisesta. Olivat nähtävästi virastossa valinneet työryhmien puheenjohtajat heittämällä tikkaa maakuntahallituksen valokuvaan, sillä minut oli valittu vetämään elinkeinopolitiikan linjauksia pohtivaa ryhmää. No, mikäs siinä, umpihankeen ja silleen :). Meni ihan kivasti, sain maakuntavaltuutetut keskustelmaan asiasta, mikä olikin mielestäni koko homman clue.

Työryhmätyön jälkeen lähdin käväisemään kauppoissa, piti vielä hankkia loppuosat valtuustoryhmän lahjasta Rantasen Elinalle ja hänen hiljattain syntyneelle suloiselle vauvalleen.
Hankin vihreän edustusasun (reilun kaupan luomupuuvillaa, siitä ei puhdasoppisemmaksi enää pääse), punaisen viivan ja kaupunkipoliittisen ohjelman. Siis perustarpeita vihreälle vauvalle, eihän äidit mitään tarvitse, häh?

Valtuustoryhmämme löysi sitten lähemmässä tutkimuksessa alle vuoden ikäisille lukutaidottomille suunnatusta "kaupunkipoliittisesta ohjelmasta" puun, talon, keinun, tytön ja polkupyörän lisäksi auton, jota näytti ajavan Ruolan Pekka. Olimme kaikki häpnadilla lyötyjä siitä tiedosta, että kaupunginhallituksemme kokopäiväinen puheenjohtaja Ruola (kok) oli edellispäivänä jäänyt puhallusratsiassa kiinni rattijuopumuksesta matkallaan Ruissalosta kaupunkiin. Huolimatta siitä, että hänellä olisi ollut käytössään sekä kaupungin taksikortti (!) että mahdollisuus autonkuljettajaan (!!) ja varmaan vähän omaakin rahaa tiukkoja tilanteita varten. Promilleja oli Hesarin mukaan puhallettu 0,66. No, onneksi Ruola oli tehnyt asiasta oikean johtopäätöksen ja ilmoittanut eroavansa hallituksen puheenjohtajan ja kaupunginhallituksen jaostojen tehtävistä. Kulttuurilautakunnan puheenjohtajuuden hän näyttää kuitenkin itsellään säilyttävän. Valtuuston kokous alkoi siis aika hämmentyneissä tunnelmissa. Raskaalla esityslistallakin oli vielä hankalia asioita.

Kokouksen tulos oli seuraava: Telakkarannan asemakaava - pöydälle. Kaupunginhallituksen johtosääntö - läpi, ripityksen jälkeen. Päivähoidon siirtäminen opetustoimeen - pöydälle (älkää itkekö, demarit ja vassarit. Siirtäminen on oikeasti ihan järkijuttu.) Peruspalvelulautakunnan johtosääntö - pöydälle (liittyi edelliseen, joten loogista). Kestävän kehityksen raportti - läpi parilla puheenvuorolla. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus - läpi vähän useammalla puheenvuorolla (liitän tästä oman lautakunnan puheenjohtajan esittelypuheeni tämän bloggauksen loppuun). Tilinpäätökset, tilintarkastuskertomukset, vastuuvapaudet - läpi. Alkuvuoden toiminnan ja talouden seurantaraportti - läpi, osin murheellisin mielin. Talousohjelma - hieman uusittu versio tuli pöytäjakeluna, asia palautettiin viikoksi ja saamme sen eteemme uudestaan ylimääräisessä kokouksessa ensi maanantaina. Ylimääräinen kokous on pakko järjestää jo sen takia, että saamme valituksen uuden puheenjohtajan kaupunginhallitukseen. Samalla siinä saa kätevästi käsiteltyä pöydälle jääneet asiat, vaikka kaikki eivät tästä olekaan mielissään.

Tiistaina oli vielä yksi puolivirallinen tapaaminen ja tarkastuslautakunnan kokous & kauden päätöspäivällinen. Siinä tämän viikon pakolliset kuviot. Keskiviikkona oli ohjelmassa "politiikkaa", mutta koska siinä yhteydessä nauroin mahani kipeäksi, siirrän asian seuraavaan viestiin, "torellisten" asioiden puolelle.

Ja loppuun esittelypuheeni valtuustossa tarkastuslautakunnan vuoden 2007 arviointikertomuksesta. Hyv´yötä!

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tarkastuslautakunta on julkaissut vuoden 2007 arviointikertomuksensa. Olemme käyneet läpi kaupungin palveluita, hallintoa ja taloutta, seuranneet päätöksiä ja arvioineet niiden toteutumista. Viime vuoden arviointiin on tällä kertaa otettu painopisteeksi kaksi erilaista näkökulmaa.

Arvioinnin ensimmäiseksi painopisteeksi valikoitui tällä kertaa Turku-strategian Lapset, nuoret ja lapsiperheet. Tästä näkökulmasta merkitystä on mm. kaupungin tarjoamilla perus- ja vapaa-ajan palveluilla, asumisella sekä elinkeinoelämällä työpaikkoineen. Elinkeinoelämän näkökulman jouduimme kuitenkin rajaamaan tarkastelun ulkopuolelle tarkasteltavan alueen laajuuden vuoksi.

Valtakunnallisessa vertailussa Turun kaupungin lapsiperheiden taloudellinen tilanne on muita suuria kaupunkeja heikompi. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turussa oli vuonna 2006 korkein toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden lasten osuus.

Valtuuston vuoden 2007 alussa hyväksymässä palvelustrategiassa on määritelty lapsiperheiden palvelukokonaisuus. Strategian toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ei ole kokonaisuutena raportoitu kaupunginhallitukselle tai -valtuustolle. Monet toimenpiteet uhkaavat jäädä toteutumatta, koska on epäselvää, kenelle käytännön työssä kuuluu vastuu toimenpiteiden käynnistämisestä. Avoimen keskustelukulttuurin puuttuessa ei toimenpiteistä käydä hallinnossa sellaista keskustelua, että sen kautta määrittyisi yhteisesti, kuka minkäkin toimenpiteen toteuttaa ja miten. Esimerkki tällaisesta toimenpiteestä - tai sen puutteesta - on lasten ja nuorten asiakaslähtöisesti järjestettyjen psykososiaalisten palveluiden selvitys. Tehtävä odottaa edelleen tekijäänsä.

Tavoitteena Turussa on ollut jo vuodesta 2006 se, että kaupungin keskeiset palvelut on tuotteistettu ja ydinprosessit ja tukiprosessit määritelty. Tämä mahdollistaisi palveluiden selkiyttämisen asukkaiden ja asiakkaiden suuntaan. Haluan korostaa tätä teoreettiselta kuulostavan ydinprosessien määrittelyn tärkeyttä. Kaupungintasoisten strategisten ydinprosessien kuvaukset toimivat johtamisen apuvälineinä, joiden avulla voidaan havaita toiminnan pullonkauloja ja kehittämiskohteita. Kaupungin nettisivuilta löytyy havainnollisia esimerkkejä siitä, miten helppo- tai vaikeakäyttöisesti tietyille asukasryhmille tarkoitetut palvelut ovat sivuilta ja ylipäätään organisaatiosta löydettävissä. Sivukartta kaupungin nuorilleen tarjoamista palveluista löytyy liitteestä 3. Koska nuorten palvelukokonaisuutta - ydinprosessia - ei ole määritelty kaupungin tasolla, esitetään myös tieto nuorille suunnatuista palveluista nettisivuilla tavalla, jota voi kutsua sirpalemaiseksi ja vaikeasti hahmotettavaksi. Nuori tarvitsee melkoisen tietämyksen kaupungin toiminnasta ja organisaatiorakenteesta, jotta hän voi nettisivuiltamme löytää tiedot tarvitsemistaan palveluista. Toki sama koskee kaikkia muitakin asukasryhmiä. Onkin syytä kysyä, mitä asiakas- ja asukaslähtöinen palveluntuotanto tarkoittaa Turun kaupungissa.

Arviointikertomuksessa käydään läpi Turussa tehtyjen kouluverkkoselvitysten eri vaiheita. Monimutkaisen prosessin eri päätösvaiheet muistutetaan mieliin liitteessä 5. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan kouluverkkomuutosten valmistelussa on painotettava asukaslähtöisiä tarpeita ja otettava huomioon alueelliset muutokset väestökehityksessä. Lapsiperheiden tulee saada ajoissa tieto koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Kouluverkkoon liittyvät muutokset tulee jatkossa valmistella pitkäjänteisesti siten, että valtuuston päättämät toimenpiteet voidaan toteuttaa päätösten mukaisesti - investoinnit mukaan lukien ja aikatauluissa pysyen. Kouluverkkoa koskevien päätösten toimeenpanolle on siksi varattava riittävä aika ja päätöksiin on sitouduttava.

Turun kouluterveydenhuollossa on valtakunnallisiin suosituksiin verrattuna aivan liian vähän lääkäreitä, kuten sivulta 45 voi havaita. Koululaisten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon onkin pystyttävä suuntaamaan lisää varoja. Lapsiperheittemme heikohkon taloudellisen aseman vuoksi ennaltaehkäisevien palveluiden toimivuus on kuitenkin aivan erityisen merkityksellistä.

Lapsiperheiden mahdollisuudet saada kotiapua vaihtelevat kunnittain, mutta heikko yleistilanne on valtakunnallinen ongelma. Turussa kotipalvelua lapsiperheille tarjotaan ensisijassa vain lastensuojelun asiakkaille. Positiivinen tieto on, että nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä on taloussuhdanteen takia vähentynyt merkittävästi.

Lapset, nuoret ja lapsiperheet -tarkastelun yhtenä osana oli myös yhdyskuntasuunnittelun arviointi, erityisesti suhteessa Asunto- ja maankäyttöohjelman tavoitteisiin. Raportissa on tarkastelu mm. väestömitoituksen perusteiden epärealistisuutta suhteessa toteutuneeseen asukasluvun kasvuun ja asemakaavoitettaviin kerrosneliöihin, tonttitarjonnan monipuolisuutta, kaavoituksen vaikutusta tonttituotantotavoitteisiin ja tonttituotannon kehittämistä, raakamaan riittävyyttä ja oikea-aikaista hankintaa, maankäyttösopimuksia ja suunnitteluvarausten osin epätarkoituksenmukaista käyttöä sekä uusien alueiden infrastruktuurin aiheuttamien kustannuksien arviointitarvetta. Osayleiskaavoituksen määrällisen mitoituksen tulee olla realistisessa suhteessa tarkoitukseen ohjattuihin taloudellisiin voimavaroihin nähden. Kaavoittajan vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa näyttää toimineen melko hyvin, koska kaavavalitusten määrä on viime vuosina ollut enimmäkseen varsin vähäinen, kuten sivun 34 kaaviosta voi havaita.

Yhteenvetona voi todeta, että väestötavoitteisiin perustuvien maanhankinta-, kaavoitus-, asuntotuotanto- sekä tonttituotantotavoitteiden on oltava oikeassa suhteessa toisiinsa. Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota niin alueiden infrastruktuurin rakentamisen kustannuksiin kuin tuleviin infrastruktuurin ylläpitokustannuksiinkin. Oleellista on sovittaa yhteen yhteiskuntarakenteen hallinto pitkällä aikajänteellä. Maankäytön suunnittelun eri vaiheet on saatava sujumaan yhteen nykyistä paremmin, maanhankinnasta aina tonttien myyntiin saakka.

Arvioinnin toisena painopisteenä on kaupungin toiminnan ohjaaminen, johtaminen, resursointi ja kehittäminen. Omistajapolitiikassa konserniohjauksen menettelytapojen ja käytäntöjen määrittelyllä varmistetaan, että kaupungilla on tiedossa ja hallinnassa ne järjestelmät, joilla se voi vaikuttaa, ohjata ja valvoa sekä yhtiöiden että kunnallisten liikelaitosten toimintaa. Konsernijaoston tehtäväksi on annettu huolehtia konserniohjauksen kehittämisestä sekä kaupungin liikelaitosten ja kuntayhtymien, yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten sekä säätiöiden omistajaohjauksesta, toiminnan ohjaamisesta sekä valvonnasta. Vuonna 2007 konsernijaostossa ei käsitelty yhtään konserniohjauksen, omistajaohjauksen tai valvonnan kehittämiseen liittyvää esitystä.

Kuntalain näkemys on, että konsernijohto eli kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Tästä näkökulmasta on ongelmallista, että meillä oli esimerkiksi viime vuonna annettu teknisten palveluiden lautakunnan tehtäväksi konsernirakenteen kehittäminen siten, että tekniset palvelut muodostuisivat "lautakunnan alaisesta konsernista, johon kuuluvat liikelaitokset tukevat toisiaan palveluntuotannossa".

Liikelaitoksiin liittyvään keskusteluun tarkastuslautakunta toteaa, että ennen liikelaitosten uudelleen perustamista tai yhtiöittämistä on kyettävä osoittamaan, että perustettavilla liikelaitoksilla ja yhtiöillä on riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toimia kannattavasti ottaen huomioon koko kaupungin etu. Liiketoiminnallisten periaatteiden mukaiselta toiminnalta kun edellytetään kustannusvastaavuutta, mutta ei sinällään kustannustehokkuutta. Käytännössä riittävä tulorahoitus voidaan hoitaa hinnoittelulla - myös tilanteessa, jossa ostajat eli palveluita tilaavat yksiköt saattavat olla pakotettuja ostamaan vain tältä yhdeltä omalta toimittajalta. Jos nykyiset liikelaitokset eivät täytä lain edellytyksiä, niiden kuuluu jatkaa toimintaansa muina taseyksiköinä.

Tarkastuslautakunta painottaa, että ennen yhtiöittämistä ja liikelaitosten perustamista on oltava tiedossa omistajaohjauksen lailliset keinot, ja ohjaus- ja valvontajärjestelmien on oltava toimivat. Kaupungin asukkaille tärkeitä palveluita ei pidä siirtää kaupunkiorganisaation ulkopuolelle ennen kuin on luotu järjestelmät ohjata ja valvoa palveluita tuottavia organisaatioita.

Lautakunnan näkemyksen mukaan Turun kaupunkikonsernin omistajapoliittiset linjaukset on hyväksyttävä viipymättä, sillä konserniyhtiöiden konserniohjaus perustuu kaupungin omistajapolitiikkaan. Kyse on omistajuudella johtamisesta.

Resursseista sen verran, että arviointikertomuksessa tarkastellaan resurssien kohdalla niin henkilöstöä kuin kumppanuuksia, toimitiloja ja taloutta. Esimerkkinä kumppanuuksista on avustustoiminnan arviointi. Avustuksista ja niiden saajista ei ole vieläkään kaupungin kattavaa rekisteriä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan avustusten jaossa tulee noudattaa avoimuutta ja myönnettyjä avustuksia koskevat rekisteritiedot pitää olla nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Valtuustolle tulee antaa avustuksista vuosittainen seurantaraportti.

Toimitiloista: Turussa ei ole määritelty toimitilastrategiaa, joka ohjaisi toimitilojen suunnittelua ja käyttöä pidemmällä aikavälillä. Kaupungin tilojen hallinnoinnissa on määriteltävä, mihin tilojen omistaminen perustuu ja mihin toimitilatarpeeseen sen on vastattava.

Osana arviointikertomuksen toista painopistettä on tarkasteltu tarkastuslautakunnan tehtävän mukaisesti kaupungin taloutta. Lautakunta on kuluneella valtuustokaudella joutunut raportoinneissaan voimakkaasti korostamaan kaupungin heikkoa taloudellista tilaa. Tällä kertaa talousosio ei nouse raportissa yhtä keskeiseen osaan. Syynä ei ikävä kyllä ole se, että kaupungin talous olisi jotenkin ratkaisevasti kohentunut. Ei, vaan syynä on se, että nyt on päätösten ja toimenpiteiden aika: lautakunta odottaa päätettävää talousohjelmaa.

Kaupungin verotuloissa ja vuosikatteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Hyvästä verotulokehityksestä huolimassa kaupungin talous ei ole vielä tasapainossa, koska toimintakulut kasvoivat enemmän kuin talousarvioissa arvioitiin. Vuosikate vahvistui, mutta talouden tasapainon kannalta vuosikate ei vielä riittänyt kattamaan poistoja. Tulos oli kuuden suurimman kaupungin vertailussa selvästi heikoin, kuten sivun 24 taulukoista voi havaita. Konserniyhteisöjen puolesta annettujen vastuusitoumusten ja lainakannan kasvu on huolestuttavaa. Investointien tulorahoitusprosentti oli vain 67,5, eli alle suurten kaupunkien keskiarvon. On siis edelleen olemassa kaikki syyt jatkaa työtä talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Tilikauden tuloksen 28 M€:n huomattava ero talousarvion viimeisen toteutumisennusteen ja lopullisen tilinpäätöksen välillä osoittaa, että talouden seuranta ei vieläkään ole reaaliaikaista eikä anna todellista kuvaa kaupungin taloustilanteesta. Taloudellinen ennustettavuus ei parane talousarviovuoden edetessä, joten toteutumisennusteilla ei ole todellista toiminnan ohjausvaikutusta.

Viimeisenä osakokonaisuutena haluan nostaa esiin kaupungin kehittämistoiminnan. Arvioitavaksi valikoitui kaksi valtuuston päättämää merkittävää hanketta, sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishanke ja liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen hallinnollinen yhdistäminen.

Kaupungin sisäisissä projekteissa ja hankkeissa on noudatettava kaupungin projektiohjeita. Hankkeilla tulee olla selvä suunnitelma ennen niiden käynnistämistä. Suunnitelman pitää sisältää hankkeen tavoitteet, käytettävät voimavarat ja aikataulun. Hankkeen tai projektin johtamista, ohjausta ja valvontaa varten on nimettävä vastuutahot, joilla on tosiasiallinen mahdollisuus ja velvollisuus johtaa hanketta. Kehittämistoimintaa on kaupungissa johdettava ja sen on tähdättävä myös tuottavuuden paranemiseen, ei vain toiminnan laajentamiseen. Liian usein tilanne on se, että kaupungilla on tavoitteena jonkin hanke, kun hankkeen pitäisi olla keino tietyn tavoitteen saavuttamiseksi.

Sote-hankkeesta kerättyjen asiakirjojen ja tehtyjen haastattelujen perusteella kävi ilmi, että ohjaus- ja johtoryhmän kokouksissa ei ole käsitelty eikä hankkeelle ole hyväksytetty tavoitteita tai varsinaista hankesuunnitelmaa. Myöskään suunnitelmia hankkeen kustannuksista tai henkilövoimavarojen käytöstä ei ole käsitelty kirjallisesti. Kokouksissa on lähinnä raportoitu erilaisia tilanneselvityksiä. Ulkopuoliselta konsultilta on tilattu alustava hankesuunnitelma, jota ei kuitenkaan ole virallisesti käsitelty, eikä nähtävästi myöskään sellaisenaan noudatettu. Konsulttipalveluja ei ole tilattu kaupungin vuositason tilaussopimusohjeiden mukaisesti eikä konsultin kanssa tehtyjä sopimuksia ole kirjattu kaupungin ohjeiden mukaisesti Joutsenet-järjestelmän sopimusrekisteriin.

Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kaupungin hankkeiden ohjauksen, seurannan ja valvonnan kannalta on tärkeää, että hankkeen alkuvaiheessa kaupungin projektiohjeiden mukaisesti laaditaan ja hyväksytään hankkeelle hankesuunnitelma, joka sisältää hankkeen tavoitteet, voimavarat ja aikataulun. Ilman hankesuunnitelmaa hankkeen toteuttaminen ei perustu yhteisesti hyväksyttyihin lähtökohtiin ja hankkeen toteutumisen seuranta on vaikeaa.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen koskettaa lähes 7000 kaupungin työntekijää. Tähän nähden hankkeesta tiedottamista voi pitää niukkana, mm. hankkeen nettisivujen päivitystahti on ollut verkkainen. Tarkastuslautakunta pitääkin tärkeänä, että henkilöstön osaamista hyödynnetään jatkossa tehokkaammin, jotta yhdistyvän sosiaali- ja terveystoimen toiminta ja palvelut saadaan sujuviksi ja kustannustehokkaiksi.

Kokonaisuudessaan sote-hankkeeseen on sen laajuus huomioiden kohdennettu vain vähän voimavaroja. Hankkeen järjestelyihin kohdistuneesta kritiikistä huolimatta on paikallaan antaa tunnutusta niille hankkeessa työskennelleille, jotka ovat olleet työstään varsin motivoituneita ja käyttäneet työhön työaikansa lisäksi merkittävät määrät omaa vapaa-aikaansa.

Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen hallinnollisen yhdistämisen projektiin osallistujat taas koottiin pelkästään keskushallinnon asiantuntijoista. Yhdistettävien hallintokuntien avainhenkilöitä ainoastaan kuultiin prosessin aikana. Hallintokunnat ovat lausunnoissaan joutuneet korostamaan tarvetta suunnitella yhdistyminen asukkaiden ja asiakkaiden, ei hallinnon, näkökulmasta.

Tällä alustuksella tarkastuslautakunta jättää nyt siis vuoden 2007 arviointikertomuksen valtuuston arvioitavaksi. Raportti ei ole käynyt luonnosvaiheessa lausuntokierroksella.

Onnea Urpilaiselle!

Onnittelut Jutta Urpilaiselle, demarien tuoreelle puheenjohtajalle! On aina hienoa, kun naiset jyrää :). Toivottavasti Urpilainen tuo kauan kaivattua paloa puolueeseensa. Jopa me kilpailevissa puolueissa olemme sitä halajanneet, niin kangistunutta on meno ollut. Ulkoapäin seurattuna käsittämättömän ponnettomaksi jäänyt puheenjohtajakiertue ei vielä luvannut yhtään mitään, mutta ehkä nyt valinnan jälkeen pompöösit fraasit muuttuvat oikeaksi puheeksi ja luvatuksi muutokseksi puolueessa. Onnea siis vielä kerran, demarit!

Urpiainen on taasen pieni mutta juhlapuvussaan kohtalaisen punainen lintu. Katsopa kuva vaikka täältä.

PS. Vinkki uudelle puheenjohtajalle: kannattaisi tuoda oma-aloitteisesti demareiden vaalirahoitusmöröt kaapista esiin, niitä kun siellä kuitenkin on, ja ne joka tapauksessa kaivetaan julki. Ettei sitten tarvitsisi kesken kuherruskuukausien ryhtyä selittelemään yhtä säälittävästi kuin Matti Ahde eilen telkkarissa tyyliin "No tein minä virheen mut niin kyl teki kaikki muutki...". Kaikki muut eivät nimittäin toimineet näin, vain Ahteet ja ahneet.

PS2. Eduskunnasta on totta vie tullut itseään ylläpitävä valtasysteemi. Ulkopuoliset vaalituet ohjautuvat jo kannoistaan tunnetuille "tutuille ja hyvät yhteiskuntasuhteet omaaville" istuville kansanedustajille (mm. Kyösti Kakkonen selvästikin tiesi mitä teki), ja lisäksi osa puolueista käyttää kampanjointiin vielä eduskunnan omaakin raha-arkkua, kuten meille on viime päivinä paljastettu. Herää kysymys: mitä jakoa on meillä vähäisesti tai ei lainkaan tuetuilla "siviileillä" eli politiikan ruohonjuuritason toimijoilla kilpailla vaaleissa näitten "huippuvarusteltujen" jakarandapalliinsa liimattujen kanssa? Ja mitä tekemistä vallitsevalla systeemillä on enää demokratian kanssa? Jutta Urpilaisen eduskuntaan nousunkin on ensimmäisellä kerralla kerrottu tapahtuneen siten, että hänen ex-kansanedustajaisänsä luopui paikastaan tyttärensä hyväksi. Vasta toiselle kaudelleen hänen mainitaan tulleen valituksi omin avuin. Mitä tällainen oikein on? Demokraattisesti periytyvää valtaa? Eihän sellaista ole olemassa! Tämä meillä nykyisin toimiva systeemi on todellisuudessa joku kieroutuneen harvainvallan versio. Miten sitä joskus lapsena rallateltiinkaan? "Nostakaa Tarzan puuhun, kuvaus voi alkaa!"

Pukinparta!

Tontiltamme löytyi mieheni lisäksi toinenkin pukinparta, Tragopogon pratensis! Havaitsin viikko sitten merkillisen näköisen, lähes kahden päivänkakkaran korkuisen nupullisen kasvin pihaniityllä, ja olen seuraillut sitä siitä lähtien. Tänä aamuna ensimmäinen kukka oli avautunut, ja se osoittautui keltaiseksi. Samalla löysin toisenkin yksilön muutaman metrin päästä. Joten ei kun lajia määrittämään. Siinä menikin stten joku tovi, sillä pukinparraksi osoittaunut ylläri oli minulle uusi tuttavuus.

Pukinparta on Suomessa muinaistulokas- eli arkeofyyttilaji. Nimi tulee nähtävästi pukin partaa jollakin kyseenalaisella tavalla muistuttavista siementen lenninhaivenista. Kukka ällistytti minut sulkeutumalla jo ennen puoltapäivää kesken tarkastelujeni. Mietin, että joko tämä on hyvin lyhytikäinen tapaus tai sitten sillä on outo eteläinen tapa mennä siestalle päivän kuumimmaksi ajaksi. Jälkimmäinen lienee oikea vaihtoehto, sillä kasvin englanninkielinen nimi on hauskan kuvaava: Jack-go-to-bed-at-noon. Sikurikasveihin Cichoriaceae kuuluvaa pukinpartaa on aluksi ehkä viljelty juurensa takia ruuaksi ja lääkkeeksi, ja myöhemmin kahvinkorvikkeeksi. Nettihaun perusteella pukinparran siemeniä on mukana joissakin niittysiemensekoituksissa. Onkohan tämä päätynyt meidän pihallemme sitä kautta vai ihan itsestään? Hauska tuttavuus kuitenkin.

Kunta-asioita Kuntaliitossa

Vitsit mitä uutisotsikoita. Tuskin enää tiedän, missä on itä ja missä länsi. Tiistaiaamun otsikot kirkuivat, että "Natsiseksiorgia-Mosley tänään tuomiolla" ja iltapäivällä, että "Mosley valittiin jatkamaan FIA:n johdossa". Suomen hallitus haluaa opposition tekevän välikysymyksen vaalirahoituksesta. Oppositio kieltäytyy tekemästä välikysymystä ankarasti moittimiensa hallituspuolueiden vaalirahoituksesta. Keskustan Jarmo Korhonen syyllistää keskustan Kimmo Tiilikaista tämän vaalirahoituslainrikkomisjupakassa käyttämistä kriittisistä puheenvuoroista, ja samalla muistuttaa Tiilikaiseen kohdistuneista talousrikosepäilyistä, joista syyttäjä ei tosin nähnyt aihetta nosta syytettä, minkä Korhonen tietenkin jätti mainitsematta. Ja avaruusasemallakin kärsitään vessaongelmista. Voi voi.

Tiistain ja keskiviikon kauniit kesäpäivät kuluivat Kuntaliiton hommissa, lähinnä kellarikerroksen ikkunattomissa huoneissa. Tiistaina oli ensin Kuntaliiton hallituksen kokous, ja päivä jatkui valtuuston ryhmäkokouksella sekä iltatapahtumalla. Keskiviikkona oli sitten vuorossa valtuuston kevätkokous.

Hallituksessa oli käsittelyssä kunnallisten liikelaitosten asema markkinoilla, mistä hyväksyttiin ohjepaperi kuntien päätöksenteon avuksi. Paperi nimeltä "Kunnallisten liikelaitosten asema markkinoilla – kriteereitä kuntien oman arvioinnin tueksi " löytyy täältä kaikkien kunnallispoliitikkojen riemuksi.

Valtuuston kokous sujui rutiiniasioiden merkeissä, poliittisen vaalirahoitusmyrskyn lainehtiessa ympärillä. Valtuuston puheenjohtaja Markku Andersson puhui avauspuheenvuorossaan mistäpä muusta kuin kuntaliitoksista. Suuret kaupunkiseudut Jyväskylää lukuun ottamatta tulevat kuntaliitoksiin vasta toisessa tai kolmannessa aallossa, sillä kaikki ovat sitä mieltä, että kuntaliitokset eivät mitenkään pysähdy vuonna 2009 aloittaviin uusiin kuntiin ja valtuustoihin. Julkisten menojen kasvua on hillittävä ja palvelut kuntalaisille turvattava. Siihen tarvitaan kuntakentän uusiutumista. Paras-hankkeen toinen ulottuvuus on aluehallinnon uudistaminen. Väliraportin jälkeen valmistelu jatkuu edelleen, Andersson toivoi selkeää ja loppuun asti harkittua vallanjakoa. Kaksi demokratiatasoa riittää Anderssonin mielestä edelleen. Tästä olen eri mieltä, katsokoon Eurooppaan ja miettiköön asiaa siltä pohjalta, sanon ma. Pää pitää nostaa välillä ylös omasta lammikosta. Andersson puhui myös kaupunkipolitiikan roolin korostamisen tarpeesta Kuntaliitonkin toiminnassa sekä naisten, nuorten ja ikäihmisten asemasta kuntien luottamustehtävissä ja niiden johdossa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko oli kutsuttu pitämään puheen kokoukseen. Hän puhui monien aiemmin yleisten sairauksien harvinaistumisesta, mutta kantoi huolta ylipainon ja päihteiden käytön kasvusta. Maksasairauksia on luvassa muutaman vuoden kuluttua, ne kehittyvät hitaasti ja ovat kalliita hoitaa. Elinympäristöllä, elintavoilla, sosiaalisilla suhteilla ja perimällä on suuri merkitys ihmisten terveyteen (90%), eikä suinkaan vain terveydenhuollolla itsellään (10%). Risikko tarjoilikin tietoiskuja terveydenhuollon tulevaisuudesta. Itärajan takana odottaa multiresistentti tuberkuloosikanta. Ilmastonmuutos tuo tauteja, esimerkkinä tästä vaikkapa punkkien kantama kurja borrelioosi.

Terveydenhuollon suorat kustannukset Suomessa olivat viime vuonna 2586 euroa asukasta kohden. Epäsuoria kustannuksia on hyvin vaikea laskea, mm. menetetyn työpanoksen merkitys, tupakan ja alkoholin vaikutukset kansantaloudelle. Diabetes on maailmanlaajuinen vakava ongelma. EU-maissa 15 % terveydenhuollon kuluista johtuu diabeteksesta. Emme tunnu oikein edes ymmärtävän, mistä kaikesta tässä aikuisiän kakkostyypin diabetesongelmassa on kyse.

Me suomalaiset voimme Risikon mukaan olla ylpeitä terveydenhuoltomme saavutuksista vaikkapa syöpätautien kohdalla, vaikka siinäkin on kehittämistä esimerkiksi alueellisen tilanteen ja hoitojen vaikuttavuuden suhteen. Risikko kehui myös Paras-hankkeen vaikutuksia. Kritiikkiä hän antoi sille, että joillakin paikoin on keskitetty liiaksi kuntarakenteeseen ja hallintoon, "hallintohimmeleiden" tekoon, eikä palveluprosessien kehittämiseen. Pitää miettiä asioita asiakkaan näkökulmasta. Just.

Terveydenhuoltolaki on valmisteilla. Kansanterveyslaki ja laki erikoissairaanhoidosta yhdistetään, esitys on tulossa lähiaikoina. Lakiuudistuksen tavoitteet ovat juuri niitä, joita ainakin meillä Turussa ja Varsinais-Suomessa on koettu ongelmiksi. Työryhmässä on tullut myös esille, että potilas voisi tietyin edellytyksin valita sairaalansa. Asiakkaan valinnanmahdollisuus on tärkeä asia ja sitä halutaan edistää. Suomalainen järjestelmä on ollut jäykkä, ja sitä halutaan nyt kehittää, vaikka vain hyvin pienen osan (alle 5 %) potilaista uskotaan käyttävän tätä tulevaa valinnanmahdollisuuttaan. Alustavien linjausten mukaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito tulevat lähentymään. Terveyskeskuksiin on tulossa erikoissairaanhoidon konsultaatiota. (Tämä on asia, johon myös Turun tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota.) Potilaat eivät koe, että hoito jatkuisi erikoissairaanhoidosta takaisin perusterveydenhuoltoon, ja esimerkiksi kansansairauksien kohdalla tämä on koettu ongelmalliseksi. Keskeisiin kansansairauksiin pitäisi olla ykkösketju jo perusterveydenhuollossa, tämä olisi hyvä asia sekä yksilölle että kansantaloudelle, ja vahvistaisi terveyskeskuksia ja toisi palvelut lähemmäs kuntalaisia. Lähipalvelut pitää saada läheltä (siis huom. Suomen, ei kaupunginosan mittakaavassa ;), erikoispalveluita keskitetään valtakunnallisesti ja alueellisesti yhä voimakkaammin. Asiakkaan kannalta tämä saattaa tarkoittaa sekä pidempiä matkoja että parempaa laatua.

Toimintaa voidaan jatkaa sekä entisessä sairaanhoitopiirimallissa että uusissa terveyspiiri/terveys- ja sosiaalipiirimalleissa. Tavoitteena on jäntevöittää terveydenhuollollista työtä ilman monimutkaistuvia hallintomalleja. Esitys luovutetaan lähipäivinä ja sen jälkeen se lähtee lausuntokierroksille. Laki tulee sitten aikanaan voimaan asteittain.

Perimään emme voi vaikuttaa, mutta elintapoihin ja sosiaalisiin suhteisiin voimme. Ongelma tietty on, että ennakoivasta terveydenhuollosta ottavat vaarin erityisesti ne, keillä on siihen vähiten tarvetta. Työelämässä olevilla on terveydenhuolto yleensä kunnossa, enemmän ongelmia on esim. eläkeläisillä. Perusterveydenhuollon on siis oltava kunnossa, ja sen parantaminen on istuvan (sic!) hallituksen keskeisiä tavoitteita. Erilaiset organisaatiot voivat olla toimivia, ratkaisevaa on osaava henkilöstö ja toimiva johtaminen.

Hmm. Pitäisiköhän ryhtyä järjestämään enemmän käveleviä kokouksia istumisen sijaan? Mitähän lautakuntani mahtaisi asiasta tuumata :) ? Kuntaliitolle täytyy antaa kiitos tiistain iltaohjelmasta, siihen kuului pelkän illallisen sijaan kävelyä ja sen jälkeen vasta illallinen. Liitto oli tilannut Helsinki-oppaita kertoilemaan Kalliosta ja Töölönlahdesta, ja kiertelimme pienryhmissä tunnin verran aluetta ennen illallispöytään istahtamista. Kiva idea! Lopussa on muutama kameraan tarttunut kuva reitin varrelta. Ensin perinteisemmät Kallio-näkymät ja sitten pari pittoreskimpaa yksityiskohtaa.

KE-SÄ-LO-MAAAA!

Opettajat- he elävät vain kesäisin. Eli siis NYT!