Kaupunginvaltuuston budjettikokousuutisia

Maanantaina 30.11. oli kaupunginvaltuuston talousarviokokous. Keskustelun aloitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (kok) talvisodan alkamisen 70-vuotismaininnalla. Hän haki historiasta mittakaavaa nykyhetken vaikeuksille. Nyt ei olla sodassa, mutta aikas vaikeat ajat meillä on ja tästä lähtökohdasta kaupunki on ensi vuoden talousarviota ja vuosien 2011 ja 2012 taloussuunnitelmia valmistellut. Haasteita ovat mm. laskevat verotulot, kasvava työttömyys ja palveluiden tarve, kaupungin palvelurakenteiden uudistaminen ja loppuvuodesta vielä sikainfluenssakin. Onneksi korot sentään ovat alhaalla.

Suomesta löytyy paljon Turkua köyhempiä kuntia, mutta suurten kaupunkien joukossa vertailuasemamme on heikko. Pääsimme talouden nousukaudelle mukaan reippaaseen verotulojen kasvuun vasta kovin myöhäisessä vaiheessa ja sitten talous alkoikin jo taantua. Menokasvumme on silti ollut viime vuosina huikeaa, menojen taso on ylittänyt reippaasti tulot ja Turun Puhelimen myynnistä syntyneet ylijäämät on pitkälti syöty vuosittain kertyneiden alijäämien myötä.

Randell kävi puheessaan läpi niitä keinoja, joilla Turku itsensä tästä suosta nostaa, ja joista kaupunginhallituksessa ja sen puheenjohtajistossa sekä ryhmien välisissä neuvotteluissa olemme paljon keskustelleet. Laivatilauksiksi emme voi muuttua, mutta muita keinoja meillä on ja niitä kaupunginhallitus myös aikoo käyttää. Vuoden 2010 talousarvio sisältää paljon investointeja (periaatteessa aivan liikaakin taloustilanteeseemme nähden), mutta tämä on puhtaasti taloutta ja työllisyyttä elvyttävä valinta. Pyrimme rajoittamaan velanottoa, sillä velkamäärämme on viime vuosina kasvanut nopeasti. Kaupunginhallituksen erityisessä seurannassa on talouden pitkäaikainen tasapainottaminen ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuranta. Keskeistä on valtuuston päättämien poliittisten ohjelmien toimeenpano ja niistä seuraavat rakenteelliset muutokset kaupungin palveluntuotannossa. Odotamme paljon myös Alfa-hankeelta, jonka tietojärjestelmämuutosten myötä kaupungin talouden ja toiminnan seurannan pitäisi ratkaisevasti parantua. Kaupunginhallitus on päättänyt aikaistaa vuoden 2011 talousarvion valmistelua, jotta voimme varmistaa tehtyjen päätösten ja asetettujen tavoitteiden työstämisen konkreettiseksi toiminnaksi. Muita keinoja ovat kaupunginvaltuuston linjaukset ydinpalveluihin keskittymisestä ja ennaltaehkäisyn korostamisesta palveluissa. Turun on lisättävä kilpailukykyään ja vahvistettava vetovoimatekijöitään. Siihen työhön meillä on ihan oikeita lihaksia, sillä Turku on aidosti hyvä paikka asua, elää ja työskennellä. Tärkeää on myös seutuyhteistyön edistäminen ja Paras-linjaukset, joilla yhdessä naapurikuntiemme kanssa varmistamme seudun asukkaiden tulevien palvelutarpeiden tyydyttämisen.

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen toi omassa puheenvuorossaan esiin maan yleistä taloustilannetta. 12 prosentin työttömyydestä aiheutuu Turun kaupungille tällä hetkellä noin 11,3 miljoonan euron veromenetykset. Jos työttömyys nousee 20 prosenttiin (eli jos telakka joutuu lomauttamaan tai irtisanomaan lähes koko henkilöstönsä), veromenetys on arvioilta 18,8 miljoonaa euroa. Jos kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa ja –suunnitelmassa pystytään pysymään (sekä menojen, tulojen että myyntien osalta), kaupungin talous olisi lähes tasapainossa jo ensi vuonna. Työttömyyden kasvu, menojen ylitys tai tulopohjan pettäminen on se riski, joka tämän kehityksen voi vaarantaa. Jos budjetin pohja ei pidä, ollaan ensi syksynä yhä suurempien ja vaikeampien omaisuudenmyyntien edessä. Kaupunginjohtaja korosti aivan oikein budjettikurin toteutumisen tärkeyttä.

Kaupunginjohtajan puheenvuoron jälkeen alkoivat ryhmäpuheenjohtajien puheet ja niiden jälkeen tavallisten valtuutettujen puheet. Puolueet olivat tyytyväisiä budjettisopuun, jossa ovat mukana kaikki ryhmät vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Me vihreät olemme olleet neuvotteluissa mukana alusta alkaen ja merkittävästi vaikuttaneet budjettikirjauksiin, joten mitäpä tästä talousarviosta enää kovin tunteella kohkaamaan valtuustossa. Vihreiden Mika Helva korosti puheenvuorossaan kestävän kehityksen puutetta kaupungin kestävän kehityksen budjetista. Kestävän kehityksen linjaukset pitäisi tulla budjetin rakenteisiin virkamiesten kokonaisesityksinä, niitä on vaikea saada järkevästi mukaan enää poliittisina päälleliimauksina. Demarit jättivät itselleen ryhmyri Jarmo Rosenlöfin suulla joitakin duubioita poliittisiin irtopisteisiin (oma värittynyt tulkintani ;). Vasemmistoliiton puheenvuorot budjettikeskustelussa olivat eriskummallisen sekavia. Jos budjetinteko olisi jalkapalloa, yhteisestä sopimuksesta irtautuneiden vassareiden strategia olisi valtuustokäsittelyn perusteella pelata palloa kentän molempiin maaleihin. Eriskummallista oli sekin, että ryhmien välisissä neuvotteluissa vasemmistoliiton edustajat nyökyttelivät hyväksyvästi sille, että veronkorotuksen tuoma liikkumavara käytetään jokseenkin kokonaan velanoton tarpeen vähentämiseen, mutta valtuustossa heillä oli ihan toinen kello kilkattamassa.

Muutoin keskustelu oli tavanomaista valtuuston budjettipuhetta: aiheet vaihtelivat laajalti, koska kaupungin toimiala on niin lavea, ja valtuutetut ottivat esille merkittäväksi kokemiaan asioita.

Neuvotteluissa oli sovittu seuraavat muutokset kaupunginhallituksen budjettiesitykseen:

- kaupunginhallitukselle lisätyt tekstit:

o Mikäli perusopetukseen saadaan vuoden 2010 aikana lisää valtionosuuksia tai ammattiopetukseen lisää aloituspaikkoja, arvioidaan tarpeet muuttaa ao. hallintokuntien talousarvioita.

o Kevätkauden aikana käydään Turun seudun kuntien kanssa neuvottelut koskien seudun kuntien veroperusteiden määräytymisistä ja yhteistyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistajaohjauksessa.

- peruspalvelulautakuntaan lisättiin toimintakuluihin 80 000 euroa korvaamaan aiemmin kaupunginjohtajan tekemää avustusvähennystä

- samoin liikuntalautakuntaan avustusvähennystä korvaamaan 150 000 euroa

- ja nuorisolautakuntaan samoin 150 000 euroa

- kuin myös kulttuurilautakuntaan 150 000 euroa. Kaikki nämä esitykset tehtiin ennaltaehkäisevän toiminnan varmistamiseksi.

Kaupunginhallituksessa ryhmät neuvottelivat kaupunginjohtajan esitykseen useita tekstimuutoksia, mutta summat jäivät tuolloin auki keskeneräisten neuvotteluiden takia. Vihreille tärkeitä ja neuvotteluissa läpisaatuja budjettitavoitteita olivat

- yllämainittujen avustusleikkausten peruminen

- korkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisääminen (saimme tuplattua määrärahan ensi vuodeksi)

- Myllykodin myyntiesityksen poistaminen

- kirjauksen saaminen luovan talouden keskuksen tuomisesta päätöksentekoon (Tuli kirjaus: Valmistellaan kh:lle joulukuun 15. päivä 2009 mennessä käsiteltäväksi hankesuunnitelma kaupungin osallistumisesta kumppanuushankkeena VR:n entisen konepajan tilojen muuttamiseen kulttuurin ja luovan talouden keskukseksi huomioiden kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tilatarpeet.)

- sitovan kirjauksen saaminen peruspalvelulautakuntaan: Peruspalvelulautakunta kehittää muutosprosessien seurantaa ja prosessikuvauksia kehittämistoiminnan etenemisen sekä toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi.

Osa näistä tavoitteista oli toki myös muiden puolueiden tavoitelistalla, mm. Myllykoti ja avustusasiat.

Kokonaisuutena prosessi oli tänä vuonna hyvin niukka budjettilisäysten suhteen. Kaikki sopimusosapuolet olivat hyvin sisäistäneet taloustilanteen, eikä kenenkään muun kuin vasemmistoliiton edustajien tehnyt mieli lähteä keikuttamaan syvällä uivaa talousvenettä välttämätöntä enempää.

Kalmin jalanjäljissä

Maanantain Turun Sanomissa oli iso juttu Hirvensalossa sijaitsevasta Sipsalon tilasta ja siellä olevasta Pietari Kalmin perustamasta puutarhasta. Joukko Ruotsin viranomaisia ja kasvientutkijoita aikoo esittää, että Turun Hirvensalossa sijaitseva Sipsalon puutarha-alue liitettäisiin YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestön Unescon maailmanperintökohteisiin. Se kuuluisi osana historiallisiin puutarhoihin, joissa on säilynyt merkkejä kasvitieteilijä Carl von Linnén elämäntyöstä.

Tämä on iso asia. Puutarhan olemassaolo on ollut tiedossa, mutta vaikuttaa siltä, että puutarha on sittenkin paremmin säilynyt kuin aiemmin on käsitetty. Pietari (Pehr) Kalm oli Carl von Linnén lempioppilas ja Carl von Linné on taas luonnontieteen historian tosi suuria nimiä. Carl Linnaeus eli Carl von Linné kuuluu taksonomian eli luonnontieteellisen nimeämisjärjestelmän kehittäjänä maailmanhistorian sadan merkittävimmän luonnontutkijan joukkoon. Biologien keskuudessä hän on tieteen kärkinimien listalla, samassa sarjassa historian herroja kuin mm. Charles Darwin (evoluutio), Louis Pasteur (bakteerit), Rudolf Virchow (soluteoria), Francis Crick ja James Watson (DNA:n rakenne), William Harvey (verenkierto), Robert Koch (mikrobiologia), Anton van Leeuwenhoek (mikroskooppi), Gregor Mendel (perinnöllisyys) ja muutama muu. Linnéllä oli naapurimaan miehenä myös henkilökohtaisesti suuri vaikutus luonnontieteiden ja biologian kehitykseen Suomessa ja hän kävi Suomessa usein.

Kääntääkseni asian Hirvensalon osayleiskaavaa tekevien arkkitehtien kielelle: ketkä olisivat maailmanhistorian kymmenen merkittävintä arkkitehtia, ja miten heidän omiin ja tärkeimpien oppilaittensa töihin suhtautuisimme? Jos meillä olisi Turussa jäljellä le Corbusierin, Gehryn, Mies van der Rohen, Breuerin, Eamesin tai Gaudin "toimistojen" rapistuneita tuotoksia, miten niihin suhtautuisimme? Ai niin, onhan meillä A. Aalto, sr5-luokassa eli korkeimmalla tasolla suojelun suhteen...

Meillä on nyt meneillään Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus. Tässä yhteydessä on ehdottoman välttämätöntä tutkia mahdollisuudet säilyttää ja ennallistaa tämä luonnontieteen historian elävä muistomerkki. Kaupungin tulisi aktiivisesti etsiä asiassa yhteistyökumppanit, joiden kanssa Sipsalon tilasta voisi tulla sekä tieteenhistorian että puutarhamatkailun tunnettu kohde Turussa. Ja mahdollisesti myös Unescon maailmanperintökohde. Lehtijutussa puhutaan Suomen kulttuuriperinnön tukisäätiöstä, mutta ilman muuta mukaan pitäisi jollakin tavalla saada myös Turun yliopisto ja Åbo Akademi Turun Akatemian historian nimissä.

Tällaisia kohteita ei tässä maassa muilla kunnilla ole, sillä Sipsalo on Suomen vanhin kasvitieteellisen puutarhan jäänne. Kalmin puutarhan ennallistaminen toisi Turulle paljon positiivista mainetta, ja siitä tulisi puutarhamatkailukohde Suomea laajemmassa mittakaavassa. Suomen puutarhahistoriasta löytyy lisätietoa luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta.

JÄLKIKIRJOITUS ILLALLA: Joskus toiveet toteutuvat kuin itsestään! Kyseltyäni asian perään reipas asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen vastasi, että puutarha on jo suojeltu vuonna 2002 hyväksytyssä Hirvensalon osayleiskaavassa. Mahtavaa! Nyt pitäisi enää löytyä rahoitus ja taitavat tekijät ennallistamiselle, niin Turku saisi historiansa arvoisen puutarhamatkailukohteen ja innoittajan täkäläisille maan nykykuopsuttajille.

Hengissä ollaan!

Tervehdys, pitkästä aikaa. Vuorotteluvapaatani on nyt kulunut yli kolme ja puoli kuukautta. Olen ollut vapaastani ikionnellinen! Ja paljon väsyneempi kuin taisin tajutakaan. Olen alkanut vasta nyt ymmärtää väsymykseni määrää, vaikka takana oli vapaalle jäädessäni jo pitkä kesäloma. En ole tehnyt mitään sankarillista, vain käynyt kokouksissa ja hoitanut luottamustehtäviä (tosi paljon) sekä pihaa (aika vähän), oleskellut, lueskellut, katsonut telkkaria, hillonnut ja laittanut ruokaa. Sekä nukkunut. Vastannut huonosti puhelimeen, lukenut huonosti sähköpostia ja kirjoittanut aika vähän. Mökkeillyt vähän.

En aio edelleenkään asettaa itselleni mitään suoritustavoitteita. Hoidan politiikan hommat ja muun ajan olla möllötän, jos siltä edelleen tuntuu, Jos tuntuu joltain muulta (niin kuin vähitellen alkaa tuntua), niin sitten teen sitä. Taisin jäädä vapaalleni kreivin aikaan, niin tarpeellinen tämä lepovuoro on. Eläköön vuorotteluvapaajärjestelmä! Kuka oli se nero, joka tämän aikoinaan keksi?

Pitkästymistäni liikaan vapaa-aikaan ehkäisee tehokkaasti Turun kaupunki ja pari muuta organisaatiota, jotka väsymättä järjestävät monenlaista askaretta ja sosiaalista kontaktia. Olen edelleen kieltäytynyt monesta ei-aivan-pakollisesta menosta, mutta aika monessa olen ehtinyt ollakin. Tässä saldoa elokuun puolivälistä tähänastisen vuorotteluvapaani ajalta. Lukumäärät ovat ainakin kutakuinkin oikein.

7 kaupunginvaltuuston kokousta
16 Turun vihreiden valtuustoryhmän kokousta tai muuta valtuustoryhmän palaveria
12 kaupunginhallitusta sekä kaksipäiväinen seminaari Raumalla
7 kaupunginhallituksen puheenjohtajiston ja kaupunginjohtajiston palaveria
7 konsernijaostoa
6 peruspalvelulautakuntaa
1 vesiliikelaitoksen johtokunnan kokous
3 Turun seudun kehittämiskeskuksen hallituksen kokous
1 Paras-ohjausryhmän kokous
45 poliittista palaveria, seminaaria tai muuta tilaisuutta
18 muuta yksittäisistä tapaamista tai haastattelua
1 kaksipäiväinen matka Brysseliin
3 Haloo- Turun päivän työryhmän palaveria ja Turun päivän tapahtuma kaupungintalolla
1 Kuntaliiton työvaliokunta (johon sisältyi kaksipäiväinen Kuntaliiton kahdeksan toimitusjohtajaehdokkaan haastattelusessio)
2 Kuntaliiton hallitusta
1 vihreiden valtakunnallinen kuntatapahtuma Oulussa
3 vihreiden etiikkatyöryhmän kokousta
1 vihreiden kaksipäiväinen puolueristeily Sokos Hotel Vantaassa
sekä koko joukko omia vapaaehtoisia ja ei-poliittisia menoja

Kohtalainen osa Turun kokouksista osui syyskuulle, joka oli luottamushenkilöille kokouspalkkioton kuukausi. Sillä tavalla me teimme oman osuutemme kaupungin taloustalkoista tänä vuonna.

Flunssassa olen ollut pariin otteeseen ja joutunut skippaamaan muutaman kokous- ym. menon.

Sitä tietysti jää miettimään, että miten normaalisti ehdin tämän tohinan ohella käydä töissä ja hoitaa kotona oppituntien valmistamisen, kokeiden korjaamisen ja kokouksiin valmistautumisen kuten esityslistojen luvun. En minä vain ymmärrä, mutta ehkä tämä selittää tarvettani jäädä vuorotteluvapaalle ja hengähtää hetken normaalielämäni oravanpyörästä.

Mieleenpainuvimpia näistä tapahtumista ovat olleet Kuntaliiton toimitusjohtajaehdokkaiden haastattelut ja valtioneuvoston 200-vuotisjuhlajumalanpalvelus tuomiokirkossa viime perjantaina. Oli tosi kiinnostavaa kuulla kahdeksan kovatasoisen toimarikandidaatin näkemykset siitä, mitä kuntakentässä tulee tapahtumaan seuraavan vuosikymmenen aikana. Toimitusjohtajaksihan Kuntaliiton hallitus valitsi soveltuvuuskokeiden jälkeen nykyisen varatoimitusjohtajan Kari-Pekka Mäki-Lohiluoman – yksimielisesti ja hyvästä syystä. Onnea ja menestystä Kari-Pekalle!

Valtioneuvoston 200-vuotisjuhlassa mieleen syöpyi arkkipiispa Paarman rohkea ja viisas saarna. Tuomiokirkossa oli kuuman vaalirahakohuviikon päätteeksi paikalla kirkkoväen ja meidän tavallisten kutsuvieraiden lisäksi kirkkoon kulkueina saapuneet kansanedustajat, maan hallitus, korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus sekä maan entiset presidentit. Ja sitten arkkipiispa Paarma pitää saarnan, jossa hän todella sanoo jotain. Kirkossa olisi voinut kuulla neulan putoavan lattialle. Paarman saarna löytyy täältä, se kannattaa lukaista ja miettiä, mitä kukin näistä maan mahtavista on ajatellut kansakunnan 200-vuotisen hallinnon tilasta. Meillä vihreissä on usein kritisoitu kirkollisen ja maallisen vallan muodollisia kytköksiä kuten avajais- ja juhlajumalanpalveluksia, ja mielestäni ihan hyvästä syystä. Silti Paarmaa kuunnellessani ajattelin, että onneksi asialle ei ole vielä tehty mitään :)! Niin tarpeen oli meidän kaikkien kuulla arkkipiispan sanat.

Tärkeimpiä poliittisia asioita ovat olleet kaupunginhallitustyöhön, valtuuston ohjelmatyöhön, talousarvion valmisteluun ja konsernijaoston toimintaan (omistajapolitiikka ja konserniohjeiden uudistus) liittyvä työ. Sitä on tehty kiireessä ja paineen alla, mutta valmistakin alkaa tulla.

Hauskinta lienee ollut etiikkatyöryhmän innostava työ, Oulun kuntapäivät ja puolueristeily Vantaalla – eli vihreiden omassa porukassa tehty työ. Eikä meillä valtuustoryhmässäkään ikävää ole, joskin aina välillä aika kiiruista hankalien asioiden kanssa.

Vuorotteluvapaan tuoma lepovuoro on ehtinyt elvyttää aivojani sen verran, että pää alkaa siirtyä taas produktiivisempaan tilaan. Toivottavasti blogikin alkaa taas päivittyä ahkerammin. Aloitan ahkeroimisen pikapuoliin valtuuston tuoreella budjettikokousraportilla.

Sitä ennen kuitenkin lyhyesti edellisestä valtuustokokouksesta. Kaupunginvaltuuston käsittelyssä16.11. oli mm. Satava-Kakskerran osayleiskaava ja veroprosentit vuodelle 2010. Valtuusto hyväksyi Satava-Kakskerran osayleiskaavan vastustuksestamme huolimatta. Vihreiden tekemä palautusesitys kuului näin: ”Satava-Kakskerran osayleiskaavaehdotus on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen ja samalla ristiriidassa ja yhteen sopimaton maakuntakaavan kanssa. Osayleiskaavan mitoitus on liian suuri suhteessa Turun ja kaupunkiseudun ennakoituun väestönkasvuun ja kaavassa tehtyihin liikenteellisiin ratkaisuihin. A/res –aluemerkintöjen sijoittuminen heikentää entisestään kaavan ympäristöllistä kestävyyttä. Asia tulee valmistella siten, että maakuntakaavan asettamat lähtökohdat ja muut kaavan sisältövaatimukset otetaan huomioon.”. Palautusesitys hävisi äänin 43-23 ja hylkyesitys äänin 42-24. Vihreiden valtuutetut ja muutama muukin jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. Pöytäkirjan asian käsittelystä löydät täältä, mutta jostain merkillisestä syystä päätökseen ei ole kirjattu sen enempää tehtyjä päätösesityksiä kuin eriäviä mielipiteitäkään.

Veroprosenttikeskustelun aloitti vihreiden ryhmän puheenjohtaja Mika Helva. Ryhmät olivat käyneet jo siinä vaiheessa pitkälliset neuvottelut talousarviosta. Menopuolesta olimme päässeet jokseenkin sopuun, vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Tulopuoli tuotti tällä kertaa enemmän vaikeuksia. Kokoomus olisi halunnut pysyttäytyä kaupunginjohtajan esityksessä (18,5 %), vihreät ja vasemmistopuolueet nostaa veroprosentiksi 19. Meidän tavoitteisiimme kuului myös kiinteistöverojen hallittu korotus (yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,0 ja rakentamattoman maan veroksi 3,0). Kiinteistöveroissa muut yhtyivät näkemyksiimme ja tuloverojen kohdalla kirkko rakennettiin neuvottelujen jälkeen keskelle kylää, 18,75 prosenttiin. Koska saimme kiinteistöverotavoitteemme läpi ja myös menopuolella tavoitteemme saivat hyvän vastaanoton, verosopu oli meille kelpo ratkaisu. Kokoomukselle ja sosiaalidemokraateille kysymys oli vaikeampi. Kokoomuksessa on väkeä joka ei korotusta halunnut hyväksyä ja sosiaalidemokraateilla oli taas sisäistä painetta vetää asiassa omaa linjaa. Mutta loppu hyvin kaikki hyvin. Vain vasemmistoliitto jäi omalle raiteelleen. Heille ei käynyt talousarvioon sisältyvä 450 asunnon myynti (rahallinen merkitys noin 25 miljoonaa) ja siksi he (sinällään loogisesti) esittivät veroprosentiksi 19.