Hyvää Joulua!

Saattaapa olla, että joulunalusaika kuluu kaikenlaisten jouluvalmistelukotkotusten kanssa. Joten parhaimmat jouluntoivotukseni kaikille bloginseuraajille! Palaan kirjoitushommiin joulunpyhien jälkeen.

Raportti kaupunginvaltuuston kokouksesta

Tiukka päivä pakaroille. Ensin istuttiin maakuntavaltuusto kaikkine ryhmäkokouksineen ja seminaareineen. Sitten istuttiin kaupunginvaltuustoryhmän ryhmäkokous. Ja sitten itse kaupunginvaltuusto. Tässä vaiheessa joutuu jo hieman tsemppaamaan itseään.

Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla oli ehkä tavallista merkittävämpiä pykäliä, oikein kunnon tukku asioita päätettäväksi. Mainitsen niistä muutaman:

Lentokentän lähistöltä hyväksyttiin Saramäestä ja Urusvuoresta liikenne- ja eritasoristeysalueiden, katu-, virkistys- ja erityisalueiden sekä eräiden kortteleiden asemakaavanmuutosehdotus (ns. Rata Sammakko).

Runosmäestä Sorvarinkadun ja Parolanpuiston hyväksyttiin asemakaavanmuutosehdotus "Sorvarinkulma", johon jätimme viheryhteyttä turvaavan ponnen.

Peruspalvelulautakunnan esitystä vuoden 2009 määrärahansa korottamisesta 17,158 miljoonalla eurolla ei hyväksytty (kun summalle ei ole katetta), vaan asia käsitellään vuoden 2009 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Asiasta käytiin pitkä keskustelu ja mm. useat peruspalvelulautakunnan jäsenet kävivät pöntössä todistamassa, miksi juuri heidän lautakunnalleen pitäisi kuitata tämä vaatimaton määrärahojen ylitys. Päätös asiassa tehtiin äänin 57-10 (kaikki 10 vasemmistoliitosta).

Turun seudun joukkoliikenneselvitys 2020 oli vihreille erityisen tärkeä päätös. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen siten, että joukkoliikennejärjestelmäksi Turussa valitaan runkobussijärjestelmä. Linjasto toteutetaan runkobussilinjastona siten, että ensimmäinen vaihe aloitetaan pysäkki-, joukkoliikenne- ja etuusjärjestelyin. Linjojen valmistelu aloitetaan keväällä 2010 talousarvion rahojen puitteissa. Johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjastolle selvitetään. Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa. Päätös asiassa tehtiin yksimielisesti. Jeeeeee!

Erittäin merkittäviä olivat listan viimeiset asiat: nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen siirtäminen saman hallintokunnan alaisuuteen sekä varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen. Erityisesti varhaiskasvatuksen siirto on Turussa ollut poliittisesti vaikea kysymys – siitä huolimatta, että kovin moni kunta ja erityisesti suuri kaupunki on niin jo tehnyt, ja meilläkin ruotsinkielinen varhaiskasvatus on jo vuosia ollut kimpassa ruotsinkielisen opetustoimen kanssa. Puolustusta ja vastustusta on ollut hajan useissa puolueissa, mutta erityisesti muutama demari ja yksi apulaiskaupunginjohtaja ovat sinnitelleet muutosta vastaan. Meille vihreille siirto on ollut tärkeä tavoite, sillä haluamme ajatella varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsen ja perheen kannalta olennaisena palvelujatkumona ja hyvin toimivana kokonaisuutena. Siirtymien vaiheesta toiseen tulee sujua lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi päivähoito, esiopetus ja peruskoulun ensimmäiset luokat ovat perheille lähipalveluita. Niiden kohdalla voidaan lisätä yhteisten tilojen käyttöä siellä, missä tilat sen sallivat. Kolmannelle luokalle lapset voivat jo tarvittaessa matkustaa kouluun vähän pidemmänkin matkan, bussilla, pyörällä tai kävellen, jos omassa pikkukoulussa on vain alimmat luokat. Päätös asiassa tehtiin äänin 59-6. Kahdelle demarille (Puisto & Koikkalainen) tuli äkillinen este ennen äänestystä. Kuusi vastaan äänestänyttä olivat vasemmistoliitosta.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallinnollinen yhdistäminen on selkeä päätös toisen asteen opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi ja minusta pidemmän päälle myös toisella asteella tehdyn työn arvostuksen nostamiseksi. Kyseessä on saman ikäiset opiskelijat ja opetuksessa voidaan aikaa myöten hyödyntää jossain määrin samoja tiloja, välineitä ja opettajia. Myös opetussisällöissä on tietty määrä yhtäläisyyksiä: kummallakin puolella opetetaan mm. suomea tai ruotsia, vieraita kieliä, matematiikka ja yhteiskuntaoppia. Osa ammatillisen koulutuksen oppilaista (ja uskon, että kasvava osa, kunhan homma saadaan kunnolla sujumaan) suorittaa kaksoistutkintoa, pieni osa jopa kolmoistutkintoa, ja heidän elämäänsä uskon muutoksen helpottavan. Lukion oppilaatkin voivat saada oman hyötynsä ammatillisen opetuksen puolelta kurssitarjottimen monipuolisuuden kautta, jos niin halutaan. Päätös ei kuitenkaan tarkoita mitään nuorisokoulu- ja ammattilukioajattelua. Tutkinnot ovat erilliset, ja sellaisina ne minusta Suomessa myös pysyvät. Mutta hallinto voi ja sen pitääkin olla yhteinen, ja myös opetuksessa kannattaa hyödyntää mahdolliset synergiahyödyt. Muutos on kuitenkin kestänyt kauan, erityisesti Ammatti-instituutin johdon vastustuksen takia. Päätös asiassa tehtiin kuitenkin tänään – vihdoin! – yksimielisesti.

Olipa hienoa lopettaa valtuustovuosi näin merkittäviin päätöksiin!

Terveiset maakuntavaltuustosta

Terveiset maakuntavaltuustosta! Yhdeksisenkymmentä varsinaissuomalaista maakuntavaltuutettua kokoontui taas puimaan maakunnallisia asioita Turun kristillisen opiston isoon auditorioon koko päivän ajaksi. Tällä kertaa ohjelmassa oli myös seminaarityöosuus tulevasta maakuntaohjelmasta.

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä jätti nimissäni seuraavan aloitteen:

Aloite tuulivoimaselvityksen tekemiseksi Varsinais-Suomen maa-alueille

Tuuliatlaksen ilmestyttyä on tullut ajankohtaiseksi tarkastella tuulivoiman tuotantomahdollisuudet myös Varsinais-Suomen maa-alueilla. Suurimittakaavaisten tuulivoimapuistojen lisäksi tuulivoimalla voidaan tukea maaseudun yrittäjyyttä. Sijoituspaikkoina tulisi tutkia myös rakennettuja alueita kuten satama- ja teollisuusalueita sekä moottoriteiden varsia.

Toistaiseksi Varsinais-Suomessa on maakuntakaavojen yhteydessä selvitetty vain tuulivoiman sijoittumista rannikko- ja merialueilla.

Katri Sarlund

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja

Poliittisista puheista voi maininta seuraavaa:

- Aivan alkuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva siteerasi kaimansa I. Heilän B. Virtanen –sarjiksen arjen sankarillisuutta ja korosti sarjakuvien merkitystä lukemisen innoittajina sekä arjen inhimillistäjänä. Ilkka Heilä on siten ansainnut vuosittain jaettavan Aurora-mitalin, mikä Heilälle tilaisuuden alkajaisiksi ojennettiin kukkien kera.

- Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Kaunisto aloitti sitten varsinaisen kokouksen talouskurimuksella ja maakuntaliiton edunvalvonnalla. Energiapuolella meillä pitäisi olla enemmän kunnianhimoa mm. biovoiman suhteen. Varsinais-Suomi ei saa jäädä taantuvaksi perinteiseksi kivihiili- ja öljymaakunnaksi (tätä on helppo kannattaa). Mutta Kaunisto puhui myös asutuksen tiivistämistä vastaan, mikä on energiatehokkuuspuheiden kanssa selvässä ristiriidassa. Ja kansallispuistoja ei tietenkään saisi laajentaa.

- Ajankohtaisen katsauksen maakuntavaltuustolle piti helsinkiläinen demarikansanedustaja ja Kuntaliiton hallituksen uusi puheenjohtaja Rakel Hiltunen. Hiltunen esitteli Paras-hankkeen nykytilaa Kuntaliiton hallituksen näkökulmasta ja käsitteli kuntataloutta, sen kriisiä ja tuottavuuden parantamista. Kuntien rakennemuutokset ovat yksi tapa edistää tuottavuutta, sillä rakenteista on syytä löytää tehokkuuden kasvattamista. Normitalkoista Hiltunen sanoi, että nykyisellään valtion asettamat normit ovat kunnille liian sitovia ja normeja pitäisi purkaa ainakin siltä osin, että valtion asettamilla normeilla ei määrätä, millä tavalla palvelut kunnissa pitää järjestää. Ei ole hyvä tilanne, että kunnille on asetettu velvoitteet mutta ei rahoja niiden toteuttamiseen. Keväällä odotetaan terveydenhuoltolakia, jossa pitää ratkaista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ongelmat. Kaupunkiseuduista Hiltunen totesi, että Paras-selonteossa on velvoitteet kaupunkiseuduille. Aiesopimusmenettelyyn Hiltunen ja Kuntaliitto haluavat ottaa Tampereen ja Turun lisäksi myös Oulun, vaikka Oulua ei alun perin otettu listaan siksi, että siellä yhteistyö on jo edennyt niin pitkälle että erityistarvetta ei ole. Hiltunen totesi, että Suomessa ei yksi malli sovi koko maahan, joten lopputuloksena on erilaiset ratkaisumallit eri alueille. Hallintoa ja järjestämisvastuuta pitää keskittää, mutta tämä ei tarkoita samaa kuin lähipalveluiden keskittäminen suuriksi kokonaisuuksiksi. Hiltunen esitteli lyhyesti myös Helsingin seudun aiesopimuksia ja pääkaupunkiseudun yhteistyöselvityksiä.

- Maakuntajohtaja Juho Savo esitteli vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2011-2012 taloussuunnitelman. Maakunnan taloustilanteeseen liittyy erityisiä uhkia yleisen taloustilanteen ja erityisesti Turun telakan työllisyystilanteen vuoksi. Itse nostin lyhyessä keskustelussa esiin vihreiden ryhmän puolesta kaksi asiaa: liiton edunvalvonnan voimakkaamman priorisoinnin erityisesti liikennehankkeiden osalta ja ratahankkeita suosien sekä maakuntavetoiset säännölliset kuntajohtajatapaamiset. Vuosien varrella olen oppinut muissa maakunnissa olevan tavanomaisena käytäntönä, että maakunnan kuntajohtajat tapaavat kuukausittain saman pöydän äärellä neuvotellen. Varsinais-Suomea on kritisoitu huonosta yhteistyöstä ja –hengestä sekä omissa että vieraiden puheissa. Yleensä maakunnissa on alle 20 kuntaa, joten kuntajohtajat mahtuvat ihan kivasti saman pöydän ääreen. Varsinais-Suomen yli 50 kuntaa olisivat aiemmin tarvinneet tapaamiseensa luentosalin, mutta nykyiset 28 kuntaa ehkä jo mahtuisivat saman pöydän ääreen, jos pöytä on iso. Maakuntaliiton tulisi heidät siihen säännöllisesti kutsua, jotta yhteistyökuviot alkaisivat liikkua eteenpäin.

Ja loppupäivä meneekin sitten maakuntasuunnitelman työstämisessä seminaarimuotoisesti.

Sikatilojen todellisuutta

Joulun kunniaksi eläinsuojelujärjestö Oikeutta eläimille julkisti taas kinkkutodellisuudesta kertovia videopätkiä sikatiloilta ympäri eteläistä Suomea. A-Studio julkisti kuvia eilisessä ohjelmassaan. Karmeat kuvat löytyvät myös www.sikatehtaat.fi -sivustolta.

Suomi tarvitsee eläinsuojelulain uudistusta. Mutta eläinsuojelulain uudistuksen lisäksi tarvitaan lisää potkua valvontaan. Tiloja ja teurastamoja valvovat eläinlääkärit tuntuvat syystä tai toisesta ymmärtävän kovin pitkälle tuottajien vaikeuksia ja elämäntilanneongelmia. Tämä tapahtuu kuitenkin eläinten hyvinvoinnin kustannuksella ja eläinsuojelun kannalta karmeina ongelmina. Pitäisikö eläinlääkäreille itselleen asettaa sanktiot sellaisten tilanteiden varalle, joissa ongelmat on tiedetty jo pidempään, mutta käy ilmi, että niihin ei ole puututtu riittävän voimakkaasti vaikkapa inhimillisen ymmärtämisen tai pienen paikkakunnan asettaman sosiaalisen paineen takia? Miten järjestelmän tulisi toimia tilanteissa, joissa sikalanomistajan elämänhallinnan, terveyden, mielenterveyden ja/tai talouden ongelmat johtavat tilanteeseen, jossa vastakkain on ihmisen etu (=kasvattajan tukeminen, eläinten ongelmien sivuuttaminen) ja eläinten etu (eläinsuojelulla tilanteeseen puuttuminen ja ihmisen stressaaminen lisävaikeuksilla)? Mitä tukitoimia virallinen järjestelmämme näissä tilanteissa tuntee, ja auttaisivatko kovemmat sanktiot? En tiedä, mutta minusta tätä pitäisi miettiä.

Eri asia on sitten ne kasvattajat, jotka eivät vain välitä eläintensä tilanteesta. Näitäkin varmaan yhä mahtuu joukkoon, vaikka ei pitäisi.

Ja jotta totuus ei unohtuisi: suurimmat eläinsuojelun ongelmat ovat Suomessa kaiketi edelleen siipikarjan tuotannossa, sillä jos porsaan henki on halpa ja hyvinvointi kallis, niin miettikääpä tuotantobroileria.

Toivon kynttilät

Sydämellisesti tervetuloa sytyttämään ”Toivon Kynttilä” 19:00-21:00 lauantaina 12. joulukuuta Turun Tuomiokirkon edessä!

Turun normaalikoulu järjestää tapahtuman, jossa sytytämme kynttilöitä kannattaaksemme palaamista 350 ppm:n hiilidioksidipitoisuuteen ilmakehässä.

Tapahtuma alkaa kello 19:00. ( Paikalle voi silti saapua... jo kello 18:00 lähtien - Dom Café on todennäköisesti auki).

Täältä löydät ohjelman kokonaisuudessaan ja päivitettynä.

Tilaisuuden järjestävät Turun normaalikoulun opettaja Andrew Youd ja koulun oppilaat.

Kuntaliittoa ja Kiviniemeä

Päivää ja tervehdys Facebookin ihmeellisestä maailmasta. Tiedoksi, että annoin vihdoin periksi ja liityin lärvikirjalaisten sankkaan joukkoon. Moderni verkottuja siis minäkin tästä lähtien?

Tervehdys myös Kuntaliiton hallituksesta ja valtuustosta. Valtuuston kokoukseen oli puheenvuoroa pitämään pyydetty hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Kiviniemi jutteli mm. seuraavaa:

Talouden taantuma tuli sittenkin aika yllättäen, sillä laman alkaessa vienti pysähtyi kuin seinään muutamassa viikossa. Ensi vuodelle ennustetaan - vaikkakin hieman epävarmasti – pientä eteenpäinmenoa. Kotimaiset syyt tähän lamaan ovat olleen vähäiset. Työttömyyden kasvun dramaattisimmat luvut tullaan näkemään ensi vuoden alkupuolella. Työllisyyden parantamisen lisäksi valtion toinen keskeinen painopiste ensi vuodelle on kuntatalouden helpottaminen. Valtio velkaantuu tässä taantumassa selkeästi enemmän kuin kunnat.

Eduskunnassa käsitellään paraikaa hallituksen Paras-selontekoa. Kuntatalouden pitkään jatkunut ongelma on menojen kasvu. Vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. palkkaratkaisut, ikääntyminen ja kasvava palveluntarve sekä jossain määrin myös kuntien tehtävien kasvattaminen. Paras-hanke käynnistettiin osin juuri menojen kuriin saattamiseksi. Tuottavuuskehitys on ollut valtiolla hieman tuloksellisempaa kuin kunnissa.

Kuntatalouden haasteiksi Kiviniemi luetteli mm. palveluiden turvaamisen, ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkenemisen, ilmastonmuutoksen vaikutukset, kustannuskehityksen, tuottavuuden kasvattaminen ja hallintorakenteiden uudistukset.

Paras-hanke etenee määrätietoisesti. Kuntarakenteen kehitys on ollut voimakasta: 2009 tehtiin 32 kuntaliitosta, 2010 tulossa on 4 liitosta, 2011 2 liitosta ja 2013 2 liitosta. Kuntaliitosselvityksiä lokakuussa 2009 oli meneillään 15 koskien 45 kuntaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaavien organisaatioiden määrä puolittui 270:stä noin 120:een. Kuntien pakkoliitoksiin ei olla edelleenkään lähdössä. Yhdistymis- ja esiselvitysavustuksia maksetaan vuoden 2013 alusta voimaan tuleviin yhdistymisiin asti ja yhdistymistilanteen valtionosuuskompensaatio muodostuu pysyväksi. Kiviniemi ei usko, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjataan yhtä suuria porkkanarahoja kuin mihin on tällä kaudella sitouduttu.

Kiviniemi korosti, että tulevat ratkaisut tehdään nyt rakentuvan järjestelmän pohjalta. (Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveystointa, jonne on nyt muodostunut varsinainen toimintamallien viidakko, ja moni kokee tämän sekasotkun ongelmalliseksi. Ja jonka ratkaisemista uudella yhtenäisemmällä uudistukselle Kiviniemi ei selvästikään kannata).

Kaupunkiseuduille esitetään selvityshenkilömenettelyä niiden kaupunkiseutujen varalta (kuten Turun seutu), joissa yhteistyö ei ole edennyt toivotulla tavalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole sama asia kuin kuntajakoselvitys. Suuret kaupunkiseudut saavat velvoitteen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palveluiden kuntarajat ylittävän käytön järjestämiseen.

Osana Paras-hanketta on käynnistetty 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelma, jossa on tarkoitus oppia toisiltaan. Tuottavuusmittareita kehitellään ja käynnissä on normitalkoot, joissa pyritään kartoittamaan toiminnan kehittämistä haittaavia normeja. Kuntien parhaita käytäntöjä levitetään erityisen hankkeen kautta.

Ministerin alustuksen jälkeen alkoi keskustelu ja kysymysten teko ministerille. Kysymykset koskivat mm. terveys- ja sosiaalihuollon järjestelyitä, uudistuksen etenemisen eritahtisuutta maan eri puolilla, metropolialueen erityisyyttä, kehyskuntien roolia metropolialueella, ministerin käsitystä Vaasan seudun tilanteesta, pohjoisen Suomen kaupunkipolitiikan kehitystä ja kunnan henkilöstöä suhteessa talouden taantumaan.

Ministeri vastasi, että muulla hallituksella ja ministeri Risikolla (ns. Risikon malli) on näkemysero sosiaali-ja terveydenhuollon ratkaisuista. Kiviniemen mukaan ratkaisujen pitää pohjautua Paras-hankkeen muodostuneisiin rakenteisiin ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymiin. Vastuun laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista on säilyttävä kaikilla kunnilla.

Kuntaliitokset ovat todellakin tapahtuneet eri tahtiin eri puolilla maata, mutta maan sisällä alueet ovat hyvin erilaisia. Siksi ei voi päästä samaan kehitykseen joka puolella eikä suuriin asukaslukupohjiin ole kaikkialla helppo päästä (esim. Lapissa). Kuntapäättäjillä on ensisijainen vastuu katsoa, pystytäänkö palvelut hoitamaan nykyisellä väestöpohjalla vai tarvitaan hartioiden leventämistä kuntien välisen yhteistoiminnan ja kuntaliitosten kautta.

Selontekoon ei sisälly erityistä poliittista toimenpidettä metropolialueelle, mutta nykyisten yhteistyökeinojen etenemistä kannustetaan ja etsitään maailmalta uusia mahdollisia keinoja syventää yhteistyötä metropolialueella. Asia tullee esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kehyskuntien kohdalla yhteistyön tarve riippuu aihepiiristä, esim. liikenteen kehittämisessä on tarve käyttää neljää kuntaa suurempaa aluetta.

Näin siis Kiviniemi jutusteli minun tulkintani mukaan. Jos ymmärsin jotain väärin, niin sitten ymmärsin väärin.