Terveiset maakuntavaltuustosta

Terveiset maakuntavaltuustosta! Yhdeksisenkymmentä varsinaissuomalaista maakuntavaltuutettua kokoontui taas puimaan maakunnallisia asioita Turun kristillisen opiston isoon auditorioon koko päivän ajaksi. Tällä kertaa ohjelmassa oli myös seminaarityöosuus tulevasta maakuntaohjelmasta.

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä jätti nimissäni seuraavan aloitteen:

Aloite tuulivoimaselvityksen tekemiseksi Varsinais-Suomen maa-alueille

Tuuliatlaksen ilmestyttyä on tullut ajankohtaiseksi tarkastella tuulivoiman tuotantomahdollisuudet myös Varsinais-Suomen maa-alueilla. Suurimittakaavaisten tuulivoimapuistojen lisäksi tuulivoimalla voidaan tukea maaseudun yrittäjyyttä. Sijoituspaikkoina tulisi tutkia myös rakennettuja alueita kuten satama- ja teollisuusalueita sekä moottoriteiden varsia.

Toistaiseksi Varsinais-Suomessa on maakuntakaavojen yhteydessä selvitetty vain tuulivoiman sijoittumista rannikko- ja merialueilla.

Katri Sarlund

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja

Poliittisista puheista voi maininta seuraavaa:

- Aivan alkuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva siteerasi kaimansa I. Heilän B. Virtanen –sarjiksen arjen sankarillisuutta ja korosti sarjakuvien merkitystä lukemisen innoittajina sekä arjen inhimillistäjänä. Ilkka Heilä on siten ansainnut vuosittain jaettavan Aurora-mitalin, mikä Heilälle tilaisuuden alkajaisiksi ojennettiin kukkien kera.

- Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Kaunisto aloitti sitten varsinaisen kokouksen talouskurimuksella ja maakuntaliiton edunvalvonnalla. Energiapuolella meillä pitäisi olla enemmän kunnianhimoa mm. biovoiman suhteen. Varsinais-Suomi ei saa jäädä taantuvaksi perinteiseksi kivihiili- ja öljymaakunnaksi (tätä on helppo kannattaa). Mutta Kaunisto puhui myös asutuksen tiivistämistä vastaan, mikä on energiatehokkuuspuheiden kanssa selvässä ristiriidassa. Ja kansallispuistoja ei tietenkään saisi laajentaa.

- Ajankohtaisen katsauksen maakuntavaltuustolle piti helsinkiläinen demarikansanedustaja ja Kuntaliiton hallituksen uusi puheenjohtaja Rakel Hiltunen. Hiltunen esitteli Paras-hankkeen nykytilaa Kuntaliiton hallituksen näkökulmasta ja käsitteli kuntataloutta, sen kriisiä ja tuottavuuden parantamista. Kuntien rakennemuutokset ovat yksi tapa edistää tuottavuutta, sillä rakenteista on syytä löytää tehokkuuden kasvattamista. Normitalkoista Hiltunen sanoi, että nykyisellään valtion asettamat normit ovat kunnille liian sitovia ja normeja pitäisi purkaa ainakin siltä osin, että valtion asettamilla normeilla ei määrätä, millä tavalla palvelut kunnissa pitää järjestää. Ei ole hyvä tilanne, että kunnille on asetettu velvoitteet mutta ei rahoja niiden toteuttamiseen. Keväällä odotetaan terveydenhuoltolakia, jossa pitää ratkaista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ongelmat. Kaupunkiseuduista Hiltunen totesi, että Paras-selonteossa on velvoitteet kaupunkiseuduille. Aiesopimusmenettelyyn Hiltunen ja Kuntaliitto haluavat ottaa Tampereen ja Turun lisäksi myös Oulun, vaikka Oulua ei alun perin otettu listaan siksi, että siellä yhteistyö on jo edennyt niin pitkälle että erityistarvetta ei ole. Hiltunen totesi, että Suomessa ei yksi malli sovi koko maahan, joten lopputuloksena on erilaiset ratkaisumallit eri alueille. Hallintoa ja järjestämisvastuuta pitää keskittää, mutta tämä ei tarkoita samaa kuin lähipalveluiden keskittäminen suuriksi kokonaisuuksiksi. Hiltunen esitteli lyhyesti myös Helsingin seudun aiesopimuksia ja pääkaupunkiseudun yhteistyöselvityksiä.

- Maakuntajohtaja Juho Savo esitteli vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2011-2012 taloussuunnitelman. Maakunnan taloustilanteeseen liittyy erityisiä uhkia yleisen taloustilanteen ja erityisesti Turun telakan työllisyystilanteen vuoksi. Itse nostin lyhyessä keskustelussa esiin vihreiden ryhmän puolesta kaksi asiaa: liiton edunvalvonnan voimakkaamman priorisoinnin erityisesti liikennehankkeiden osalta ja ratahankkeita suosien sekä maakuntavetoiset säännölliset kuntajohtajatapaamiset. Vuosien varrella olen oppinut muissa maakunnissa olevan tavanomaisena käytäntönä, että maakunnan kuntajohtajat tapaavat kuukausittain saman pöydän äärellä neuvotellen. Varsinais-Suomea on kritisoitu huonosta yhteistyöstä ja –hengestä sekä omissa että vieraiden puheissa. Yleensä maakunnissa on alle 20 kuntaa, joten kuntajohtajat mahtuvat ihan kivasti saman pöydän ääreen. Varsinais-Suomen yli 50 kuntaa olisivat aiemmin tarvinneet tapaamiseensa luentosalin, mutta nykyiset 28 kuntaa ehkä jo mahtuisivat saman pöydän ääreen, jos pöytä on iso. Maakuntaliiton tulisi heidät siihen säännöllisesti kutsua, jotta yhteistyökuviot alkaisivat liikkua eteenpäin.

Ja loppupäivä meneekin sitten maakuntasuunnitelman työstämisessä seminaarimuotoisesti.