Tiukka päivä pakaroille. Ensin istuttiin maakuntavaltuusto kaikkine ryhmäkokouksineen ja seminaareineen. Sitten istuttiin kaupunginvaltuustoryhmän ryhmäkokous. Ja sitten itse kaupunginvaltuusto. Tässä vaiheessa joutuu jo hieman tsemppaamaan itseään.
Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla oli ehkä tavallista merkittävämpiä pykäliä, oikein kunnon tukku asioita päätettäväksi. Mainitsen niistä muutaman:
Lentokentän lähistöltä hyväksyttiin Saramäestä ja Urusvuoresta liikenne- ja eritasoristeysalueiden, katu-, virkistys- ja erityisalueiden sekä eräiden kortteleiden asemakaavanmuutosehdotus (ns. Rata Sammakko).
Runosmäestä Sorvarinkadun ja Parolanpuiston hyväksyttiin asemakaavanmuutosehdotus "Sorvarinkulma", johon jätimme viheryhteyttä turvaavan ponnen.
Peruspalvelulautakunnan esitystä vuoden 2009 määrärahansa korottamisesta 17,158 miljoonalla eurolla ei hyväksytty (kun summalle ei ole katetta), vaan asia käsitellään vuoden 2009 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Asiasta käytiin pitkä keskustelu ja mm. useat peruspalvelulautakunnan jäsenet kävivät pöntössä todistamassa, miksi juuri heidän lautakunnalleen pitäisi kuitata tämä vaatimaton määrärahojen ylitys. Päätös asiassa tehtiin äänin 57-10 (kaikki 10 vasemmistoliitosta).
Turun seudun joukkoliikenneselvitys 2020 oli vihreille erityisen tärkeä päätös. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen siten, että joukkoliikennejärjestelmäksi Turussa valitaan runkobussijärjestelmä. Linjasto toteutetaan runkobussilinjastona siten, että ensimmäinen vaihe aloitetaan pysäkki-, joukkoliikenne- ja etuusjärjestelyin. Linjojen valmistelu aloitetaan keväällä 2010 talousarvion rahojen puitteissa. Johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjastolle selvitetään. Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa. Päätös asiassa tehtiin yksimielisesti. Jeeeeee!
Erittäin merkittäviä olivat listan viimeiset asiat: nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen siirtäminen saman hallintokunnan alaisuuteen sekä varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen. Erityisesti varhaiskasvatuksen siirto on Turussa ollut poliittisesti vaikea kysymys – siitä huolimatta, että kovin moni kunta ja erityisesti suuri kaupunki on niin jo tehnyt, ja meilläkin ruotsinkielinen varhaiskasvatus on jo vuosia ollut kimpassa ruotsinkielisen opetustoimen kanssa. Puolustusta ja vastustusta on ollut hajan useissa puolueissa, mutta erityisesti muutama demari ja yksi apulaiskaupunginjohtaja ovat sinnitelleet muutosta vastaan. Meille vihreille siirto on ollut tärkeä tavoite, sillä haluamme ajatella varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsen ja perheen kannalta olennaisena palvelujatkumona ja hyvin toimivana kokonaisuutena. Siirtymien vaiheesta toiseen tulee sujua lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi päivähoito, esiopetus ja peruskoulun ensimmäiset luokat ovat perheille lähipalveluita. Niiden kohdalla voidaan lisätä yhteisten tilojen käyttöä siellä, missä tilat sen sallivat. Kolmannelle luokalle lapset voivat jo tarvittaessa matkustaa kouluun vähän pidemmänkin matkan, bussilla, pyörällä tai kävellen, jos omassa pikkukoulussa on vain alimmat luokat. Päätös asiassa tehtiin äänin 59-6. Kahdelle demarille (Puisto & Koikkalainen) tuli äkillinen este ennen äänestystä. Kuusi vastaan äänestänyttä olivat vasemmistoliitosta.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallinnollinen yhdistäminen on selkeä päätös toisen asteen opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi ja minusta pidemmän päälle myös toisella asteella tehdyn työn arvostuksen nostamiseksi. Kyseessä on saman ikäiset opiskelijat ja opetuksessa voidaan aikaa myöten hyödyntää jossain määrin samoja tiloja, välineitä ja opettajia. Myös opetussisällöissä on tietty määrä yhtäläisyyksiä: kummallakin puolella opetetaan mm. suomea tai ruotsia, vieraita kieliä, matematiikka ja yhteiskuntaoppia. Osa ammatillisen koulutuksen oppilaista (ja uskon, että kasvava osa, kunhan homma saadaan kunnolla sujumaan) suorittaa kaksoistutkintoa, pieni osa jopa kolmoistutkintoa, ja heidän elämäänsä uskon muutoksen helpottavan. Lukion oppilaatkin voivat saada oman hyötynsä ammatillisen opetuksen puolelta kurssitarjottimen monipuolisuuden kautta, jos niin halutaan. Päätös ei kuitenkaan tarkoita mitään nuorisokoulu- ja ammattilukioajattelua. Tutkinnot ovat erilliset, ja sellaisina ne minusta Suomessa myös pysyvät. Mutta hallinto voi ja sen pitääkin olla yhteinen, ja myös opetuksessa kannattaa hyödyntää mahdolliset synergiahyödyt. Muutos on kuitenkin kestänyt kauan, erityisesti Ammatti-instituutin johdon vastustuksen takia. Päätös asiassa tehtiin kuitenkin tänään – vihdoin! – yksimielisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti