30.11.08

Yli 10 000 allekirjoittajaa!

Sähköpostiin oli putkahtanut taas väliaikatietoa toriparkkia koskevasta kansanäänestysaloitekampanjasta. Lauantaina oli tullut täyteen 10 000 turkulaisen kansanäänestystä vaativan allekirjoittajan raja! Nimiä kerättiin vielä tänään sunnuntaina, ja maanantainakin torilla pyritään päivystämään jokunen tunti. Sitten kampanja päättyy, nimet lasketaan ja tarkastetaan vielä kerran, ja tiistaina kansanäänestysaloite luovutetaan Turun kaupungille.

Nimiä on tarkastettu sitä mukaa kun papereita on kertynyt. Joukosta on jo seulottu tiheällä kammalla pois kaikki virheellisesti kirjoitetut, vahingossa allekirjoittaneet vieraspaikkakuntalaiset ja muut ei-hyväksyttävät allekirjoitukset, eli 10 000 on pitävä luku.

Tärkeää on nyt, että ne/te, joilla on vielä palauttamattomia allekirjoituslappuja, palautatte ne huomisen maanantaipäivän aikana joko suoraan kauppatorille tai Maailmankauppa Aamutähteen Eerikinkatu 5, sisäpiha.

Nimien määrä on uskomaton. Ajattelin kyllä, että 7500 saadaan täyteen, mutta pelkäsin sen olevan työn takana. Yli 10 000 allekirjoittajaa on jo minustakin aivan valtava määrä, kerättynä lähes ilman rahaa ja mainontaa puhtaasti vapaaehtoisvoimin, vain kahdessa viikossa, marraskuun sateiden keskellä ja täysin ilman paikallisen valtalehden tukea/puffausta. Kampanjan aikana tulleen palautteen perusteella voi selkeästi todeta: turkulaiset eivät ihan oikeasti halua toriparkkia. Piste.

Valtuuskuntauutisia

Tervehdys vihreiden puoluevaltuuskunnasta! Eilen puolueen puheenjohtaja Tarja Cronberg aloitti poliittisen keskustelun räjäyttämällä uutispommin: hän ei aio enää lähteä tavoittelemaan jatkokautta puolueen puheenjohtajana. Valtuuskunta ja minä muiden mukana tuli täydellisesti yllätetyksi. Tilaisuus sinällään oli luonteeltaan ja ajankohdaltaan aivan mainio ilmoituksen tekemiseen, mutta kukaan ei ollut varmaan tullut asiaa ajatelleeksi etukäteen. Puheenjohtajakuume ei selvästikään ollut vielä ehtinyt nousta puolueessa. Mutta nyt nousee. Iltabileiden keskustelunaihe tuli päätetyksi siinä silmänräpäyksessä.

Tarjan puhe oli mainio, voit lukea sen täältä. Tarja on onnistunut puheenjohtajana saavuttamaan itse itselleen asettamat tavoitteet mainosti, joten huipulla lienee hyvä lopettaa.

Muita aiheita valtuuskunnan listalla olivat koulutuspoliittinen ohjelma, joka palautettiin vielä jatkovalmisteluun, evästyskeskustelu vesipoliittisesta linjapaperista, kuulumiset YK:n ilmastokokouksesta ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta, turvallisuus-ja puolustuspoliittinen selonteko sekä kunnallisvaalien arviointikeskustelu. Vaalivoittajien on helppo hymyillä :).

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäen puheen löydät täältä ja ministeri Tuija Braxin puheen täältä. Leppoisia lukuhetkiä!

28.11.08

7500 nimeä koossa kansanäänestysaloitteessa!

Toriparkista kansanäänestystä vaativaan aloitteeseen on saatu kasaan tarvittavat 7500 nimeä!!! Ja kaikki tämä käytännössä puolessatoista viikossa, vapaaehtoisvoimin ja ilman mainosrahaa! Eka mainos oli vasta tämän päivän lehdessä, kun ilmoituksiin on saatu riivittyä kasaan muutama sata euroa. Siinä teille tahdonilmaisua. Onnittelut demokratialle ja kansanliikkeelle, ja iso kiitos torilla värjötelleille nimienkerääjille! Allekirjoittajia on tänään ollut kuulemma jonoiksi asti. Keräystä jatketaan maanantaihin saakka. Jos haluat allekirjoittaa, mene viikonloppuna käymään kauppatorilla. Nimienkerääjiin voi kyllä törmätä muuallakin. Tarkoitus on, että aloitteen luovutus kaupungille saataisiin järjestymään tiistaille.

Kansanäänestysaloitteen jättämisen jälkeen kaupungissa käynnistyy prosessi, jossa aloite valmistellaan valtuuston päätettäväksi. Tästä eteenpäin meitä valtuutettuja kannattaa tavatessa nykäistä hihasta ja kysyä, mitä mieltä arvon valtuutettu aikoo aloitteen suhteen olla. Kansanäänestyksen puolesta vai sitä vastaan?

26.11.08

Toriparkista kansanäänestys - allekirjoita nyt tai myöhästyt!

Juu, lunta on Turussakin. Mutta ei minun siitä pitänyt kirjoittaa vaan toriparkkia vaativasta kansanäänestysaloitteesta, johon tarvitaan noin 7500 nimeä. Nimiä on koossa jo liki 6000, ja ne on kerätty puolessatoista viikossa!

En ole yhtään hämmästynyt asiasta. Odotinkin, että nimiä kertyy varsin ripeään tahtiin kunhan tieto allekirjoitusmahdollisuudesta saadaan leviämään. On minulla useiden vaalikampanjoiden jäljiltä sen verran hyvä ns. perstuntuma turkulaisten mielipiteistä toriparkkia koskien, ja jonkilainen aiempi kokemus nimien keräämisestä asiassa, jossa turkulaisilla on selkeä mielipide :). Uskon, että tarvittava nimimäärä saadaan kokoon viikonloppuna.

Adressi aiotaan jättää ensi tiistaina, kuten tarkennettu suunnitelma kuului. Tarkennettu suunnitelmahan tähtäsi siihen aikatauluun, että toriparkki tuodaan väen väkisin vielä vanhan, poliittisesta vastuustaan jo luopuneen valtuuston päätettäväksi. Toriparkkilobbareille voisi kai sanoa, että sitä saa mitä tilaa. Te halusitte runnoa toriparkin väkisin läpi, saatte kansanäänestyskäsittelyn. Mahtoiko kannattaa?

Nyt tietysti asian käsittely on edennyt ja tiedämme, että toriparkki ei enää tule tämän valtuuston käsittelyyn. Kiinteistölautakunta otti vastuun toriparkin esisopimuksesta ja vihreiden, demareiden ja yhden vasurin äänin 7-6 totesi sopimusluonnoksen kaupungin kannalta epämääräiseksi ja riskialttiiksi, ja palautti se uuteen valmisteluun. Järjen voitto, köyhän veroeuroilla toimijan pitää varmistaa selustansa. Kun esisopimusta ei ollut, kaupunginhallitus apulaiskaupunginjohtaja Virtasen johdolla otti myös lusikan kauniisti käteen ja palautti asian. Asia siirtyy siis uuteen valtuustoon - kun ei muuta voida. Ähäkutti.

Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että vaatimus kansanäänestyksen järjestämisestä ei ole sama asia kuin että kansanäänestys järjestetään. Jos kansanäänestysvaatimuksen allekirjoittaa 5 % kaupungin äänestysikäisistä asukkaista, valtuuston on päätettävä, järjestetäänkö kansanäänestys vai ei. Kuntalaki sanoo asiasta näin:

30 § Kunnallinen kansanäänestys

Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys.

Kansanäänestys on neuvoa-antava.

Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue.

Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen.

31§ Kansanäänestysaloite

Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

Eli kun kansanäänestysaloite on jätetty, on vielä muistutettava meitä poliitikkoja siitä, että kansan ääntä olisi myös tarkoitus kuunnella.

Kansanäänestyksiä on Suomessa järjestetty hyvin vähän. Syynä on usein se, että kansanäänestystä esitetään asioista, joihin äänestyksellä ei todennäköisesti saataisi kattavaa vastausta. Joko kyseessä on vain pienehkön piirin kiinnostus/vastustus, tai ihmisten on vaikea muodostaa mielipidettä hyvin monimutkaisessa asiassa. Tai pahimmillaan nämä molemmat yhdessä. Tällöin kansanäänestysaloite on aika helppo torpata, ja olen itsekin tehnyt niin kerran. Olen muuten edelleen sitä mieltä, että se oli oikea ratkaisu. (Toivottavasti puhdistamon käynnistys sujuu ilman suurempia hajuhaittoja.......)

Toriparkin kohdalla ei kumpikaan näistä argumenteista päde. Kyseessä ei ole mikään nimby-kohde (not in my backyard, ei minun takapihalleni!), vaan kohteena on meidän kaikkien yhteinen etupiha, kauppatori, kaupungin sydän. Siitä jokaisella kaupunkilaisella on mielipide. Lisäksi kysymys on selkeä ja yksinkertainen: toriparkki vai ei. Hyötyjä ja haittoja voivat ihmiset puntaroida aika pitkälle oman arkiajattelunsa varassa, ilman paksujen paperinippujen opiskelua. Tarvitaanko lisää parkkitilaa torin alle? Millaisia seurauksia parkin rakentamisella olisi torikauppaan, bussiliikenteeseen ja ydinkeskustan kauppaan? Pitääkö torin läheisyyteen tuoda lisää liikennettä? Onko toriparkki välttämätön keskikaupungin yrityselämälle (tai ainakin muutamille yrityksille, tai niiden haluille)? Parantaako toriparkki keskustan viihtyisyyttä vai lisääkö se melua, ilmansaasteita ja liikenneonnettomuuksien riskiä? Kannan muodostaminen näihin kysymyksiin ei ole laajan oppimäärän takana.

Hieman hankalampia pohdittavia ovat savipatjaan, pohjaveteen ja talousriskeihin liittyvät kysymykset, mutta ne ovat kyllä hankalia meille paperiniput lukeneille päättäjillekin. Yhdessä paperissa lukee, että riskiä ei ole. Toisessa lukee epäilevämmin, että toisaalta mutta toisaalta. Ja kun keskustelee kasvokkain ja kahdestaan asiantuntija-ammattilaisten kanssa, he lähes jokainen vuorotellen pudistavat varottavasti päätään ja sanovat, että ei kyllä kannattaisi ottaa riskiä. Ota siitä sitten selvä!

Eli jos sinä turkulainen haluat allekirjoittaa adressin, mene ja tee niin. Pian. Löydät päivystäjät kauppatorilta joka arkipäivä klo 14-18, ja mahdollisesti muulloinkin. Voit myös itse printata aloitteen täältä, kirjoittaa siihen tarvittavat tiedot OIKEIN, kerätä nimmarit ja muut tiedot turkulaisilta kavereiltasikin, ja palauttaa paperit mahdollisimman pian mutta viimeistään maanantaiaamuna kauppatorille tai Maailmankauppa Aamutähteen, Eerikinkatu 5, sisäpiha. Ei kun toimeksi!

PS. Toriparkkia vaativasta kansanäänestyksestä on kuulemma keskiviikkona ollut juttua jo peräti Hesarissa, Aamulehdessä ja Kalevassakin, ja tätä ennen jo monessa täkäläisessa tiedotusvälineessä. Mutta yksi puuttuu joukosta. Jostain syystä kotoinen Turun Sanomamme ei ole katsonut aiheelliseksi uutisoida nimien huimasta kertymisestä sanaakaan. Vielä. Auts, sattuuko?

PS2. Minuakin on sattunut. Lihaksiin, päähän ja kurkkuun. Kuumettakin on ollut. Palasi ihan lapsuuden kuumehoureet mieleen kun vietin levotonta yötä yli 38 asteen kuumeessa. Tämä on taas joku saaketin virus. Olen ollut poissa töistä ja poissa luottamustoimista tiistain ja keskiviikon. Eli jos joku ihmettelee läsnäolo/poissaolotilastoja, niin minulla on ollut "pätevä syy".

20.11.08

Pihaelämää ja -elämöintiä

Kokousmaanantain jälkeen viikko on sujunut tukkoisen oloisesti. Töitä on riittänyt, ja lihaksia on särkenyt niin riivatusti. Olen oikein ihmetellyt, mistä pahasta nyt moisen ansaitsen. Tiistai-ilta kului kuitenkin Turun seudun vihreiden vuosikokouksessa, yhdistys valitsi itselleen uuden puheenjohtaja, Olli Raimon. Onnea, onnea, Rolli! Ja kiitos, kiitos, Riitta!

Keskiviikkoiltana alkoi nousta myös kuume ja olo oli kokonaisflaati, jokseenkin vetämätön. Torstaina jouduinkin jäämään kotiin lepäämään, väliin jäin koulun johtoryhmän ja työryhmien puheenjohtajien työristeily. Harmi, mutta en pitänyt yhtään järkevänä lähteä kipeänä tarttumaan muita ja tulemaan itse vielä kipeämmäksi laivan kammottavan ilmanvaihdon takia.

Annoin siis levolle mahdollisuuden parantaa. Nukuin liki kellon ympäri ja vietin päivän hyvin rauhallisesti, lähinnä ikkunasta ulos tuijotellen ja lepäillen. Ensilumi oli satanut, joten ulkona riittikin kaikenlaista katsottavaa. Muistattekos, kun joku päivä takaperin kehua retostelin oravankestävillä ruokinta-automaateilla? No niinpä niin, oravat voittaa ihmiset 6-0. Herättyäni vedin verhot sivuun, katsoin pihalle - ja mitä näinkään! Oravan lintujen pähkinäautomaatilla.

Nyt se on oppinut. Ja rautalanka on liian lyhyt. Lisäsin siis palan jatkolankaa ja vaihdoin automaatin toiseen paikkaan, jossa ei ole oksaa yhtä kätevästi lähellä. En kyllä vieläkään ole paikkaan tyytyväinen, täytyy varmaan hakea tikkaat ja etsiä niiden kanssa sopiva oksanhanka sopivalta korkeudelta. Orava kuitenkin hölmönä kävi moneen kertaan tutkimassa vanhaa "automaattioksaa", eikä vielä tajunnut kokeilla, miten uuteen paikkaan pääsisi hyppäämään.

Posiitivista päivän aikana oli, että pihalle ilmaantui toinenkin orava. Ei pikkuinen olekaan aivan yksin. Suurempi orava on niitä trapetsioravia, se selvästikin menee mihin vaan. Ja pitää pienemmän kurissa. Parhaiten oravat saisi tietysti jättämään linnunruoat rauhaan, jos hankkisi niille oman pähkinäautomaatin. En kuitenkaan ole ryhtynyt moiseen, sillä en halua suorastaan kutsua tänne kaikkia Peltolan oravia. Voi olla että olen väärässä. Ehkä minun vain kannattaisi luovuttaa ja luottaa siihen, että oravien reviiritietoisuus pitää liiat oravat poissa. Mitenkähän on?

Lintuja pihalla riitti. Ulkona kuului melkoinen siipien läpsytys, kun tiaiset pomppivat koko ajan automaateilta puuhun ja taas takaisin. Läps läps läps.


Nuori orava sai siis tänään kokea elämänsä ensimmäisen lumikokemuksen. Ja että se innostui! En ole koskaan aiemmin nähnyt oravan kierivän lumessa, mutta nyt näin. Pikkuorava otti vauhtia ja loikki, kieri ja pyöri ohuessa hangessa ja työnsi turkkiaan lunta vasten. Ihan samalla tapaa mitä koiratkin tekevät! Melskaamista oli tosi vaikea vangita kauempaa pieneen kameraan, tämä on parasta mihin pystyin.


Pihalle asteli arvokkaana kuusien alta myös fasaaniherra.


Ja perässä taapersi pikkuorava.

Fasaaniherra katselee pikkuoravaa.


Pikkuorava katselee fasaaniherraa.


Pikkuorava hyökkää ja fasaaniherra lähteen rivakasti ns. haneen.


Henkisesti loukkaantunut fasaaniherra palailee kuusten katveeseen.


Tiaiset näyttävät naamareissaan aivan sarjakuvien piirretyiltä konnilta. Kas tässä talven karhukoplamuotia: "Kuuleeko Tali, kohde etenee kello kahden suuntaan."


"Tali kuittaa, kuuleeko Sini. Kohde havaittu, lähden seuraamaan."

Tiasten parvesta löytyi tänään uusi kaveri, kuusitiainen. Kuusi vasemmalla, tali oikealla. Tiesittekö muuten, että tiainen on englanniksi Tit? Kuusitiainen on Coal Tit ja sinitiainen on Blue Tit. Jo tämä saa englanninkieliset oppilaani yleensä nauraa hekottamaan. Ja sitten kun tempaisen pöydältä talitiaisen, ja alan selostaa, että suurin tiaisista on nimeltään Great Tit, on teineillä penkissä pysymistä. Kuusitiaisella on samanlaiset poskilaikut kuin talitiaisella, mutta se on harmaampi ja pienempi.

Selkäpuolelta eron näkee hyvin. Kuusitiaiselle on takaraivossa selkeä valkea juova ja siivissä ohuet valkoiset juovat. Kupeissa on hennosti harmaankeltaisenoranssinpunaista sävyä.


Ja kertauksen vuoksi myös pienehkö mutta ärhäkkä sinitiainen. Se on helppo tuntea sinikeltaisesta värityksestä. Päälaki on reilusti sininen, vaikka vatsassa onkin keltaista. Ja poskilaikut ovat eri mallia kuin tali- ja kuusitiaisella.

Varpusiakin ilmaantui paikalle. Tämä löysi kovan palan purtavaksi.


"Kaveri hei, mitä sä syät?"

Uutisia kaupunginvaltuustosta ja maakuntahallituksesta

Tämä bloggaus on tarkoitettu kunnallispolitiikan heavy usereille, viihdettä ei löydy nimeksikään. Mutta selostus valtuuston budjettikokouksesta ja maanantain maakuntahallituksesta kyllä löytyy.

Maanantai 17.11. alkoi maakuntahallituksen hommissa. Ensin lausuntojaosto, sitten hallitus. Hallituksen lista oli tavallista pidempi ja kokous alkoi harmillisesti samalla kellonlyömällä kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen kanssa. Minkäs teet, valtuustossa istui paikallani alkuun varavaltuutettu. Tässä listausta maakuntahallituksen kuulumisista:

  • Ympäristöministeriö on vahvistanut Salon seudun maakuntakaavan.
  • Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu. Löydät ne täältä. ELSA-rata on päässyt tavoitteisiin mukaan.
  • Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto käynnistää vaihemaakuntakaavan laatimisen Salo-Lohja -ratalinjausta eli ELSA-rataa varten. Uudenmaan liitossa on vireillä vastaava asia heidän maakunta puolella. Valmista pitäisi kaava-asiassa olla 2012. Tämä on tärkeä päänavaus hankkeelle!
  • Maakuntahallitus päätti paikallisjunaliikenneselvityksen tekemisestä. Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin saa tukea radanvarren kunnilta (paitsi ei Raisiolta), liikenne- ja viestintäministeriöltä, Ratahallintokeskukselta, VR Oy:lta ja Turun tiepiiriltä. Monet toivovat, että hanke toteutetaan ratasuunta kerrallaan. Kunnat ovat suostuneet maksamaan osansa selvitysvaiheesta, joten se voi alkaa. Selvityskustannukset (500 000 euroa) jaetaan puoliksi kuntien ja valtion välillä. Varsinais-Suomen liiton maksuosuus on 100 000 euroa vuosina 2009-2010. Tämäkin on tärkeä päänavaus tälle hankkeelle!
  • Vuosia 2009 - 2010 koskeva maakuntaohjelma tai ehkä oikeammin sen tarkistus on menossa maakuntavaltuuston päätettäväksi. Mukana on 27 uutta toimenpidettä, jotka aiotaan maakunnassa näinä kahtena vuotena toteuttaa. Sen jälkeen tehdään kokonaan uusi ohjelma, joka on siitä lähtien samassa rytmissä muiden maakuntien ohjelmien kanssa.
  • Aluehallintouudistuksessa esitetään - Varsinais-Suomea koskien valtion aluehallintoviraston muodostamista Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Kun maakuntien yhteistyöalue on sama ja myös elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen (ELLU) yhteistyöalue on sama, niin synergiaa ainakin on. Ympäristöluvat käsitellään jatkossa aluehallintovirastoissa (ALLU). Esitys lähtee kuitenkin siitä, että vain neljässä Allussa. Lounais-Suomi ja Lappi jäisivät ilman ympäristölupaviranomaista. Lapin asiat käsiteltäisiin Oulussa ja Lounais-Suomen Helsingissä. Esitys poikkeaa tältä osin varsinaissuomalaisten esittämistä kannanotoista.
  • Saaristolautakunnan voimasuhteet muuttuvat, kun uudet ”saaristokunnat” Kaarina, Salo, Masku ja Naantali saavat paikan lautakunnassa ensi vuonna. Paikkamäärä vähenee 19 jäsenestä 16 jäseneen.

Kiinnostuneet voivat lukea maakuntajohtaja Savon esittämän ajankohtaiskatsauksen. Maakuntahallituksen lista, jossa oli kaikenlaista muutakin, löytyy täältä.

Sitten kaupunginvaltuustoon. Olin siis poissa budjettikokouksesta ensimmäiset kaksi tuntia. En päässyt päättämään veroprosentteja (joihin ei tullut muutoksia), en kuullut talousarvion esittelypuheenvuoroja enkä suurimpien ryhmien ryhmäpuheenvuoroja.

Budjetin käsittely on mennyt tänä vuonna sillä tapaa erikoisesti, että varsinaisia budjettineuvotteluita ei ole puolueiden kesken pidetty. Siksi sinne on ollut tosi vaikea saada mitään muutoksia, vaikka olimme mielestäni tehneet huolellisen pohjatyön. Kaupunginhallitus kyllä käsitteli talousarvion, ja saimme sinne siinä vaiheessa jotain kirjauksia. Mutta ei tarpeeksi, koska asioita ei käsitelty huolella neuvottelemalla. Kaupunginhallituskäsittelyn jälkeenkään ei neuvoteltu puolueiden kesken, vaan on vain viitattu alkuvuodesta tehtäviin lisätalousarvioihin. Taustalla vaikuttaa tietysti taloustilanteen arvioinnin vaikeus. Minusta tämä ei kuitenkaan ole kovin hyvää politiikkaa. Esitysten sisällöstä ja perusteluista, järjestämisestä ja kattamisesta olisi pitänyt saada puhua kunnolla muiden kanssa.

Budjetin piti myös olla kestävän kehityksen budjetti, mutta kestävää kehitystä ohjaavia kirjauksia saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Keke-tulos ei todellakaan ole onnistunut, ensi vuodeksi on ehdottomasta petrattava.

Joukkoliikenteen rahoista tuli melkoinen farssi. Joukkoliikenteeltä puuttuu budjetissa rahaa noin 1,8 miljoonaa euroa. Valtiolta tulevan suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen oletetaan tuovan noin 800 000 euroa. Gäppiä jää siis miljoona. Kaupunginhallitus oli käsittelyssään kirjannut joukkoliikenteeseen seuraavaa:

  • Joukkoliikenteen lippujen hinnat pidetään kohtuullisina ja palvelun taso säilytetään.
  • Mahdollinen suurten kaupunkien joukkoliikennetuki kohdennetaan täysimääräisenä joukkoliikennelautakunnalle. (Arvio 800 000 €)
  • Subventio otetaan tarkasteluun valtionosuuspäätöksen jälkeen.

Mitään tämän täsmällisempiä lisärahakirjauksia ei kaupunginhallituksen päätöksessä ole.

Me olimme ymmärtäneet tämän kirjauksen niin, että rahaa puuttui edelleen miljoona. Olimmekin ryhmäpuheenvuorossamme Mika Helvan suulla esittäneet lisärahaa 800 000 euroa joukkoliikenteeseen, jotta bussilippujen hintoja ei jouduta nostamaan, linjoja ja vuoroja karsimaan ja rajaamaan nykyistä kahden tunnin vaihto-oikeutta yhteen tuntiin. Saman esityksen teki Vasemmistoliitto. Olimme kattaneet esityksemme seuraavasti: lisärahaa 400 000 euroa tehostamalla pysäköinnin valvontaa, kaupunginhallituksesta pois 300 000 euroa ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnan konsulttirahoista pois 100 000 euroa.

Joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Mika Maaskola (sdp) kävi myös puhujapöntössä väkevästi todistamassa joukkoliikenteen ahdingosta. Yllätys oli kohtalainen, kun demareiden Kjell Lundahn nousi pönttöön ja sanoi, että kirjattu 800 000 riittää täysin turvaamaan lautakunnan talouden ilman säästötoimenpiteitä.

Sitten pidettiin neuvottelutauko. Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ja Kjell Lundahn ryhtyivät todistamaan Maaskolalle ja minulle, mitä kaupunginhallituksen kirjaus tarkoittaa. Kaupunginhallituksen tilille on kuulemma varattu 800 000 euroa myönnettäväksi joukkoliikennelautakunnalle ylimääräisessä budjetissa. Tämä EI kuitenkaan ole se sama 800 000 euroa kuin valtiolta tulevaksi arveltu 800 000 euroa, eli hallituksen 800 000 euron varaus ja valtion noin 800 000 euron raha turvaavat joukkoliikenteen ensi vuonna.

Samaa vakuuttivat minulle syvällä rintaäänellä valtuustoryhmien neuvottelussa Petteri Orpo, Jarmo Rosenlöf ja Aila Harjanne. Rahat on varattuna, joukkoliikenne tulee saamaan tarvitsemansa rahat, eikä lipun hintojen korotuksiin, vaihto-oikeuden rajaamiseen tai aikataulu- ja linjaleikkausiin tarvitse ryhtyä. Petteri Orpo jopa sanoi minulle henkilökohtaisesti, asiaa vielä kerran tivatessani, että hän ei kehtaa katsoa minua enää silmiin, jos tämä ei nyt pidä. Jaa-a. Saas nähdä, tuijottelemmeko me jatkossa Petterin kanssa toistemme silmiin vai emme.

Seuraavan neuvottelutauon lopulla yhytin talousjohtaja Ari Mäkisen. Ryhdyin vielä varmistamaan Mäkiseltä, että onhan ne minulle kädet sydämillä vakuutetut joukkoliikennerahat varattuina kaupunginhallituksella, onhan? Mäkinen vastasi, että no ei ole. Mutta koska hallituksen budjetti jaetaan vasta myöhemmin, kai ne sieltä sitten leikataan jostain muusta. Hmm. 800 000 € on tosi pitkä sentti leikattavaksi "jostain muusta", ei siellä niin paljon löysää ole, vaikka kaupunginhallituksen rahoihin aina tietty järjestelyvara sisältyykin..

Lopullinen päätös joukkoliikenteen kohdalla oli, että kaupunginhallituksen kirjauksen viimeinen virke muuttui muotoon "Subventio päätetään valtionosuuspäätöksen jälkeen". Valtuusto ääneen lausuttu tulkinta kaupunginhallituksen päätöksestä oli, että joukkoliikenteen alkuvuodesta saama lisärahoitus on ainakin 800 000 € + valtion tuki, jonka arvellaan olevan suunnilleen sama 800 000 €. Jos valtio korottaa tukeaan (mitä ainakin vihreiden eduskuntaryhmä ajaa), tilanne katsotaan uudelleen. Valtuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola oli kieltänyt lopullisten muutosesitysten yhteydessä annettavat perustelut (tyhmää sinällään minusta, sori vaan, Jukka), joten perusteluita esitykselleen Orpo ei voinut antaa.

Vihreiden linjan selventämiseksi lienee syytä perata kaupunginhallituksen talousarviopäätöksestä ne asiat, joita itse siellä esitimme. Lisäksi osa omista esityksistämme jäi tekemättä, koska joku muu puolue esitti jotain kovin samantapaista (mm. lähikirjastot). Tässä listausta kh:n tapahtumista. Syytä siihen, miksi kaupungin taloutta tervehdyttävät ja hallintoa tehostavat toimenpide-esityksemme eivät saaneet kannatusta, pitää kysyä muilta puolueilta. Kun kaikki välttämättömät päätökset "säästetään" tulevan hallitusohjelman käsittelyyn, menetämme taas yhden vuoden, jona aikana asioita pitäisi saada aikaiseksi.

Kaupunginhallituksessa esitimme ja kannatimme siis seuraavaa. En ole aivan varma, muistinko kaikki suunnittelemamme esityksemme oikein, minulla ei ole niitä kirjallisina. Ensin kaupunginhallitusta itseään koskevat kirjaukset:

  • Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tehostettava.
  • Konserniohjausta on vahvistettava ja uudet konserniohjeet tuotava käsittelyyn pikaisesti.
  • Elinkeinopolitiikkaa tulee kehittää palvelevammaksi ja yhden luukun periaatteella toimivaksi. Uusien liikelaitosten kilpailuttamisosaamista tulee vahvistaa.
  • Turun Seudun Vesi Oy:n ja Turun vesiliikelaitoksen yhteistyötä on tiivistettävä ja vastuut yksikköjen välillä on selkeytettävä.
  • Kehittämis- ja hanketoiminta on kytkettävä kaupungin strategisiin linjauksiin, ja koordinointi pitää keskittää vastuutetulle organisaatiolle tai viranhaltijalle.
  • Kaupungin tietojärjestelmät on yhtenäistettävä ja järjestelmien kehittämisen ohjaus on keskitettävä keskushallintoon.
  • Kaupungin yhteisöille maksamien avustusten hallinto on saatava yhtenäiseksi. Tätä varten on perustettava keskitetty avustusrekisteri.
  • Logistiikan ostopalvelujen käytön laajentamisen kustannukset on selvitettävä, jotta päädytään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun. Kaupungin on siirryttävä henkilökunnan oman auton käytön tukemisesta yhteiskäyttöautoihin.
  • Selvitetään järjestelmä, jolla kaupungin työntekijöiden ja hallintokuntien voidaan sitouttaa talouden hallintaan ja toimintaan tulospalkkiojärjestelmän kautta.
  • Tuodaan hyväksyttäväksi pitkän aikavälin investointisuunnitelma.
  • Selvitetään kotitalousneuvonnan siirtäminen kuluttajatoimistosta työväenopistoon.
  • Kaupungin tulee konserniohjeella ohjata konsernin yksiköitä ja sairaanhoitopiiriä siirtymään työsuhdematkalippuihin.
  • Kaupungin eri hallintokuntien on toiminnassaan pyrittävä löytämään keinot ikääntyvien yksinäisyyden ongelman vähentämiseksi.
  • Suoritetussa koneäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (eli esityksiämme vastaan) äänestivät Artesola, Arve, Eklund, Harjanne, Keskinen, Lehtinen, Lundahn ja Rinne. Helvan de Annan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti lisäksi Achrén.

Sitten opetuslautakunta. Siellä näyttää olevan teksti, joka on mennyt Lehtisen nimiin, mutta jota päätimme esittää valtuustoryhmässämme: Kaupungin vapaan sivistystyön oppilaitokset ottavat vastuuta syrjäytymisen ehkäisemisestä ja uusturkulaisten kotoutumisen edistämisestä. Rahaa lisättiin 200 000 euroa.

Joukkoliikenteessä Artesola ehdotti Helvan kannattamana, että kohdan määrärahaan lisättäisiin 800.000 euroa seuraavalla tekstillä: Joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseen ilman lipunhinnan korotuksia ja säilyttämällä lipun voimassaoloaika kahdessa tunnissa, ja että kohtaan lisättäisiin seuraava teksti: Eläkeläiskortti myönnetään kaikille vanhuuseläkeläisille. Suoritetussa koneäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Achrén, Arve, Eklund, Harjanne, Keskinen, Lehtinen ja Lundahn. Artesolan Helvan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät de Anna ja Rinne.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kohdalla vasemmistoliiton Artesola ehdotti Rinteen kannattamana, että kohtaan lisättäisiin seuraava teksti: Poistetaan Myllärintuvan ja Tammenterhon lopettamiseen liittyvät toimenpiteet. Tämä on ollut meidänkin tavoitteissamme. Suoritetussa koneäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Achrén, Arve, Eklund, Harjanne, Keskinen, Lehtinen ja Lundahn. Artesolan Rinteen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi de Anna ja Helva.

Lisäksi Helva ehdotti de Annan kannattamana, että kohdan toimintatuottoihin lisätään 100.000 euroa ja toimintakuluista vähennetään 200.000 euroa seuraavilla teksteillä:

  • Yksityisen maan kaavoitustaksa asetetaan vastaamaan todellisia kaavoituskuluja, ellei kyseessä ole kaupungin kokonaisedun mukainen hanke.
  • Ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa siirretään sisäisesti painopistettä yleiskaavan uudistamiseen ja asemakaavoissa viimeistellään jo pitkälle suunnitellut kaavat sekä strategisesti tärkeät elinkeinotonttien asemakaavat.
  • Kaavaselostuksiin tulee liittää kaupungin kannalta oleelliset kaavataloudelliset laskelmat.
  • Tuloihin + 100 t€
  • Menoihin – 200 t€ (vähennetään ostettavia kerrostalo- ja omakotitalokaavoja hyvän tonttivarannon ja suhdannetaantuman takia)

Suoritetussa koneäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Artesola, Arve, Eklund, Harjanne, Keskinen, Lehtinen ja Lundahn. Helvan de Annan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi Achrén ja Rinne.

Tilaliikelaitokseen lisättiin Helvan de Annan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti, että "Energiankäyttöä vähentäville tavoitteille, keinoille ja seurannalle on asetettava valtuustokauden pituiset hallintokuntakohtaiset tavoitteet ja mittarit." ja että "Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa on parannettava huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta ja kiinteistönhoidon helppoutta.".

Lisäksi Helvan de Annan kannattamana tekemästä ehdotuksesta päätettiin yksimielisesti, että kohdan ”Käsityöläismuseon asiakaspalvelutoiminnot” määrärahaa lisätään vuodelle 2010 300.000 euroa ja vähennetään 300.000 euroa vuodelta 2011 sekä lisätään seuraava teksti: "Edellytetään hankkeen valmistuvan vuoteen 2011 mennessä.". Läpi meni myös SoTe-hallinnon tilojen miljoonainvestoinnin poisto, se oli mukana meidänkin listassamme.

Kaupunginhallituksen päätökseen liitteenä näkyy olevan myös kaikkien esityslistojen liitteiden nimikuningatar: Esittelijän täydennys- ja muutoslistan lisäjatkolista. Tähän kunnallispoliittiseen nimihirviöön päätän tämän pitkän selostuksen.

18.11.08

Omituisten otsikoiden päivä

Tämä on ollut omituisten uutisotsikoiden päivä.

Ensin aamupäivästä huomiota kiinnitti Ylen sivuilla

Mikki Hiiren ensipurjehduksesta on 80 vuotta.

ja

Hämähäkki aiheutti palohälytyksen Pellossa.

Sitten iltapäivästä huomasin Maikkarilta

Sammakot tappavat Australian krokotiileja.

Tavallaan ihan mukavaa ja lohdullista, että uutisvälineistä löytyy tilaa myös kummallisille uutisille, jatkuvien katastrofien ja kriisien lomaan. Siksi luen tai katson mielelläni juttuja vaikkapa pitsiliinanäyttelyiden avajaisista Laitilassa.

16.11.08

Toriparkista, pikkulinnuista ja valtakunnanpolitikkaa

Perjantaina oli Vihreiden puoluehallituksen kokous. Kokous otti kantaa työmarkkinatukeen: perusturva ei saa olla puolison armoilla. Lue kannari. Samaten hallitus päätti käytännön ohjeista puolueen puheenjohtajan valitsemiseen jäsenäänestyksellä. Valinnan periaatteita voit tutkia täällä.

Lauantaina olin toriparkkikansanäänestystä vaativien kokouksessa. Nimiä kansanäänestysvaatimukseen pitää kerätä nyt nopeasti, sillä virkamiesten aikomuksena näyttää nyt todella olevan tuoda toriparkkipäätös vielä vanhaan, poliittisen vastuunsa jo menettäneeseen valtuustoon. Maanantaista lähten nimienkerääjät päivystävät kauppatorilla joka arkipäivä 14-18 ja viikonloppuisin hieman aiemmin. Lisää tietoa toriparkkikansanliikkeestä löydät kampanjasivuilta. Sieltä saat myös tiedon siitä, miten voit itse ryhtyä työpaikkasi, oppilaitoksesi, naapurustosi ym. nimienkerääjäksi ja mihin kerätyt allekirjoituslaput voi palauttaa. Näin voit olla hyvin konkreettisesti mukana torppaamassa pöljää toriparkkihanketta. Muista kuitenkin, että allekirjoittajiksi kelpaavat vain äänestysikäiset turkulaiset, eli alaikäisiltä ja muissa kunnissa asuvilta ei nimiä voit kerätä. Myös kaikki lomakkeen tiedot tulee täyttää luettavalla käsialalla ja kuulakärkikynällä.

Kokouksen jälkeen menimme hetkeksi kävelykadulle keräämään nimiä. Vaikka olimme paikalla aivan ex tempore, nimiä kertyi hyvin. Ihmisiltä tuli aivan uskomattoman myönteistä palautetta, tapasimme koko aikana vain kolme (3!) toriparkin kannattajaksi tunnustautuvaa. Moni sanoi jo odottaneensa, milloin ja missä kansanäänestysvaatimuksen voi allekirjoittaa.

Demarit kokoontuvat kai tänään päättämään ryhmänsä kannasta toriparkkiasiassa. Kannattaisi uskoa: valtaosa turkulaisista ei todellakaan halua toriparkkia, ja he vihaavat ajatustakin siitä, että toria lähdetään vuosikausiksi myllertämään parkkipaikkatyömaaksi. Kaupungin asukkaat pitävät kauppatorin kauppaa äärimmäisen tärkeänä ja tietävät mitä Puutorille tapahtui parkin rakentamisen jälkeen. He eivät luota savimaaperän tilanteen pysymiseen vakaana rakentamisesa huolimatta eivätkä halua lisää autoja keskustaan ja hankaloittaa vuosiksi keskustan joukkoliikennettä. Kaikki sanovat järjestään, että meillähän on jo Louhi. Kaikki hyviä perusteluita toriparkia vastaan.

Pari kotkalaista kävelykadun vastaantulijaa kertoi myös, että Kotkassa kaupunki on joutunut tukemaan taloudellisesti toriparkkiyrittäjää, koska autoja ei ole tullut maan alle parkkiin riittävästi. Lisäksi yksi kotkalaistaustainen vastaantulija kertoi, että Kotkan toriparkkiin on tullut vettä alimpiin kerroksiin. Näin siis meillä "melkein naapurissa".

Ja lopuksi pikkulintuihin. Ihan oikeisiin sellaisiin. Ruokintakausi pihamaallamme on taas käynnistynyt, ja tämänpäiväisen seurannan perusteella aterialla käy ainakin sini- ja talitiaisia, viherpeippoja, varpusia, mustarastaita, harakoita, variksia ja yksi käpytikka. Vilske on melkoinen. Tässä todisteita. Kuvat on otettu hämäränä päivänä ikkunan läpi eikä laatu ole kummoinen.

Ehkä suurimman suosion on saavuttanut maapähkinätarjoilu. Tällainen nyt myynnissä oleva malli näyttää toimivan hyvin, kun siihen liittää kiinnittimeksi tarpeeksi pitkän rautalangan ja sen ympärille oravanestolaitteeksi muovipullon. Pitkän rautalangan ja siinä liikkuvan pullon on tarkoitus estää oravia kurkottamasta kiinni ruokintalaitteeseen. Liikkuva pullo näet estää oravaa saamasta kunnon otetta rautalangasta. Samalla tyylillä asensin perinteisemmän ruokinta-automaatin, johon voi panna jyviä, auringonkukansiemeniä ja muuta pienikokoisempaa linnunruokaa. Kokeilin tätä pullojuttua jo viime talvena. Esto ei ole täydellinen nokkelille oraville, mutta toimii aika hyvin jos rautalanka on riittävän pitkä ja oravat hieman kokemattommpia.


Talipallot ovat samoin hittikamaa, erityisesti sinitiaisilla mutta myös muilla. Tikkakin kokeili ensin pähkinöitä, mutta nyt talipallot tuntuvat maittavan enemmän.



Oraviamme on kohdannut jokin kato. Aiemmat trapetsitaiteilijaoravat ovat tyystin kadonneet ja jäljellä on tämä yksi kömpelö ja ihmisiin nähden tyhmänrohkea viime kesäinen poikanen.


Viime talven oravat osasivat roikkua oksasta alaspäin yhdellä jalalla, kutoa sukkaa kahdella muulla ja sillä viimeisellä vapaalla käpälällä ryöstää minkä tahansa tunnetun ruokinta-automaattimallin. Tämä ei osaa edes laskeutua terassin kaiteelta alas vaan säntäilee pöhkönä edestakaisin. Jokaisen muutaman kymmenen senttimetrin loikan se laskee ja arvioi ainakin kahteen kertaan ennen hyppyä. On jopa nöyryyttävää katsoa, kun se käy maasta syömässä lintujen pudottamia jämiä eikä tiedä itse yhtään, miten saisi rosvottua oman saaliin. Mitähän sen vanhemmille on tapahtunut? Onko tauti tappanut, vaiko onnettomuus? Eivät kai oravat muuta, jos niillä on niin monta pesää kuin näillä meidän pihan puurotilla on?

14.11.08

Taloudesta ja Pinellasta

On ollut taas hoppuinen viikko. Maanantaina oli valtuuston kokous. Asioita ei ollut juuri nimeksikään. Ensin merkittiin tiedoksi keskusvaalilautakunnan ilmoitus vaaleissa valituksi tulleista. Sitten alettiin käydä läpi veroprosenttien määräämistä.

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen alusti aiheesta. Pöydille oli jaettu lisämateriaalia kaupunginhallituksen esittelystä ja Euroopan komission talousennusteesta. Pukkisen pointit olivat jokseenkin seuraavat: finanssikriisin vaikutuksia on vaikea ennustaa, talousarvio on rakennettava johonkin kiinteään lähtökohtaan. Talousennuste perustuu Valtiovarainministeriön 1,8 % BKT:n kasvuennusteeseen. Jos kasvu jää yhteen prosenttiin, vaikutus tulokertymään on viiden miljoonan euron vähennys. Verotulojen kasvuennuste on talousarvioesityksessä +3,1 % (tilinpäätöksessä 2007 kasvu oli +7,9%, ennusteessa vuodelle 2008 kasvu on +6,5%). Alenema johtuu pääasiassa kunnallisverotuksen vähennysten kasvattamisesta.

Vuoden 2009 talousarviossa veroprosentit pysytetään ennallaan. Euroopan komission tuore talousennuste 3.11.2008 kertoo, että BKT:n kasvuennusteet ovat liian optimistisia. Inflaatioennusteet ovat taas maltillisempia öljyn hinnan laskun takia. Euroalueen vuoden 2009 BKT-ennustetta on laskettu 1,5 %:n tasolta 0,1 %:n tasolle, mikä on heikoin ennuste sitten vuoden 1993. Globaalin talouden tila on synkistynyt, samoin työllisyystilanne. EU-maat ovat jo taantumassa.

EK:n suhdannebarometri kertoo suhdanteiden kääntymästä heikompaan, mutta Lounais-Suomi on maan alueista toiseksi parhaassa asemassa. Teollisuuden ja kuluttajien subjektiiviset luottamusindikaattorit kertovat pessimismistä. Työttömien työnhakijoiden määrä on edelleen ollut laskussa syyskuun tilanteen mukaan, mutta lasku on hidastunut aiempiin vuosiin verrattuna.

Talouden kuva on Pukkisen mukaan kohtalaisen hyvä, mihinkään määrättömään pessimismiin ei ole aihetta. Yhden prosentin veronkorotus toisi lisää tuloja +25,6 miljoonaa euroa. Miinuspuolelle Pukkinen lukee sen, että Turku ei pärjäisi kilpailussa veronmaksajista (Naantali +16,5, tosin korotuspaineita on sielläkin). Nykyiseen tuotokseen käytettäisiin enemmän panoksia (tuottavuuden lasku). Kuntalaisen ostovoiman heiketessä kulutuskysynnän aleneminen kohdistuu aluetalouteen, näin kuulemma monet asiantuntijat asian näkevät. Lisäksi suhteellinen rasitus kaikissa tuloluokissa on yhtä suuri.

Tarkoitus on, että maaliskuussa tehdään lisätalousarvio, mikäli 10 miljoonan euron alijäämä uhkaa kasvaa merkittävästi suuremmaksi. Suurin uhkatekijä on verotulojen toteutuminen arvioitua heikompana (vaikutusarvio 0-18 miljoonaa euroa). Lisäksi kiinteistöjen myynnin vaikeutumisen vaikutus voi olla 0-11,5 miljoonaa euroa.

Näin siis kaupunginjohtaja Pukkinen. Lyhyen keskustelun jälkeen veroprosentit jäivät pöydälle demareiden esityksestä ja Mäenpään kannattamana.

Tiistaina oli tarkastuslautakunnan kokous. Listalla oli kaikenlaista tavanomaista, mutta myös listaus Pinellaa koskevasta päätöksenteosta. Jos Pinella kiinnostaa, lista löytyy täältä. Erikoista asiassa on, että valtuusto on neljästi, vuosien 2005, 2006, 2007 ja 2008, talousarvioissa myöntänyt rahat Pinellan korjaamiseen. Joku voisi siitä päätellä, että valtuuston tahto on ollut säilyttää korjattu Pinella kaupungin omistuksessa. Pinellan korjausta koskeva päätöksenteko on pyörinyt ikiliikkujan tavoin kaupungin päätöksenteossa loppuvuodesta 2004 alkaen, kirjauksia on nelisenkymmentä. Paperia ja päätöksiä on tuotettu suuri määrä, ja ne kaikki ovat tähdänneet Pinellan korjaamiseen. Näiden vuosien aikana Pinella itse sai rappeutua rauhassa, sillä koko prosessihan aloitettiin maksavan vuokralaisen poispotkimisella. Ainoa kirjattu epäilys siitä, että jollakulla on ollut mielessä jotain muuta kuin korjaaminen, löytyy huhtikuun 2007 lopulta, jolloin rkp:n kaupunginhallitusjäsen Ulla Achren teki aloitteen siitä, että "Pinellaa ei myydä". Eli myynnistä siis keskusteltiin jossain joidenkin toimesta, mutta mitään päätöksiä ei tehty tai kirjattu. Korjauksen valmistelu jatkui, kunnes tammikuun 2008 lopulla kaupunginhallitus yks kaks päätti palauttaa asian kiinteistölautakunnalle myyntiä varten.

Tällaista päätöksentekoa ei voi kutsua hyväksi hallinnoksi, sillä hyvän hallinnon kriteereihin kuuluu päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Mitään laittomuutta ei diaariseurannan perusteella voi kuitenkaan todeta tapahtuneen, vain huonoa hallintoa. Ja se taas ei ole laitonta, vaikka muuten ikävää onkin. Mielestäni tällaisissa tapauksissa olisi tarpeen informoida valtuustoa siitä, että aiotaan toimia toisin kuin mitä valtuusto on asiasta päättänyt, sillä neljästi myönnetyt korjausrahat ovat todennäköisesti antaneet valtuutetuille aivan toisenlaisen signaalin kaupungin tavoitteesta Pinellan suhteen kuin mihin sitten loppujen lopuksi päädyttiin.

Ja lopuksi kaikille niille turkulaisille virkamiehille ja poliitikoille, jotka eivät tiedä, mitä hyvä hallintotapa tarkoittaa: kas tässä kriteerilistaa oman toiminnan arvioimiseen.

Hyvä hallinnon edellytyksiä ovat

  • laillisuus
  • toiminnan ja päätöksenteon avoimuus ja julkisuus
  • hallinnon puolueettomuus, asiallisuus ja rehellisyys
  • hallinnon kyky herättää luottamusta
  • vastuurajojen selkeä määrittely
  • päätösten selkeys
  • luotettavuus ja turvallisuus
  • johdonmukaisuus ja tasapuolisuus
  • oikeudenmukaisuus ja oikeusturva
  • asiakkaiden/kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu
  • syrjimättömyys
  • suhteellisuus
  • tehtävien tunnollinen hoitaminen
  • riippumattomuus
  • asiakaskeskeisyys.

Nyt nukkumaan. Hyv´yötä.

9.11.08

Ulkomailla oppimassa

Terveiset paitsi sunnuntaisesta valtuustoryhmän kokouksesta myös Italiasta. Tarkemmin sanottuna Firenzestä ja Sienasta. Olin maakuntahallituksen mukana opintomatkalla. Tiistai ja perjantai olivat matkapäiviä (kyllä, matkat kestivät ihan tolkuttoman kauan). Keskiviikko kului Sienassa ja Toscanan maisemia tutkaillen, torstain vietimme Firenzessä. Tässä matkaraportti kuvien kera.

Lähdimme tiistaina ajellen uutta moottoritietä. Maakuntahallitukselle oli järjestetty tilaisuus tutustua uuteen tiehen ja sen yhteydessä toteutettuihin melunhillintä-, liito-orava, riistasilta-, tunneli- ym. ratkaisuihin. Saimme työmaan bossin oppaaksi ja ajelimme hissukseen liki valmista tietä. Tie menee niin hyvin rännissä, että melun ei pitäisi levitä kovin kauas. Jaa että miksikö tie maakuntahallitusta kiinnostaa? No, maakuntahallitus on maakuntakaavoittanut tien ja kerjännyt sille rahaa aika pitkän aikaa, joten toki se oli kiintoisa nähdä kaikessa rauhassa.

Lento Firenzeen kulki Frankfurtin välilaskun ja koneenvaihdon kautta. Frankfurtia lähestyttäessä alkoi pilvien lomitse näkyä maata ja sain napattua muutaman kuvan. Keskieurooppalaisen maaseudun tyyppipiirteet näkyivät kovin selvästi: keskittyneitä, tiukasti rajattuja kyliä ja peltoaukeat niiden ympärillä. Lisää tiiviitä kyliä ja peltoaukeita niiden ympärillä. Hitsit miten järkevää suomalaiseen haja-asutukseen verrattuna! No, meillä on historialliset syymme siihen, että asutus on viskottu sinne tänne pitkin maita ja mantuja.


Frankfurtin pilvenpiirtäjät eivät erottuneet ilmasta hyvin. Mutta korkeuksista näki, että piirustuspöydällä oli raapusteltu kaikenlaisia kuvioita asuinalueita suunniteltaessa. Minäkin piirtelen tällaisia silloin kun puhun pitkiä puheluita.

Viljelykset muodostivat kauniita ja harmonisia tilkkutäkkejä. En kyllä yhtään tiedä, mitä tässä viljellään.


Tyypillinen asuinalue, näitä tuntui riittävän. Tiivistä pientaloa ja pienkerrostaloa. Ei-niin-epäviihtyisää, vai mitä?


Frankfurtista Sienaan lähtiessä tuli ongelmia. Lentokone, johon vaihdoimme, ei suostunut käynnistämään sähköjärjestelmiään, ja lentäjä buuttasi (tai jotain sellaista) koneen, ja yritti uudestaan. Lentopelkoinen minäni ei varsinaisesti ilahtunut. Onneksi kone ei suostunut käynnistymään toisellakaan yrittämällä, joten meille ryhdyttiin etsimään toista (toimivaa) konetta. Mietimme jo, joudummeko jäämään kentälle yöksi. Koko seuraavan päivän ohjelmamme olisi mennyt sekaisin, sillä meidän oli määrä lähteä päivän reissuun jo aamukahdeksalta. Onneksi konerikko sattui suuren Lufthansan suurella kentällä, joten varakone järjestyi parin tunnin viiveen jälkeen. Pääsimme Firenzeen myöhään illalla ja ehdimme jopa myöhässä illallisellekin.

Aamulla lähdimme bussilla Sienaan, Unescon maailmanperintökaupunkiin. Tässä ensimmäinen kohtaamamme sienalainen. Hmm.


Seuraavat olivatkin sitten jo vähemmän hurjan näköisiä. Saimme oppaan, korvakuulokkeet ja kaularadiot, ja aloimme kaupunkiin tutustumisen näyttäen Obaman henkivartijakaartilta. Maakuntajohtaja Juho Savo lukee opaskirjaa.


Tyypillinen sienalainen katunäkymä.

Sienalaisia tai matkailijoita (kaupungissa käy vuodessa kahdeksan miljoonaa turistia!), rennon oloista sakkia kuitenkin.



Kuvassa Piazza del Campo, suuri aukio jossa juostaan kahdesti vuodessa hevosten laukkakilpailu palio. 30 000 asukasta ja turistia kerääntyy keskelle ja hevoset laukkaavat ympyrää aukion reunoilla. Katsokaa vaikka uusimmasta James Bondista, siinä on Sienassa kuvattu seikkailukohtaus. Opas oli tosin tuohtunut siitä, että Bondleffa vääristelee tosiasioita Sienan osalta.


Sienan katedraali, Duomo
. Sivulta marimekkoraitaa ja edestä kunnon krumeluuria. Julkisivun kolmiokoristeet ovat muranolaista mosaiikkilasia. Sisällä on kaikenlaista mahtava taidetta Michelangelosta alkaen.


Kirkossa oli aivan mahtavat marmorilattiat. Siis oikeasti. Kaiken väristä marmoria, jopa keltaista (se on kuulemma kalleinta) ja alkuperäisiä "graffiteja", eli marmoriin hakattuja ja grafiitilla tummennettuja kuvioita (ks. alla kuva naisesta, se on siis kuva lattiasta). Lattioita kunnostetaan kaiken aikaa. Kuvassa olevista miehistä vanhin on viettänyt viisikymmentä vuotta polvillaan lattioita puunaten.


Parin tunnin turistikierroksen jälkeen alkoi kaupungin ja maakunnan edustajien tapaaminen. Meille esiteltiin kaikille avoin näyttelytila, jossa vakituiseen esitellään ajankohtaisia kaavoitussuunitelmia. Sinne voi mennä tutkimaan ja ihmettelemään. Tällainen olisi hyödyllinen Turunkin keskustassa! Kuvassa ainakin Heikki Saarento, Hannu Elo, Timo Juvonen, Mikko Rönnholm, Tarja Nuotio, Markku Roto ja Juho Savo.

Meille esiteltiin paikallisia poliitikkoja ja virkamiehiä, ja kerrottiin kaavoituksen kiemuroista Sienan kaupungissa ja Toscanan maakunnassa. Siena on tosi hieno, Italian parhaiten säilynyt kaupunki, ja Toscana aivan upea, mutta kaupunki ja maisemat eivät ole säilyneet sellaisina pelkällä hyvällä tahdolla. Taustalla on hyvin tarkka ja tiukka kaavoituskäytäntö. Sienassa olennaista on se tinkimättömyys, jolla he kaupunkiaan varjelevat. Sienalaiset ovat tunnistaneet luonnonvaransa. Kaupungissa ei ole juuri ollenkaan teollisuutta, vaan he saavat elantonsa palveluista ja jossain määrin maataloudesta. Myös liikenne on hyvin rajoitettua. Ja liikenteen ja teollisuuden puuttuessa kaupungissa on uskomattoman raikkaan tuntuinen hengitysilma!


Sienan kaupungintalossa PowerPoint-sulkeiset meille piti arkkitehti Rolando Valentini. Provinssi tekee yleisen provinssitason kaavasuunnittelun, jossa tehtävänä on yhteensovittaa eri tarpeet, historia ja moderni aika. Yhteensovittamista tarvitaan, sillä provinssin alueella on 36 eri valtuustoa. Kaavoituksessa on kaikkiaan kolme tasoa: maakunnallinen, provinsiaalinen ja kunnallinen. Erityistä kaavoituksessa on rakentamisen rajoittaminen. Toscanalaiset ovat heränneet maisemallisten kysymysten tärkeyteen. Maaseudulla ei ole mahdollisuutta rakentaa. Aiemmin he näkivät maisemansa vain maatalousympäristönä, nyt he tunnustavat sen oleelliseksi resurssikseen.

Kaavoitus aloitetaan muuttumattomien resurssien kartoittamisesta (ns. unchangeables). Tämä on lähtökohta. Näitä muuttomattomana säilytettäviä tekijöitä ovat mm. vesi, ilma ja maisema. Niitä ei voi vaarantaa. Olennaista on myös muinainen reitti Roomaan, ihmisasutuksen sijoittuminen kukkuloiden laelle ja alueen skylinen säilyminen sekä biodiversiteetin, ekosysteemin ja hienopiirteisen maatalousmaiseman turvaaminen. Heillä on kaikenlaisia sääntöjä siitä, miten ei saa rakentaa kallisarvoiseen maaseutumaisemaan, ei toisten rakennusten eteen ym. Ei siis ABC-huoltoasemia eikä Tokmanneja keskelle kylän peltoaukeita. Ei pitäisi muuten meilläkään...

Suuri osa rakennuksista on hyvässä kunnossa. Italiassa on erillinen laki Sienalle rakennusten säilyttämiseksi. Valtion maksaa korjauksista merkittävän osan. Joskus kiinteistöjen omistajat venyvät melkoisen luoviin suorituksiin yrittäessään selviytyä vanhan ja modernin yhteensovittamisesta. Tämän ratkaisun nappasin Valentinin PowerPoint-esityksestä :).


Sulkeisten ja lounaan jälkeen Valentini vei meidät katsomaan kaupungilla paria kohdetta. Hän ohjasi meidät yliopistoon, jonka parveekkeelta oli mahtavat näkymät kaupungin laidalta kohti maaseutua. Huomatkaa paitsi maiseman kauneus myös kaupungin ikivanha muuri, joka edelleen rajaa tiukasti kaupunkimaisen asutuksen sisä- ja maaseutumaiseman ulkopuolelleen.




Yliopistolta jatkoimme katsomaan parkkitaloa. Sienaan on naamioitu hienosti rinteeseen kolmikerroksinen 500 auton parkkitalo siten, että sitä ei juurikaan huomaa. Alla on kuvassa parkkitalon ruohokatto, katsokaa miten se katoaa osaksi maisemaa.


Parkkitalon takana oli yksi kaupungin puistoista. Siellä kerättiin paraikaa oliiveja, nyt on oliivinpoiminta-aika.


Sienan jälkeen ajelimme bussilla viini- ja vuoristoalueiden halki kohti Firenzeä. Toscanan maisemat ovat täydellisiä: eheitä, harmonisia, mittasuhteiltaan silmää hiveleviä ja ilmastoltaan sangen miellyttäviä. Ehkä kauneimpia, mitä olen koskaan nähnyt. Nyt ymmärrän maailmalla riehuvaa Toscana-villitystä :).


Torstaina menimme tutustumaan paikalliseen arkkitehtikouluun (Facultà di Architettura). Arkkitehti Mario Pittalis esitteli meille heidän vanhaa vankilaansa Le Muratea ja sitä, miten he ovat muuttaneet sen sosiaalisen asumisen alueeksi. Kuvassa Ilkka Kanervan ja Hannu Elon selät.


Tässä Pittaliksen PP-sulkeisista napattu kuva ilmakuvasta vanhasta Le Muratesta.
Alunperin Le Murate oli 500-luvulla rakennettu luostari Firenzen muurin kupeessa. Luostari toimi pitkään eristysluostarina, sillä ei ollut mitään yhteyttä itse kaupunkiin. Luostaritoiminta loppui 1800-luvun puolivälissä ja tilalle rakennettiin vankila. Vankilan toiminta loppui 1983. Vankilalla oli samanlainen Philadelphia-tyylinen rakenneratkaisu kuin meillä on Kakolassa (katso Y:n muotoista rakennuksen osaa). Tosin yö- ja päiväselliosastot eivät näytä olevan yhtä tyylipuhtaita kuin täällä Turussa.

Alue oli poissa käytöstä viitisentoista vuotta. Uudet rakennustyöt alkoivat vuonna 1997. Työtä on tehty useissa osissa, mutta projekti on vieläkin kesken. Kokonaisuus on osittain suojeltu. Myös uutta rakennettiin, jotta alueelle saatiin tietty haluttu muoto ja lisää asuntoja. Puretuista rakennuksista otettiin talteen kivilohkoja, joita käytettiin uusissa rakennuksissa jatkuvuuden turvaamiseksi.

Ensin Le Murateen oltiin suunnittelemassa valtion arkistoa tai kansallisen kirjaston lisärakennusta. Sitten Firenze sai valtiolta rahaa vuokratalojen rakentamiseen, ja Le Muratesta päätettiin tehdän sosiaalisen asuntotuotannon alue. Vankilan rakenne koostui pienistä kennomaisista yksiköistä ja niitä yhdistelemällä on nyt sitten tehty ja tehdään pääosin pieniä vuokra-asuntoja. Yksi peruste asuinkäytön valinnalle oli myös se, että Firenzessäkin on siirtynyt paljon asumista kauemmas keskustasta, ja kaupunki halusi lisätä keskusta-asumisen määrää. Lisäksi kaupunki pitää tärkeänä hyödyntää olemassa olevia kiinteistöjä, näin säästetään maapinta-alaa kaupungin laitamilla.

Le Murateen rakennettiin myös uutta julkista kaupunkitilaa, sillä Pittaliksen mukaan on tärkeää luoda ei-kaupallista julkista tilaa eikä vai yksityistä kaupallista tilaa. No sitähän me vihreät olemme aina tolkuttaneet! Kiintoisa yksityiskohta oli, että maailmankuulu arkkitehti Renzo Piano on ollut mukana ideoimassa ja koordinoimassa hanketta.

Ja tässä sitten kuvia alueesta. Le Murate on kyllä paljon pienempi kuin meidän Kakolamme, Kakolahan on oikeastaan kolme eri vankilaa! Ensin jo valmiita asuintaloja. Tässä rakennuksessa on mielestäni tosi hienosti yhdistetty uudet parvekkeet vanhaan taloon, ja uuden asumisen vaatima aukotus julkisivuun on toteutettu todella onnistuneesti. Parvekkeiden kannatinrakennelmat symboloivat murtuvia vankilan ikkunarautoja.



Tässä edellisen vierestä yhdistelmä vanhaa ja uutta. Sisäpihalla on julkinen näyttelytila.

Maakuntahallitus kuuntelee selostusta.


Vanhaa uuden läpi.

Edelleen uutta ja vanhaa. Keskiosa on vanhaa, sivut uutta. Alakerrassa on ravintola.


Se osa vankilaa (Philadelphia-osasto), jonka kunnostusta ei ole vielä aloitettu. Ja siltä se myös näyttää.

Alla osa, jossa työt ovat juuri meneillään. Katto on avattu ja se tulee jäämään auki. Kahteen ensimmäiseen kerrokseen tulee kaupallista tilaa ja kahteen ylimpään asumista. Seinien kaarevuus ei johdu perspektiivistä vaan siitä, että ne todella kaareutuvat. Sillat vankikoppien edustalla olivat kai vain 80 cm leveät, mutta Italian rakennusmääräysten mukaan huoneistoihin johtavien käytävien leveyden pitää olla vähintään 120 cm. Tai jotain sinnepäin. Joka tapauksessa ylempien kerrosten käytäviä piti leventää, ja se ratkaistiin tosi ovelasti rakentamalla alakerrosten seinä uudelleen kaareutuvaksi. Samalla seinän sisään saatiin piilotettua tekniikkaa, kertoi Pittalis. Lisäksi kaareutuva seinä erottaa kuulemma visuaalisesti alakerran kaupallisen osuuden yläkerran asumisesta. Jepulis, niin näyttää tekevän.


Katto auki ja taivas korkealla.


Kolmannen kerroksen levennettyjä käytäviä.


Innokkaita turisteja menossa tutkailemaan asuntoja. Neljännen kerroksen asukkaat ovat saamassa parvekkeet.


Alunperin yhden vankikopin pinta-ala on ollut noin 12 neliömetriä. Koppeja yhdistelemällä ja hieman purkamalla on saatu aikaan noin 15 neliön palasia, joista sitten kootaan eri yhdistelmissä asuntoja. Kävin vielä keskeneräisessä asunnossa, jossa oli yhdistetty 2+2 periaatteella yksi noin 6o neliön kokoinen kaksikerroksinen asunto. Kuvassa alakerran vessa, portaat ylös ja alakerran huoneen ikkuna sisäpihalle. Kävin myös asunnossa, jossa oli kolmesta sellistä tehty periaatteella 1+1+1 yksitasoinen asunto.
Kuvassa ikkuna-aukko ja puolikas Mika Munkkia.


Portaat alas.

Kurkistus vielä täysin keskeneräiselle sisäpihalle. Huomaa rakennukseen lisätyt "ikkunakopit". Muut ulkoseinän ikkunat ovatkin sitten aika korkealla sijaitsevia selli-ikkunoita.


Enne poislähtöämme Pittalis tarjosi koko porukalle raikkaat aperitiivit. Olimmehan lähdössä tallustamaan lounaalle kaupungin keskustaan. Vielä lasi kädessäkin väki tutkaili hienosti toteutettua Le Muratea: Tiina Perho, Nina Söderlund, Jyrki Toivonen, Päivi Pölönen.


Tässä ihmisvilinää Piazza della Signorialta. Nyt siis EI ollut turistiaika.


Ja tässä raatihuoneen sivua. Mahtipontisuus kunniaan!



Lounaan jälkeen meille oli varattu lyhyt kiertokäynti Uffizin galleriaan. Siellä on kai noin 1600 erilaista mitä upeinta työtä. Me näimme niistä ehkä noin kymmenen, mutta ne esiteltiin sitten sitäkin perusteellisemmin. No, ehkä ne 1590 muuta sitten joku toinen kerta...


Firenzen haki virtaa Arno-joki, kuten Turun halki Aurajoki. Parin päivän aikana selvisi, että Turkua ja sen ystävyyskaupunki Firenzeä yhdistää moni samankaltaisuus. Ensinnäkin kummankin kaupungin halki virtaa joki, jonne on aikanaan heitetty haisemaan kaikki kaupungit jätteet, Firenzessä mm. Ponte Vecchion sillalta kaikki teurasjätteet. (Ilmankos se määrättiinkin muuttumaan kultaseppien kauppa-alueeksi.) Toisekseen kummassakin kaupungissa on epälukuinen määrä kukkuloita. Kolmanneksi kumpikin kaupunki on repinyt surutta vanhaa rakennuskantaansa, kunnes ulkopuolelta tuli kaupunkiin ihmisiä, jotka ryhtyivät panemaan stoppia moiselle järjettömyydelle (Firenzessä he olivat brittejä!). Neljänneksi kummassakin kaupungissa on ollut ratikat ja kiskot, mutta ne on lakkautettu ja kiskot revitty pois. Nyt Firenze rakentaa uudelleen raitiotietä ja Turku suunnittelee vastaavaa. Viidenneksi kummassakin kaupungissa on ollut Philadelphia-ideologian mukainen vankila, jota nyt rakennetaan uuskäyttöön. Kuudenneksi kumpikin on ollut jonkin aikaa maansa pääkaupunki - kauan sitten. Seitsemänneksi kumpikin kaupunki on leimallisesti yliopistokaupunki.

Kokonaisuutena matka oli kiva ja kiinnostava mutta aika kiireinen, kuten tällaiset matkat tapaavat olla. Eihän meillä ollut perillä aikaa kuin kaksi päivää. Ulkonaoloa ja kävelyä oli tavallista enemmän ja kalvosulkeisia tavallista vähemmän, kun teemana oli EU-projektien sijaan kaupunkisuunnittelu ja kestävä kehitys. Kotiinpaluu sujui vakaasti mutta hitaasti, takaisin Suomessa olimme myöhään perjantai-iltana.