Päivää ja tervehdys Facebookin ihmeellisestä maailmasta. Tiedoksi, että annoin vihdoin periksi ja liityin lärvikirjalaisten sankkaan joukkoon. Moderni verkottuja siis minäkin tästä lähtien?
Tervehdys myös Kuntaliiton hallituksesta ja valtuustosta. Valtuuston kokoukseen oli puheenvuoroa pitämään pyydetty hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Kiviniemi jutteli mm. seuraavaa:
Talouden taantuma tuli sittenkin aika yllättäen, sillä laman alkaessa vienti pysähtyi kuin seinään muutamassa viikossa. Ensi vuodelle ennustetaan - vaikkakin hieman epävarmasti – pientä eteenpäinmenoa. Kotimaiset syyt tähän lamaan ovat olleen vähäiset. Työttömyyden kasvun dramaattisimmat luvut tullaan näkemään ensi vuoden alkupuolella. Työllisyyden parantamisen lisäksi valtion toinen keskeinen painopiste ensi vuodelle on kuntatalouden helpottaminen. Valtio velkaantuu tässä taantumassa selkeästi enemmän kuin kunnat.
Eduskunnassa käsitellään paraikaa hallituksen Paras-selontekoa. Kuntatalouden pitkään jatkunut ongelma on menojen kasvu. Vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. palkkaratkaisut, ikääntyminen ja kasvava palveluntarve sekä jossain määrin myös kuntien tehtävien kasvattaminen. Paras-hanke käynnistettiin osin juuri menojen kuriin saattamiseksi. Tuottavuuskehitys on ollut valtiolla hieman tuloksellisempaa kuin kunnissa.
Kuntatalouden haasteiksi Kiviniemi luetteli mm. palveluiden turvaamisen, ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkenemisen, ilmastonmuutoksen vaikutukset, kustannuskehityksen, tuottavuuden kasvattaminen ja hallintorakenteiden uudistukset.
Paras-hanke etenee määrätietoisesti. Kuntarakenteen kehitys on ollut voimakasta: 2009 tehtiin 32 kuntaliitosta, 2010 tulossa on 4 liitosta, 2011 2 liitosta ja 2013 2 liitosta. Kuntaliitosselvityksiä lokakuussa 2009 oli meneillään 15 koskien 45 kuntaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaavien organisaatioiden määrä puolittui 270:stä noin 120:een. Kuntien pakkoliitoksiin ei olla edelleenkään lähdössä. Yhdistymis- ja esiselvitysavustuksia maksetaan vuoden 2013 alusta voimaan tuleviin yhdistymisiin asti ja yhdistymistilanteen valtionosuuskompensaatio muodostuu pysyväksi. Kiviniemi ei usko, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjataan yhtä suuria porkkanarahoja kuin mihin on tällä kaudella sitouduttu.
Kiviniemi korosti, että tulevat ratkaisut tehdään nyt rakentuvan järjestelmän pohjalta. (Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveystointa, jonne on nyt muodostunut varsinainen toimintamallien viidakko, ja moni kokee tämän sekasotkun ongelmalliseksi. Ja jonka ratkaisemista uudella yhtenäisemmällä uudistukselle Kiviniemi ei selvästikään kannata).
Kaupunkiseuduille esitetään selvityshenkilömenettelyä niiden kaupunkiseutujen varalta (kuten Turun seutu), joissa yhteistyö ei ole edennyt toivotulla tavalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole sama asia kuin kuntajakoselvitys. Suuret kaupunkiseudut saavat velvoitteen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palveluiden kuntarajat ylittävän käytön järjestämiseen.
Osana Paras-hanketta on käynnistetty 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelma, jossa on tarkoitus oppia toisiltaan. Tuottavuusmittareita kehitellään ja käynnissä on normitalkoot, joissa pyritään kartoittamaan toiminnan kehittämistä haittaavia normeja. Kuntien parhaita käytäntöjä levitetään erityisen hankkeen kautta.
Ministerin alustuksen jälkeen alkoi keskustelu ja kysymysten teko ministerille. Kysymykset koskivat mm. terveys- ja sosiaalihuollon järjestelyitä, uudistuksen etenemisen eritahtisuutta maan eri puolilla, metropolialueen erityisyyttä, kehyskuntien roolia metropolialueella, ministerin käsitystä Vaasan seudun tilanteesta, pohjoisen Suomen kaupunkipolitiikan kehitystä ja kunnan henkilöstöä suhteessa talouden taantumaan.
Ministeri vastasi, että muulla hallituksella ja ministeri Risikolla (ns. Risikon malli) on näkemysero sosiaali-ja terveydenhuollon ratkaisuista. Kiviniemen mukaan ratkaisujen pitää pohjautua Paras-hankkeen muodostuneisiin rakenteisiin ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymiin. Vastuun laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista on säilyttävä kaikilla kunnilla.
Kuntaliitokset ovat todellakin tapahtuneet eri tahtiin eri puolilla maata, mutta maan sisällä alueet ovat hyvin erilaisia. Siksi ei voi päästä samaan kehitykseen joka puolella eikä suuriin asukaslukupohjiin ole kaikkialla helppo päästä (esim. Lapissa). Kuntapäättäjillä on ensisijainen vastuu katsoa, pystytäänkö palvelut hoitamaan nykyisellä väestöpohjalla vai tarvitaan hartioiden leventämistä kuntien välisen yhteistoiminnan ja kuntaliitosten kautta.
Selontekoon ei sisälly erityistä poliittista toimenpidettä metropolialueelle, mutta nykyisten yhteistyökeinojen etenemistä kannustetaan ja etsitään maailmalta uusia mahdollisia keinoja syventää yhteistyötä metropolialueella. Asia tullee esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kehyskuntien kohdalla yhteistyön tarve riippuu aihepiiristä, esim. liikenteen kehittämisessä on tarve käyttää neljää kuntaa suurempaa aluetta.
Näin siis Kiviniemi jutusteli minun tulkintani mukaan. Jos ymmärsin jotain väärin, niin sitten ymmärsin väärin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti