30.11.09

Kaupunginvaltuuston budjettikokousuutisia

Maanantaina 30.11. oli kaupunginvaltuuston talousarviokokous. Keskustelun aloitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (kok) talvisodan alkamisen 70-vuotismaininnalla. Hän haki historiasta mittakaavaa nykyhetken vaikeuksille. Nyt ei olla sodassa, mutta aikas vaikeat ajat meillä on ja tästä lähtökohdasta kaupunki on ensi vuoden talousarviota ja vuosien 2011 ja 2012 taloussuunnitelmia valmistellut. Haasteita ovat mm. laskevat verotulot, kasvava työttömyys ja palveluiden tarve, kaupungin palvelurakenteiden uudistaminen ja loppuvuodesta vielä sikainfluenssakin. Onneksi korot sentään ovat alhaalla.


Suomesta löytyy paljon Turkua köyhempiä kuntia, mutta suurten kaupunkien joukossa vertailuasemamme on heikko. Pääsimme talouden nousukaudelle mukaan reippaaseen verotulojen kasvuun vasta kovin myöhäisessä vaiheessa ja sitten talous alkoikin jo taantua. Menokasvumme on silti ollut viime vuosina huikeaa, menojen taso on ylittänyt reippaasti tulot ja Turun Puhelimen myynnistä syntyneet ylijäämät on pitkälti syöty vuosittain kertyneiden alijäämien myötä.


Randell kävi puheessaan läpi niitä keinoja, joilla Turku itsensä tästä suosta nostaa, ja joista kaupunginhallituksessa ja sen puheenjohtajistossa sekä ryhmien välisissä neuvotteluissa olemme paljon keskustelleet. Laivatilauksiksi emme voi muuttua, mutta muita keinoja meillä on ja niitä kaupunginhallitus myös aikoo käyttää. Vuoden 2010 talousarvio sisältää paljon investointeja (periaatteessa aivan liikaakin taloustilanteeseemme nähden), mutta tämä on puhtaasti taloutta ja työllisyyttä elvyttävä valinta. Pyrimme rajoittamaan velanottoa, sillä velkamäärämme on viime vuosina kasvanut nopeasti. Kaupunginhallituksen erityisessä seurannassa on talouden pitkäaikainen tasapainottaminen ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuranta. Keskeistä on valtuuston päättämien poliittisten ohjelmien toimeenpano ja niistä seuraavat rakenteelliset muutokset kaupungin palveluntuotannossa. Odotamme paljon myös Alfa-hankeelta, jonka tietojärjestelmämuutosten myötä kaupungin talouden ja toiminnan seurannan pitäisi ratkaisevasti parantua. Kaupunginhallitus on päättänyt aikaistaa vuoden 2011 talousarvion valmistelua, jotta voimme varmistaa tehtyjen päätösten ja asetettujen tavoitteiden työstämisen konkreettiseksi toiminnaksi. Muita keinoja ovat kaupunginvaltuuston linjaukset ydinpalveluihin keskittymisestä ja ennaltaehkäisyn korostamisesta palveluissa. Turun on lisättävä kilpailukykyään ja vahvistettava vetovoimatekijöitään. Siihen työhön meillä on ihan oikeita lihaksia, sillä Turku on aidosti hyvä paikka asua, elää ja työskennellä. Tärkeää on myös seutuyhteistyön edistäminen ja Paras-linjaukset, joilla yhdessä naapurikuntiemme kanssa varmistamme seudun asukkaiden tulevien palvelutarpeiden tyydyttämisen.


Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen toi omassa puheenvuorossaan esiin maan yleistä taloustilannetta. 12 prosentin työttömyydestä aiheutuu Turun kaupungille tällä hetkellä noin 11,3 miljoonan euron veromenetykset. Jos työttömyys nousee 20 prosenttiin (eli jos telakka joutuu lomauttamaan tai irtisanomaan lähes koko henkilöstönsä), veromenetys on arvioilta 18,8 miljoonaa euroa. Jos kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa ja –suunnitelmassa pystytään pysymään (sekä menojen, tulojen että myyntien osalta), kaupungin talous olisi lähes tasapainossa jo ensi vuonna. Työttömyyden kasvu, menojen ylitys tai tulopohjan pettäminen on se riski, joka tämän kehityksen voi vaarantaa. Jos budjetin pohja ei pidä, ollaan ensi syksynä yhä suurempien ja vaikeampien omaisuudenmyyntien edessä. Kaupunginjohtaja korosti aivan oikein budjettikurin toteutumisen tärkeyttä.


Kaupunginjohtajan puheenvuoron jälkeen alkoivat ryhmäpuheenjohtajien puheet ja niiden jälkeen tavallisten valtuutettujen puheet. Puolueet olivat tyytyväisiä budjettisopuun, jossa ovat mukana kaikki ryhmät vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Me vihreät olemme olleet neuvotteluissa mukana alusta alkaen ja merkittävästi vaikuttaneet budjettikirjauksiin, joten mitäpä tästä talousarviosta enää kovin tunteella kohkaamaan valtuustossa. Vihreiden Mika Helva korosti puheenvuorossaan kestävän kehityksen puutetta kaupungin kestävän kehityksen budjetista. Kestävän kehityksen linjaukset pitäisi tulla budjetin rakenteisiin virkamiesten kokonaisesityksinä, niitä on vaikea saada järkevästi mukaan enää poliittisina päälleliimauksina. Demarit jättivät itselleen ryhmyri Jarmo Rosenlöfin suulla joitakin duubioita poliittisiin irtopisteisiin (oma värittynyt tulkintani ;). Vasemmistoliiton puheenvuorot budjettikeskustelussa olivat eriskummallisen sekavia. Jos budjetinteko olisi jalkapalloa, yhteisestä sopimuksesta irtautuneiden vassareiden strategia olisi valtuustokäsittelyn perusteella pelata palloa kentän molempiin maaleihin. Eriskummallista oli sekin, että ryhmien välisissä neuvotteluissa vasemmistoliiton edustajat nyökyttelivät hyväksyvästi sille, että veronkorotuksen tuoma liikkumavara käytetään jokseenkin kokonaan velanoton tarpeen vähentämiseen, mutta valtuustossa heillä oli ihan toinen kello kilkattamassa.


Muutoin keskustelu oli tavanomaista valtuuston budjettipuhetta: aiheet vaihtelivat laajalti, koska kaupungin toimiala on niin lavea, ja valtuutetut ottivat esille merkittäväksi kokemiaan asioita.

Neuvotteluissa oli sovittu seuraavat muutokset kaupunginhallituksen budjettiesitykseen:

- kaupunginhallitukselle lisätyt tekstit:

o Mikäli perusopetukseen saadaan vuoden 2010 aikana lisää valtionosuuksia tai ammattiopetukseen lisää aloituspaikkoja, arvioidaan tarpeet muuttaa ao. hallintokuntien talousarvioita.

o Kevätkauden aikana käydään Turun seudun kuntien kanssa neuvottelut koskien seudun kuntien veroperusteiden määräytymisistä ja yhteistyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistajaohjauksessa.

- peruspalvelulautakuntaan lisättiin toimintakuluihin 80 000 euroa korvaamaan aiemmin kaupunginjohtajan tekemää avustusvähennystä

- samoin liikuntalautakuntaan avustusvähennystä korvaamaan 150 000 euroa

- ja nuorisolautakuntaan samoin 150 000 euroa

- kuin myös kulttuurilautakuntaan 150 000 euroa. Kaikki nämä esitykset tehtiin ennaltaehkäisevän toiminnan varmistamiseksi.


Kaupunginhallituksessa ryhmät neuvottelivat kaupunginjohtajan esitykseen useita tekstimuutoksia, mutta summat jäivät tuolloin auki keskeneräisten neuvotteluiden takia. Vihreille tärkeitä ja neuvotteluissa läpisaatuja budjettitavoitteita olivat

- yllämainittujen avustusleikkausten peruminen

- korkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisääminen (saimme tuplattua määrärahan ensi vuodeksi)

- Myllykodin myyntiesityksen poistaminen

- kirjauksen saaminen luovan talouden keskuksen tuomisesta päätöksentekoon (Tuli kirjaus: Valmistellaan kh:lle joulukuun 15. päivä 2009 mennessä käsiteltäväksi hankesuunnitelma kaupungin osallistumisesta kumppanuushankkeena VR:n entisen konepajan tilojen muuttamiseen kulttuurin ja luovan talouden keskukseksi huomioiden kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tilatarpeet.)

- sitovan kirjauksen saaminen peruspalvelulautakuntaan: Peruspalvelulautakunta kehittää muutosprosessien seurantaa ja prosessikuvauksia kehittämistoiminnan etenemisen sekä toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi.


Osa näistä tavoitteista oli toki myös muiden puolueiden tavoitelistalla, mm. Myllykoti ja avustusasiat.

Kokonaisuutena prosessi oli tänä vuonna hyvin niukka budjettilisäysten suhteen. Kaikki sopimusosapuolet olivat hyvin sisäistäneet taloustilanteen, eikä kenenkään muun kuin vasemmistoliiton edustajien tehnyt mieli lähteä keikuttamaan syvällä uivaa talousvenettä välttämätöntä enempää.

3 kommenttia:

Jonne Pohjois-Koivisto kirjoitti...

"Me vihreät olemme olleet neuvotteluissa mukana alusta alkaen ja merkittävästi vaikuttaneet budjettikirjauksiin, joten mitäpä tästä talousarviosta enää kovin tunteella kohkaamaan valtuustossa."

Niin, mitäpä siitä päätöksenteon läpinäkyvyydestä?! Me kaupunkilaiset voimme nyt vain uskoa, että Vihreät sai aivan hirmuiset, jonkinlaiset muutokset budjettiin siellä suljetussa kabinetissa. Mihin suuntaan saitte muutosta? Onnistuitteko vielä lisäämään palvelujen alasajoa hivenen enemmän?

Palvelujen totaalinen alasajaminen on eri asia, kuin niiden toiminnasta säästäminen. Kokonaan lakkautetun palvelun, esim. kirjaston tai terveysaseman, palauttaminen toimintaan mahdollisen nousukauden aikana on kalliimpaa, kuin pitkäjänteinen ylläpito, vaikka pienemmillä resursseilla.

Kuinka vaikeaa on ymmärtää, että peruspalveluiden alasajo tuottaa sosiaalista velkaa, jonka myötä aiheutuu valtavasti työkyvyttömyyttä, joka johtaa kymmenien miljoonien veroeurojen menetykseen? Ei tämä ole enää hyvinvointivaltio, vaan Oy Turku Ab, jota te teknokraatit johdatte kuin yritystä, vaikka kyse on ihmisten elämistä, ei työpaikoista.

Teillä Vihreillä hyvä imago, pukeuduttekin niin nätisti ja hymyilette: olette ihanan positiivisia piipertäjiä. Niillä vassareilla varmasti sekavia puheenvuoroja, kun noin kauhistuttavaa politiikkaa joutuvat vierestä seuraamaan.

Katri Sarlund kirjoitti...

Jahas. Otetaans pari perusasiaa. Politiikassa neuvotteleminen ei ole mitenkään kiero asia, vaan perusnäkkileipää niille, jotka aikovat saada jotain aikaiseksi. Totta kai puolueet neuvottelevat tavoitteistaan toistensa kanssa. Ei siinä ole mitään läpinäkymätöntä tai epädemokraattista. Päinvastoin: olemme luvanneet ennen vaaleja äänestäjillemme tavoittelevamme tiettyjä juttuja (kuten kaikki muutkin puolueet tekivät), ja nyt neuvottelimme toisten kanssa saadaksemme meille tärkeitä asioita eteenpäin (kuten kaikki muutkin tekivät, enemmän tai vähemmän tarmokkaasti). Näin kaikkien osaavien poliitikkojen kuuluukin tehdä. Neuvottelutavoitteet on päätetty vihreiden valtuustoryhmän kokouksessa, ja siellä myös päätettiin, hyväksytäänkö neuvottelutulos vai ei. Tätä sanotaan demokratiaksi ja politiikaksi. Miten homma sitten pitäisi hoitaa? Arpomalla valtuustossa hatusta lappuja, joihin päätösvaihtoehtoja on kirjattu? No ei.

Lisäksi kirjoitin "Kokonaisuutena prosessi oli tänä vuonna hyvin niukka budjettilisäysten suhteen.". Tämä on totta. Koskaan minun mukanaoloaikanani ei budjettimuutoslista ole ollut näin lyhyt. Se kertoo taloustilanteesta, mutta myös siitä, että valtuusto on juuri hyväksynyt tukun toimintaa linjaavia ohjelmia. Tällä kertaa budjetista ainakin 99% on virkamiesten osuutta, jos asia sanotaan kuten se on.

Politiikkaa on helppo yrittää tehdä uhkakuvien ja liioittelun kautta, mutta ei se minusta järin fiksua ole. Turku ei ole mitenkään "ajamassa alas peruspalveluita". Joissakin kohti ollaan ensi vuonna tiukemmalla, jonkun palvelun saamispaikka voi palveluverkkomuutosten kautta vaihtua eikä menolisäyksiä juurikaan ole, mutta ei kyse millään tapaa ole palveluiden romuttamisesta. Ensi vuonna pääsee lääkäriin, saa opetusta, bussikyytiä ja museokäyntiä jokseenkin samaan tapaan kuin tänä vuonna. Ei enempää, mutta eipä vähempääkään.

Vasemmistoliiton käyttäytyminen valtuustosalissa oli eilen ihan oikeasti jossain määrin sekavaa, ja se hämmensi muita puolueita. Ryhmien _yhteisissä_ neuvotteluissa todettiin harvinaisen selväsanaisesti, että puolueiden tavoite on käyttää veronkorotuksen tuomat lisäeurot lainanottotarpeen pienentämiseen. Kukaan - toistan: kukaan - ei vastustanut ja esittänyt rahan kohdentamista menolisäyksinä hallintokunnille näitä eilen hyväksyttyjä pikkujuttuja lukuunottamatta. Siinä kohtaa olisi ollut teiltä vassareilta aiheellista älähtää, jos teillä todellisuudessa oli asiasta toinen agenda. Asia selvisi meille kh-jäsenille vasta kh:ssa viikko sitten ja muilla eilen valtuustossa. Ei tämä ole kauhistuttavaa politiikkaa, mutta ei myöskään sellaista toimintaa, jolla saadaan tuloksia aikaan. Jos haluaisin olla ikävä, sanoisin, että te olitte ne jotka eivät pelanneet avoimin kortein. Mutta en sano, koska en nyt tunne tarvetta olla ikävä ihminen. Ehkä se oli "työtapaturma". Sori.

Jonne Pohjois-Koivisto kirjoitti...

Selailin joskus Turun Vihreiden kunnallisvaaliohjelmaa, ja huomasin että suuri osa siitä oli jo silloin petetty, mikä politiikassa hyvin tyypillistä. Nyt sitä ei enää sivuiltanne löydy, onko se häpeillen poistettu?

Ei ihme, että suomalaisilta on mennyt usko koko touhuun. Kaupungin hajallaan oleviin 450 vuokra-asuntoon, jotka päätettiin myydä, olisi voitu sijoittaa maahanmuuttajaperheitä, joita yksityiset eivät niin mielellään ota. Hajasijoittamalla sopeutuvat paremmin suomalaiseen kulttuuriin, lisäksi vältetään ghettojen muotoutumista (yksi vaaliteemoistanne! - petetty).

Ryhmien välinen sopimus on siitä iljettävä, että se vie päätöksenteon suljettujen ovien taakse. Radikaalidemokraattina olen sitä mieltä, että asioista pitäisi vähintään päättää julkisesti ja näyttää avoimesti, mitä eri puolueet ovat neuvotteluissa vaatineet ja saaneet aikaan. Nyt voin vain arvuutella mitä siellä kabineteissa on sovittu. Tämä on demokratian irvikuva.

(Vasemmistoliitossa en ole jäsenenä, vaan Vasemmistonuorissa, joka on itsenäinen kansalaisjärjestö. Puolustamme pohjoismaista hyvinvointimallia, joka perustuu halpoihin tai maksuttomiin julkisiin palveluihin, joita kontrolloidaan demokratian kautta. Me kritisoimme ja vahdimme jatkuvasti Vasemmistoliittoa, toisin kuin Vihreät nuoret eivät omaa puoluettaan, vaan nielevät kaiken, ydinvoimankin, huvittavaa katsella sitä touhua.)

Turun valtuustossa esim. Vihreät ja Vas.liitto ovat hyvin isoja puolueita, verrattuna Suomen keskiarvoon. Pitäisi ymmärtää kuinka suuri poliittinen voima on 15% kannatus, eikä alistua Kokoomukselle liikaa. Tietenkin pitää neuvotella, muttei kannata taipua vähemmistön (eli Kokoomuksen) vaatimuksiin joka kerta. Vihreät ovat suurpuolue, joka voisi halutessaan saada radikaaleja muutoksia aikaan. Toiset puolueet saavat vain lisää neuvotteluvoimaa ollessaan ei-vihreitä (neuvotellessaan Vihreiden kanssa), sitten tehdään vaihtokauppaa sulle-mulle, ja luultiin että saatiin jotain aikaan, vaikka järkivihreitä ovat nykyään kaikki puolueet muutenkin.

Jos luet Elinkeinoelämän valtuuskunnan raporttia huomaat mitä mieltä suomalaiset todellisuudessa ovat: http://www.eva.fi/index.php?m=3&subm=2&action=1&id=86

Yksityistämisestä:

s.33 (kuvio 16 !)

Miten talouskasvuun perustuva oikeistolainen politiikka sopii yhteen vihreyden kanssa:

s.69 (kuvio39)
s.80 (kuvio 48)

Miten voimme muuttaa yhteiskuntaa ekologisempaan suuntaan, jos menetämme demokraattisia vaikutusmahdollisuuksia, purkamalla julkisia palveluita?