Kalmin jalanjäljissä

Maanantain Turun Sanomissa oli iso juttu Hirvensalossa sijaitsevasta Sipsalon tilasta ja siellä olevasta Pietari Kalmin perustamasta puutarhasta. Joukko Ruotsin viranomaisia ja kasvientutkijoita aikoo esittää, että Turun Hirvensalossa sijaitseva Sipsalon puutarha-alue liitettäisiin YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestön Unescon maailmanperintökohteisiin. Se kuuluisi osana historiallisiin puutarhoihin, joissa on säilynyt merkkejä kasvitieteilijä Carl von Linnén elämäntyöstä.

Tämä on iso asia. Puutarhan olemassaolo on ollut tiedossa, mutta vaikuttaa siltä, että puutarha on sittenkin paremmin säilynyt kuin aiemmin on käsitetty. Pietari (Pehr) Kalm oli Carl von Linnén lempioppilas ja Carl von Linné on taas luonnontieteen historian tosi suuria nimiä. Carl Linnaeus eli Carl von Linné kuuluu taksonomian eli luonnontieteellisen nimeämisjärjestelmän kehittäjänä maailmanhistorian sadan merkittävimmän luonnontutkijan joukkoon. Biologien keskuudessä hän on tieteen kärkinimien listalla, samassa sarjassa historian herroja kuin mm. Charles Darwin (evoluutio), Louis Pasteur (bakteerit), Rudolf Virchow (soluteoria), Francis Crick ja James Watson (DNA:n rakenne), William Harvey (verenkierto), Robert Koch (mikrobiologia), Anton van Leeuwenhoek (mikroskooppi), Gregor Mendel (perinnöllisyys) ja muutama muu. Linnéllä oli naapurimaan miehenä myös henkilökohtaisesti suuri vaikutus luonnontieteiden ja biologian kehitykseen Suomessa ja hän kävi Suomessa usein.

Kääntääkseni asian Hirvensalon osayleiskaavaa tekevien arkkitehtien kielelle: ketkä olisivat maailmanhistorian kymmenen merkittävintä arkkitehtia, ja miten heidän omiin ja tärkeimpien oppilaittensa töihin suhtautuisimme? Jos meillä olisi Turussa jäljellä le Corbusierin, Gehryn, Mies van der Rohen, Breuerin, Eamesin tai Gaudin "toimistojen" rapistuneita tuotoksia, miten niihin suhtautuisimme? Ai niin, onhan meillä A. Aalto, sr5-luokassa eli korkeimmalla tasolla suojelun suhteen...

Meillä on nyt meneillään Hirvensalon osayleiskaavan tarkistus. Tässä yhteydessä on ehdottoman välttämätöntä tutkia mahdollisuudet säilyttää ja ennallistaa tämä luonnontieteen historian elävä muistomerkki. Kaupungin tulisi aktiivisesti etsiä asiassa yhteistyökumppanit, joiden kanssa Sipsalon tilasta voisi tulla sekä tieteenhistorian että puutarhamatkailun tunnettu kohde Turussa. Ja mahdollisesti myös Unescon maailmanperintökohde. Lehtijutussa puhutaan Suomen kulttuuriperinnön tukisäätiöstä, mutta ilman muuta mukaan pitäisi jollakin tavalla saada myös Turun yliopisto ja Åbo Akademi Turun Akatemian historian nimissä.

Tällaisia kohteita ei tässä maassa muilla kunnilla ole, sillä Sipsalo on Suomen vanhin kasvitieteellisen puutarhan jäänne. Kalmin puutarhan ennallistaminen toisi Turulle paljon positiivista mainetta, ja siitä tulisi puutarhamatkailukohde Suomea laajemmassa mittakaavassa. Suomen puutarhahistoriasta löytyy lisätietoa luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilta.

JÄLKIKIRJOITUS ILLALLA: Joskus toiveet toteutuvat kuin itsestään! Kyseltyäni asian perään reipas asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen vastasi, että puutarha on jo suojeltu vuonna 2002 hyväksytyssä Hirvensalon osayleiskaavassa. Mahtavaa! Nyt pitäisi enää löytyä rahoitus ja taitavat tekijät ennallistamiselle, niin Turku saisi historiansa arvoisen puutarhamatkailukohteen ja innoittajan täkäläisille maan nykykuopsuttajille.