Virallissi uutissi

Miten se Markku Heikkilä nyt Radio Sadan uutisensa aina aloittaakaan? Ei virallissi vaan torellissi uutissi? No, nyt pykätään bittiavaruuteen molempia, kahtena viestinä. Ensin viralliset.

Perkeleellisen selkäkivun takia jätin viikonloppuna väliin puoluehallituksen kokouksen, en olisi pystynyt istumaan bussissa matkaa mennen tullen. Puoluehallitus oli uutterana ilman valtuuskunnan vahtikoiraakin: lue täältä kannari rakennusalan harmaan talouden torjunnasta.

Maanantaina oli aamusta vuorossa maakuntavaltuuston kokous. Kokouksen päätyttyä alkoi seminaari maakuntaohjelman tarkistamisesta. Olivat nähtävästi virastossa valinneet työryhmien puheenjohtajat heittämällä tikkaa maakuntahallituksen valokuvaan, sillä minut oli valittu vetämään elinkeinopolitiikan linjauksia pohtivaa ryhmää. No, mikäs siinä, umpihankeen ja silleen :). Meni ihan kivasti, sain maakuntavaltuutetut keskustelmaan asiasta, mikä olikin mielestäni koko homman clue.

Työryhmätyön jälkeen lähdin käväisemään kauppoissa, piti vielä hankkia loppuosat valtuustoryhmän lahjasta Rantasen Elinalle ja hänen hiljattain syntyneelle suloiselle vauvalleen.
Hankin vihreän edustusasun (reilun kaupan luomupuuvillaa, siitä ei puhdasoppisemmaksi enää pääse), punaisen viivan ja kaupunkipoliittisen ohjelman. Siis perustarpeita vihreälle vauvalle, eihän äidit mitään tarvitse, häh?

Valtuustoryhmämme löysi sitten lähemmässä tutkimuksessa alle vuoden ikäisille lukutaidottomille suunnatusta "kaupunkipoliittisesta ohjelmasta" puun, talon, keinun, tytön ja polkupyörän lisäksi auton, jota näytti ajavan Ruolan Pekka. Olimme kaikki häpnadilla lyötyjä siitä tiedosta, että kaupunginhallituksemme kokopäiväinen puheenjohtaja Ruola (kok) oli edellispäivänä jäänyt puhallusratsiassa kiinni rattijuopumuksesta matkallaan Ruissalosta kaupunkiin. Huolimatta siitä, että hänellä olisi ollut käytössään sekä kaupungin taksikortti (!) että mahdollisuus autonkuljettajaan (!!) ja varmaan vähän omaakin rahaa tiukkoja tilanteita varten. Promilleja oli Hesarin mukaan puhallettu 0,66. No, onneksi Ruola oli tehnyt asiasta oikean johtopäätöksen ja ilmoittanut eroavansa hallituksen puheenjohtajan ja kaupunginhallituksen jaostojen tehtävistä. Kulttuurilautakunnan puheenjohtajuuden hän näyttää kuitenkin itsellään säilyttävän. Valtuuston kokous alkoi siis aika hämmentyneissä tunnelmissa. Raskaalla esityslistallakin oli vielä hankalia asioita.

Kokouksen tulos oli seuraava: Telakkarannan asemakaava - pöydälle. Kaupunginhallituksen johtosääntö - läpi, ripityksen jälkeen. Päivähoidon siirtäminen opetustoimeen - pöydälle (älkää itkekö, demarit ja vassarit. Siirtäminen on oikeasti ihan järkijuttu.) Peruspalvelulautakunnan johtosääntö - pöydälle (liittyi edelliseen, joten loogista). Kestävän kehityksen raportti - läpi parilla puheenvuorolla. Tarkastuslautakunnan arviointikertomus - läpi vähän useammalla puheenvuorolla (liitän tästä oman lautakunnan puheenjohtajan esittelypuheeni tämän bloggauksen loppuun). Tilinpäätökset, tilintarkastuskertomukset, vastuuvapaudet - läpi. Alkuvuoden toiminnan ja talouden seurantaraportti - läpi, osin murheellisin mielin. Talousohjelma - hieman uusittu versio tuli pöytäjakeluna, asia palautettiin viikoksi ja saamme sen eteemme uudestaan ylimääräisessä kokouksessa ensi maanantaina. Ylimääräinen kokous on pakko järjestää jo sen takia, että saamme valituksen uuden puheenjohtajan kaupunginhallitukseen. Samalla siinä saa kätevästi käsiteltyä pöydälle jääneet asiat, vaikka kaikki eivät tästä olekaan mielissään.

Tiistaina oli vielä yksi puolivirallinen tapaaminen ja tarkastuslautakunnan kokous & kauden päätöspäivällinen. Siinä tämän viikon pakolliset kuviot. Keskiviikkona oli ohjelmassa "politiikkaa", mutta koska siinä yhteydessä nauroin mahani kipeäksi, siirrän asian seuraavaan viestiin, "torellisten" asioiden puolelle.

Ja loppuun esittelypuheeni valtuustossa tarkastuslautakunnan vuoden 2007 arviointikertomuksesta. Hyv´yötä!

Arvoisa valtuuston puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Tarkastuslautakunta on julkaissut vuoden 2007 arviointikertomuksensa. Olemme käyneet läpi kaupungin palveluita, hallintoa ja taloutta, seuranneet päätöksiä ja arvioineet niiden toteutumista. Viime vuoden arviointiin on tällä kertaa otettu painopisteeksi kaksi erilaista näkökulmaa.

Arvioinnin ensimmäiseksi painopisteeksi valikoitui tällä kertaa Turku-strategian Lapset, nuoret ja lapsiperheet. Tästä näkökulmasta merkitystä on mm. kaupungin tarjoamilla perus- ja vapaa-ajan palveluilla, asumisella sekä elinkeinoelämällä työpaikkoineen. Elinkeinoelämän näkökulman jouduimme kuitenkin rajaamaan tarkastelun ulkopuolelle tarkasteltavan alueen laajuuden vuoksi.

Valtakunnallisessa vertailussa Turun kaupungin lapsiperheiden taloudellinen tilanne on muita suuria kaupunkeja heikompi. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turussa oli vuonna 2006 korkein toimeentulotuesta osalliseksi tulleiden lasten osuus.

Valtuuston vuoden 2007 alussa hyväksymässä palvelustrategiassa on määritelty lapsiperheiden palvelukokonaisuus. Strategian toteuttamiseen liittyvistä toimenpiteistä ei ole kokonaisuutena raportoitu kaupunginhallitukselle tai -valtuustolle. Monet toimenpiteet uhkaavat jäädä toteutumatta, koska on epäselvää, kenelle käytännön työssä kuuluu vastuu toimenpiteiden käynnistämisestä. Avoimen keskustelukulttuurin puuttuessa ei toimenpiteistä käydä hallinnossa sellaista keskustelua, että sen kautta määrittyisi yhteisesti, kuka minkäkin toimenpiteen toteuttaa ja miten. Esimerkki tällaisesta toimenpiteestä - tai sen puutteesta - on lasten ja nuorten asiakaslähtöisesti järjestettyjen psykososiaalisten palveluiden selvitys. Tehtävä odottaa edelleen tekijäänsä.

Tavoitteena Turussa on ollut jo vuodesta 2006 se, että kaupungin keskeiset palvelut on tuotteistettu ja ydinprosessit ja tukiprosessit määritelty. Tämä mahdollistaisi palveluiden selkiyttämisen asukkaiden ja asiakkaiden suuntaan. Haluan korostaa tätä teoreettiselta kuulostavan ydinprosessien määrittelyn tärkeyttä. Kaupungintasoisten strategisten ydinprosessien kuvaukset toimivat johtamisen apuvälineinä, joiden avulla voidaan havaita toiminnan pullonkauloja ja kehittämiskohteita. Kaupungin nettisivuilta löytyy havainnollisia esimerkkejä siitä, miten helppo- tai vaikeakäyttöisesti tietyille asukasryhmille tarkoitetut palvelut ovat sivuilta ja ylipäätään organisaatiosta löydettävissä. Sivukartta kaupungin nuorilleen tarjoamista palveluista löytyy liitteestä 3. Koska nuorten palvelukokonaisuutta - ydinprosessia - ei ole määritelty kaupungin tasolla, esitetään myös tieto nuorille suunnatuista palveluista nettisivuilla tavalla, jota voi kutsua sirpalemaiseksi ja vaikeasti hahmotettavaksi. Nuori tarvitsee melkoisen tietämyksen kaupungin toiminnasta ja organisaatiorakenteesta, jotta hän voi nettisivuiltamme löytää tiedot tarvitsemistaan palveluista. Toki sama koskee kaikkia muitakin asukasryhmiä. Onkin syytä kysyä, mitä asiakas- ja asukaslähtöinen palveluntuotanto tarkoittaa Turun kaupungissa.

Arviointikertomuksessa käydään läpi Turussa tehtyjen kouluverkkoselvitysten eri vaiheita. Monimutkaisen prosessin eri päätösvaiheet muistutetaan mieliin liitteessä 5. Tarkastuslautakunnan arvioinnin mukaan kouluverkkomuutosten valmistelussa on painotettava asukaslähtöisiä tarpeita ja otettava huomioon alueelliset muutokset väestökehityksessä. Lapsiperheiden tulee saada ajoissa tieto koulunkäyntiin liittyvistä asioista. Kouluverkkoon liittyvät muutokset tulee jatkossa valmistella pitkäjänteisesti siten, että valtuuston päättämät toimenpiteet voidaan toteuttaa päätösten mukaisesti - investoinnit mukaan lukien ja aikatauluissa pysyen. Kouluverkkoa koskevien päätösten toimeenpanolle on siksi varattava riittävä aika ja päätöksiin on sitouduttava.

Turun kouluterveydenhuollossa on valtakunnallisiin suosituksiin verrattuna aivan liian vähän lääkäreitä, kuten sivulta 45 voi havaita. Koululaisten ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon onkin pystyttävä suuntaamaan lisää varoja. Lapsiperheittemme heikohkon taloudellisen aseman vuoksi ennaltaehkäisevien palveluiden toimivuus on kuitenkin aivan erityisen merkityksellistä.

Lapsiperheiden mahdollisuudet saada kotiapua vaihtelevat kunnittain, mutta heikko yleistilanne on valtakunnallinen ongelma. Turussa kotipalvelua lapsiperheille tarjotaan ensisijassa vain lastensuojelun asiakkaille. Positiivinen tieto on, että nuorten pitkäaikaistyöttömien määrä on taloussuhdanteen takia vähentynyt merkittävästi.

Lapset, nuoret ja lapsiperheet -tarkastelun yhtenä osana oli myös yhdyskuntasuunnittelun arviointi, erityisesti suhteessa Asunto- ja maankäyttöohjelman tavoitteisiin. Raportissa on tarkastelu mm. väestömitoituksen perusteiden epärealistisuutta suhteessa toteutuneeseen asukasluvun kasvuun ja asemakaavoitettaviin kerrosneliöihin, tonttitarjonnan monipuolisuutta, kaavoituksen vaikutusta tonttituotantotavoitteisiin ja tonttituotannon kehittämistä, raakamaan riittävyyttä ja oikea-aikaista hankintaa, maankäyttösopimuksia ja suunnitteluvarausten osin epätarkoituksenmukaista käyttöä sekä uusien alueiden infrastruktuurin aiheuttamien kustannuksien arviointitarvetta. Osayleiskaavoituksen määrällisen mitoituksen tulee olla realistisessa suhteessa tarkoitukseen ohjattuihin taloudellisiin voimavaroihin nähden. Kaavoittajan vuorovaikutus kaupunkilaisten kanssa näyttää toimineen melko hyvin, koska kaavavalitusten määrä on viime vuosina ollut enimmäkseen varsin vähäinen, kuten sivun 34 kaaviosta voi havaita.

Yhteenvetona voi todeta, että väestötavoitteisiin perustuvien maanhankinta-, kaavoitus-, asuntotuotanto- sekä tonttituotantotavoitteiden on oltava oikeassa suhteessa toisiinsa. Meidän on kiinnitettävä enemmän huomiota niin alueiden infrastruktuurin rakentamisen kustannuksiin kuin tuleviin infrastruktuurin ylläpitokustannuksiinkin. Oleellista on sovittaa yhteen yhteiskuntarakenteen hallinto pitkällä aikajänteellä. Maankäytön suunnittelun eri vaiheet on saatava sujumaan yhteen nykyistä paremmin, maanhankinnasta aina tonttien myyntiin saakka.

Arvioinnin toisena painopisteenä on kaupungin toiminnan ohjaaminen, johtaminen, resursointi ja kehittäminen. Omistajapolitiikassa konserniohjauksen menettelytapojen ja käytäntöjen määrittelyllä varmistetaan, että kaupungilla on tiedossa ja hallinnassa ne järjestelmät, joilla se voi vaikuttaa, ohjata ja valvoa sekä yhtiöiden että kunnallisten liikelaitosten toimintaa. Konsernijaoston tehtäväksi on annettu huolehtia konserniohjauksen kehittämisestä sekä kaupungin liikelaitosten ja kuntayhtymien, yhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten sekä säätiöiden omistajaohjauksesta, toiminnan ohjaamisesta sekä valvonnasta. Vuonna 2007 konsernijaostossa ei käsitelty yhtään konserniohjauksen, omistajaohjauksen tai valvonnan kehittämiseen liittyvää esitystä.

Kuntalain näkemys on, että konsernijohto eli kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat kuntakonsernin ohjauksesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä. Tästä näkökulmasta on ongelmallista, että meillä oli esimerkiksi viime vuonna annettu teknisten palveluiden lautakunnan tehtäväksi konsernirakenteen kehittäminen siten, että tekniset palvelut muodostuisivat "lautakunnan alaisesta konsernista, johon kuuluvat liikelaitokset tukevat toisiaan palveluntuotannossa".

Liikelaitoksiin liittyvään keskusteluun tarkastuslautakunta toteaa, että ennen liikelaitosten uudelleen perustamista tai yhtiöittämistä on kyettävä osoittamaan, että perustettavilla liikelaitoksilla ja yhtiöillä on riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset toimia kannattavasti ottaen huomioon koko kaupungin etu. Liiketoiminnallisten periaatteiden mukaiselta toiminnalta kun edellytetään kustannusvastaavuutta, mutta ei sinällään kustannustehokkuutta. Käytännössä riittävä tulorahoitus voidaan hoitaa hinnoittelulla - myös tilanteessa, jossa ostajat eli palveluita tilaavat yksiköt saattavat olla pakotettuja ostamaan vain tältä yhdeltä omalta toimittajalta. Jos nykyiset liikelaitokset eivät täytä lain edellytyksiä, niiden kuuluu jatkaa toimintaansa muina taseyksiköinä.

Tarkastuslautakunta painottaa, että ennen yhtiöittämistä ja liikelaitosten perustamista on oltava tiedossa omistajaohjauksen lailliset keinot, ja ohjaus- ja valvontajärjestelmien on oltava toimivat. Kaupungin asukkaille tärkeitä palveluita ei pidä siirtää kaupunkiorganisaation ulkopuolelle ennen kuin on luotu järjestelmät ohjata ja valvoa palveluita tuottavia organisaatioita.

Lautakunnan näkemyksen mukaan Turun kaupunkikonsernin omistajapoliittiset linjaukset on hyväksyttävä viipymättä, sillä konserniyhtiöiden konserniohjaus perustuu kaupungin omistajapolitiikkaan. Kyse on omistajuudella johtamisesta.

Resursseista sen verran, että arviointikertomuksessa tarkastellaan resurssien kohdalla niin henkilöstöä kuin kumppanuuksia, toimitiloja ja taloutta. Esimerkkinä kumppanuuksista on avustustoiminnan arviointi. Avustuksista ja niiden saajista ei ole vieläkään kaupungin kattavaa rekisteriä. Tarkastuslautakunnan näkemyksen mukaan avustusten jaossa tulee noudattaa avoimuutta ja myönnettyjä avustuksia koskevat rekisteritiedot pitää olla nähtävillä kaupungin verkkosivuilla. Valtuustolle tulee antaa avustuksista vuosittainen seurantaraportti.

Toimitiloista: Turussa ei ole määritelty toimitilastrategiaa, joka ohjaisi toimitilojen suunnittelua ja käyttöä pidemmällä aikavälillä. Kaupungin tilojen hallinnoinnissa on määriteltävä, mihin tilojen omistaminen perustuu ja mihin toimitilatarpeeseen sen on vastattava.

Osana arviointikertomuksen toista painopistettä on tarkasteltu tarkastuslautakunnan tehtävän mukaisesti kaupungin taloutta. Lautakunta on kuluneella valtuustokaudella joutunut raportoinneissaan voimakkaasti korostamaan kaupungin heikkoa taloudellista tilaa. Tällä kertaa talousosio ei nouse raportissa yhtä keskeiseen osaan. Syynä ei ikävä kyllä ole se, että kaupungin talous olisi jotenkin ratkaisevasti kohentunut. Ei, vaan syynä on se, että nyt on päätösten ja toimenpiteiden aika: lautakunta odottaa päätettävää talousohjelmaa.

Kaupungin verotuloissa ja vuosikatteessa on tapahtunut myönteistä kehitystä. Hyvästä verotulokehityksestä huolimassa kaupungin talous ei ole vielä tasapainossa, koska toimintakulut kasvoivat enemmän kuin talousarvioissa arvioitiin. Vuosikate vahvistui, mutta talouden tasapainon kannalta vuosikate ei vielä riittänyt kattamaan poistoja. Tulos oli kuuden suurimman kaupungin vertailussa selvästi heikoin, kuten sivun 24 taulukoista voi havaita. Konserniyhteisöjen puolesta annettujen vastuusitoumusten ja lainakannan kasvu on huolestuttavaa. Investointien tulorahoitusprosentti oli vain 67,5, eli alle suurten kaupunkien keskiarvon. On siis edelleen olemassa kaikki syyt jatkaa työtä talouden tasapainon saavuttamiseksi.

Tilikauden tuloksen 28 M€:n huomattava ero talousarvion viimeisen toteutumisennusteen ja lopullisen tilinpäätöksen välillä osoittaa, että talouden seuranta ei vieläkään ole reaaliaikaista eikä anna todellista kuvaa kaupungin taloustilanteesta. Taloudellinen ennustettavuus ei parane talousarviovuoden edetessä, joten toteutumisennusteilla ei ole todellista toiminnan ohjausvaikutusta.

Viimeisenä osakokonaisuutena haluan nostaa esiin kaupungin kehittämistoiminnan. Arvioitavaksi valikoitui kaksi valtuuston päättämää merkittävää hanketta, sosiaali- ja terveystoimen yhdistämishanke ja liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen hallinnollinen yhdistäminen.

Kaupungin sisäisissä projekteissa ja hankkeissa on noudatettava kaupungin projektiohjeita. Hankkeilla tulee olla selvä suunnitelma ennen niiden käynnistämistä. Suunnitelman pitää sisältää hankkeen tavoitteet, käytettävät voimavarat ja aikataulun. Hankkeen tai projektin johtamista, ohjausta ja valvontaa varten on nimettävä vastuutahot, joilla on tosiasiallinen mahdollisuus ja velvollisuus johtaa hanketta. Kehittämistoimintaa on kaupungissa johdettava ja sen on tähdättävä myös tuottavuuden paranemiseen, ei vain toiminnan laajentamiseen. Liian usein tilanne on se, että kaupungilla on tavoitteena jonkin hanke, kun hankkeen pitäisi olla keino tietyn tavoitteen saavuttamiseksi.

Sote-hankkeesta kerättyjen asiakirjojen ja tehtyjen haastattelujen perusteella kävi ilmi, että ohjaus- ja johtoryhmän kokouksissa ei ole käsitelty eikä hankkeelle ole hyväksytetty tavoitteita tai varsinaista hankesuunnitelmaa. Myöskään suunnitelmia hankkeen kustannuksista tai henkilövoimavarojen käytöstä ei ole käsitelty kirjallisesti. Kokouksissa on lähinnä raportoitu erilaisia tilanneselvityksiä. Ulkopuoliselta konsultilta on tilattu alustava hankesuunnitelma, jota ei kuitenkaan ole virallisesti käsitelty, eikä nähtävästi myöskään sellaisenaan noudatettu. Konsulttipalveluja ei ole tilattu kaupungin vuositason tilaussopimusohjeiden mukaisesti eikä konsultin kanssa tehtyjä sopimuksia ole kirjattu kaupungin ohjeiden mukaisesti Joutsenet-järjestelmän sopimusrekisteriin.

Tarkastuslautakunta haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kaupungin hankkeiden ohjauksen, seurannan ja valvonnan kannalta on tärkeää, että hankkeen alkuvaiheessa kaupungin projektiohjeiden mukaisesti laaditaan ja hyväksytään hankkeelle hankesuunnitelma, joka sisältää hankkeen tavoitteet, voimavarat ja aikataulun. Ilman hankesuunnitelmaa hankkeen toteuttaminen ei perustu yhteisesti hyväksyttyihin lähtökohtiin ja hankkeen toteutumisen seuranta on vaikeaa.

Sosiaali- ja terveystoimen yhdistäminen koskettaa lähes 7000 kaupungin työntekijää. Tähän nähden hankkeesta tiedottamista voi pitää niukkana, mm. hankkeen nettisivujen päivitystahti on ollut verkkainen. Tarkastuslautakunta pitääkin tärkeänä, että henkilöstön osaamista hyödynnetään jatkossa tehokkaammin, jotta yhdistyvän sosiaali- ja terveystoimen toiminta ja palvelut saadaan sujuviksi ja kustannustehokkaiksi.

Kokonaisuudessaan sote-hankkeeseen on sen laajuus huomioiden kohdennettu vain vähän voimavaroja. Hankkeen järjestelyihin kohdistuneesta kritiikistä huolimatta on paikallaan antaa tunnutusta niille hankkeessa työskennelleille, jotka ovat olleet työstään varsin motivoituneita ja käyttäneet työhön työaikansa lisäksi merkittävät määrät omaa vapaa-aikaansa.

Liikunta-, nuoriso- ja kulttuuritoimen hallinnollisen yhdistämisen projektiin osallistujat taas koottiin pelkästään keskushallinnon asiantuntijoista. Yhdistettävien hallintokuntien avainhenkilöitä ainoastaan kuultiin prosessin aikana. Hallintokunnat ovat lausunnoissaan joutuneet korostamaan tarvetta suunnitella yhdistyminen asukkaiden ja asiakkaiden, ei hallinnon, näkökulmasta.

Tällä alustuksella tarkastuslautakunta jättää nyt siis vuoden 2007 arviointikertomuksen valtuuston arvioitavaksi. Raportti ei ole käynyt luonnosvaiheessa lausuntokierroksella.