Tästä tulee nyt toooosi pitkä bloggaus. Naputin Turun kaupunginvaltuuston kokouksessa puheenvuoroista muistiinpanoja ja ajattelin lykätä ne tänne niiden noin kahden ihmisen riemuksi, joita keskustelut kiinnostavat. Muut hypätköön bloggauksen yli, tässä ei ole muuta asiaa. Turun valtuuston kokouksista ei pidetä Helsingin tapaan keskustelupöytäkirjaa, joten kaupunkilaisten ainoa mahdollisuus saada selville, mitä valtuustosalissa puhutaan, on tulla paikalle kuuntelemaan.
Ensimmäisenä asia-asiana listalla oli Telakkarannan kaava. Vasemmiston Sauli Saarinen esitti pienimpien rakennusten poistamista sulkutelakan A-1 -alueelta ja alue säilyttämistä yleisenä rakentamattomana alueena. Pirjo Rinne (vas) kannatti Saarista ja perusteli asiaa julkisen tilan turvaamisella. Asiasta käytiin jonkin verran keskustelua. Demareiden Mika Stepanoff valitteli kaavaa ja sen tehokkuutta sekä puolusti kulttuurilaiva-ajatusta (joka on monen mielestä kiinnostava ajatus mutta liikenteellisesti siinä paikassa järjetön), mutta lopulta äänesti kaavan hyväksymisen puolesta. Itse käytin seuraavanlaisen puheenvuoron:
Seuraavana oli vuorossa päivähoidon siirto opetustoimeen. Kokoomuksen Aila Harjanne kävi läpi kootut meriselitykset siitä, miksi kokoomus on kuluneen viikon aikana kääntänyt takkinsa asiassa, eikä tulekaan äänestämään pitkään ja hartaasti kannattamansa päivähoidon siirron puolesta. Sitten hän alkoi puhua talousohjelman ja sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen tärkeydestä. Demareiden ryhmäjohtaja Jarmo Rosenlöfhän viime valtuustossa uhkaili sivulauseessa jopa sote-hankkeesta irtautumisella, jos päivähoidon siirto aiotaan runnoa läpi heidän ohitseen. Harjanne selitteli, että apulaiskaupunginjohtaja Maija Kytän elinkaarinäkökulma on nyt kuulemma tullut mukaan uutena ajatuksena ja sen tarkastelu vaatii muutaman vuoden lykkäystä päätöksentekoon Voi jumankauta. Lopulta Harjanne esitti päivähoitoesityksen hylkäämistä ja päätöksentekoa asian tiimoilta seuraavan valtuustokauden puolivälissä. Siis ei edes siirron suorittamista silloin, vaan vain asiasta päättämistä. Eli uusi riita kahden vuoden päästä samasta asiasta.
Vihreiden ryhmäjohtaja Mika Helva puolusti päivähoidon siirtoa ja kritisoi voimakkaasti kokoomuksen perusteluita. Aiheesta. Lisäksi Mika kritisoi sitä, että vihreisiin ei oltu yhteydessä kokoomuksen ja demareiden (eli "hallitussopimuskumppaneittemme") neuvoteltua kaksistaan uuden kompromissiratkaisunsa asiassa. Että sellaista sopimuskumppanuutta. Vihreiden Ville Niinistö kommentoi hyvin, että on aika erikoista käyttää lapsia pelinappulana, jotta yksi valtuustoryhmä saadaan sitoutumaan talousohjelmaan.
Vasemmistoliiton Nana Korpelainen puolusti perusteellisesti päivähoidon siirtoa opetustoimeen, hän on tehnyt asiasta valtuustoaloitteenkin. Suurin osa vasemmistoliitostahan on ollut siirtoa vastaan mutta osa puolesta.
Valtuutettu, opetuslautakunnan puheenjohtaja Henri Toivari (sdp) käytti kunnioitettavan tiukan ja demariksi hyvin rohkean puheenvuoron, josta hänelle tullee jokin rangaistus ryhmältään. Hän kehui päivähoidon siirron puolustajien puheenvuoroja ja ihmetteli kokoomuksen ja demarien yhteisen sävelen löytämistä. Toivari puhui siitä, miten päivähoitolaki sai alkunsa aikuisten tarpeista työelämän suhteen, ja miten päivähoito vieläkin mielletään aikuisten palveluksi ja sosiaalitoimeksi eikä pienten lasten kasvatukseksi ja opetukseksi yhteistyössä perheiden kanssa. Toivarin mukaan keskustelu painottuu liiaksi sosiaalitoimen organisaation näkökohtiin, ei lasten tarpeisiin. Lisäksi hän kävi läpi valtakunnallisia asiantuntijalausuntoja asiaan. Hän ilmoitti, että ei kuulu niihin sosiaalidemokraatteihin, jotka iloitsevat tänään tehtävästä päätöksestä.
Pirjo Rinne (vas.) kiitti lämpimästi Toivaria hänen puheestaan ja moitti sitä, että lapset laitettiin talousohjelman maksukapulaksi.
Jarmo Rosenlöf (sdp) pahoitteli, että asian tiimoilta ei vihreisiin ollut yhteyttä, ja sälytti vastuun vihreille, jotka eivät olleet tiedustelleet neuvottelujen tulosta (joiden kahdenkeskisestä neuvonpidosta emme siis olleet edes tietoisia). Rosenlöfin mukaan asialla ei ole mitään yhteyttä talousohjelmaan. Lisäksi hän kyseli, mitä saavat lapset ja erityisesti ne lapset, joilla ei ole mitään yhteyttä päiväkotiin. Rosenlöf kannatti Harjanteen tekemään muutosesitystä.
Oma puheenvuoroni kuului seuraavasti:
" Kiitos valtuutettu Toivarille hyvästä puheenvuorosta. Hän käsitteli puheessaan hyvin sitä, mikä on päivähoidon tarkoitus. Onko se olla osa lapsille suunnattu palveluiden kokonaisuutta vai olla osa sosiaalitoimea?
Päivähoidon jämähtäminen sosiaalitoimeen ei tietenkään heikennä lapsille tarjottavaa hoitoa, mutta se tehokkaasti ehkäisee lapsille suunnatun palvelukokonaisuuden kehittämisen.
Kun perusopetusta viimeksi uudistettiin, keskeinen pyrkimys oli purkaa perusopetuksen sisäisten rajapintojen kielteisiä vaikutuksia. Tällä tarkoitettiin erityisesti silloisten ala- ja yläasteiden välistä kynnystä. Siksi mekin täällä valtuustossa olemme pyrkineet mm. edistämään yhtenäiskoulujen syntyä.
Tällä hetkellä kyseinen kynnys on madaltumassa. Jäljellä on kuitenkin vielä kaksi ei vain kynnystä vaan suorastaan seinää: perusopetuksesta toiselle asteelle ja erityisesti ammatilliseen opetukseen siirtyminen ja päivähoidon ja perusopetuksen välinen stoppi palveluiden jatkumolle.
Lapsen kehityksen kannalta tämä stoppi osuu varsin vakavaan ikävaiheeseen. Kuka tahansa kasvatuksesta mitään tietävä ymmärtää, että lapsen elämän kannalta olennaista on varhainen avun saanti, jos (tai opettajana tekisi melkein mieli sanoa kun) vaikeuksia tulee. Miten ihmeessä voidaan lapsen edun näkökulmasta puolustaa tuota päivähoidon ja koulun väliin muurattua betoniseinää?
Hallinnollisia rajapintoja on toki aina olemassa, päivähoidon kohdalla joko päivähoidon ja perusopetuksen välillä tai opetustoimessa sijaitsevan lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden ja sosiaalitoimen välillä. Kumpikohan mahtaa olla merkitykseltään suurempi? En olisi huolissani syntyvästä rajapinnasta sosiaalitoimeen, kun päivähoito siirtyy opetuksen yhteyteen. Päivähoidossa oleva sosiaalitoimen osaaminen ja ammatilliset yhteydet eivät katoa yhtään mihinkään, mutta uuden lapsia ja perheitä paremmin palvelevan kokonaisuuden kehittyminen tulee mahdolliseksi.
Samalla mahdollistuu - tai mahdollistuisi - myös asukaslähtöinen tapa kehittää kouluverkkoa siten, että pienimpiä koululaisia eli 1-2 luokkien oppilaita voidaan sijoittaa lähelle kotia päivähoidon ja esikoulun yhteyteen hallinnollisena osana isompaa yhtenäiskoulua. Opettajahan voi hyvin siirtyä toiseen työpisteeseen luokkansa mukana 3. luokalle siirryttäessä, joten tässäkin voidaan asukaslähtöisesti madaltaa rajapintoja.
Nyt kuitenkin kokoomus on kuin lammaslauma menossa omien tavoitteidensa vastaisesti sdp:n tavoitteen taakse. Miten tämä voi olla mahdollista??? Eikö teillä, hyvät kokoomusvaltuutetut, ole mitään kunnianhimoa pitää kiinni järkevästä ja asukaslähtöisestä kaupungin toiminnan kehittämisestä tai edes omista poliittisista tavoitteistanne? Miten te voitte palata lapsinappuloilla tätä kokoomus-demarit -shakkia?
Jokainen toki tajuaa, mistä diilistä tässä on kyse. Sillä, että demarit tänään hyväksyvät talousohjelmapykälän, ei kuitenkaan ole mitään todellista merkitystä talousohjelman toteutumisen kannalta. He tulevat joka tapauksessa vastustamaan jokseenkin jokaista ohjelman toimenpidettä yksitellen, sillä emmehän me tänään hyväksy itse ohjelmaa toimenpiteineen ja sitoudu sen toteuttamiseen, vaan vain lykkäämme sen lautakunnille pähkäiltäväksi. Emme me vihreätkään sitoudu kaikkiin siinä mainittuihin toimenpiteisiin. Jos sdp ei halua olla mukana kantamassa vastuuta kaupungin taloudesta, heillä täytyy olla poliittinen vapaus jäädä sen ulkopuolelle, siitä huolimatta että kyseessä on kaupungin toiseksi suurin puolue. Poliittiseen vapauteen liittyy toki myös poliittinen vastuu kaupungin asukkaille ja äänestäjille. Kokoomuksen tehtävä ei voi olla pelastaa demareita heiltä itseltään. Vaikka niin se nyt näyttää kuitenkin olevan, omien poliittisten tavoitteiden ja kaupungin toimintojen järkevän kehittämisen kannalta.
Asian eteneminen ilmentää surullisella tavalla Turun poliittisen kulttuurin kipukohtia, ja erityisesti sitä, miten kaupungin suurimmalla poliittisella puolueella ei todellisuudessa ole omaa agendaa, ei kunnollista johtoa eikä suoraa selkää seistä tavoitteittensa takana. En voi sanoa muuta kuin että olen syvästi pahoillani kaupungin lasten ja perheiden puolesta."
Vihreiden Ville Niinistö puhui lasten puolesta, päivähoidon säilytysluonnetta vastaan. Kummallista on, että on sovittu kahden aivan toisistaan irrallisen asian kytkemisestä toisiinsa, kyse on vanhakantaisesta asioiden koplaamisesta. Viikko sitten salissa oli enemmistö päivähoidon siirron puolesta. On kummallista, jos nyt parin ihmisen neuvottelun jälkeen salissa onkin vähemmistö asian puolella.
Kokoomuksen Marjukka Karttunen kertoi, miten on puhunut jo vuosia varhaiskasvatuksen puolesta. Ajan trendi on, että kunnissa ollaan siirtämässä päivähoitoa opetuksen puolelle. Monissa kouluissa yritetään tehdä yhteistyötä esiopetuksen kanssa, mutta käytännössä se saattaa kariutua esimerkiksi kiistoihin siitä, kumman hallintokunnan alle tapaamiseen tarvittavat bussikuljetukset kuuluvat. Tavoitteena pitää olla yksi yhtenäinen oppimispolku. On hölmöä puhua asian lykkäämisestä kahden vuoden päähän. Kentän toiminnan kannalta ei ole hyvä, että organisaatiota myllätään koko ajan.
Kokoomuksen Ulla-Maija Vierimaakin oli sitä mieltä, että päivähoidon siirto opetustoimeen on perusteltua. Vierimaa puolusteli kuitenkin siirron siirtämistä, jotta päätöstä "ehditään valmistella". Puheenvuoron jälkeen jäi vaikutelma, että Vierimaa ei tajunnut, että siirtämistä tai edes päätöstä siirtämisestä ei tehdä parin vuoden päästä, vaan että asia otetaan silloin vain uuteen käsittelyyn. Toivottavasti tulkitsin väärin hänen puheensa.
Vihreiden Maarit Fellmanin oli noustava pönttöön katsomaan, miltä kokoomuksen takinkääntäjäjoukko näyttää. Hän ilmaisi surunsa siitä, että on koplattu yhteen tällaisia asioita ja pantu lapset maksumiehiksi.
Demarien valtuutettu Virpa Puisto tuttuun tyyliinsä haukkui könttiin melkein kaikkia edellisiä puheenvuoroja, ja kurmuutti erityisesti Nana Korpelaisen puheita. Sen jälkeen hän siirtyi käsittelemään ay-asioita ja ihmettelemään sitä, mikä oikein muuttuisi siirrossa. Lisäksi hän vastusti jyrkästi sitä, että päivähoito muuttuisi koulumaisemmaksi. Mikäs siinä, mutta pikkukoululaisista ei kukaan olekaan puhunut. Se ei ole ainakaan vihreiden tavoitteena, vaan asia on juuri päinvastoin. Sekä Turun vihreiden tavoitteissa että vihreiden valtakunnallisissa ohjelmissa.
Rkp:n Christer Hummelstedt kertoi, että rkp:llä on ollut yhteisestä hallinnosta kannanotto jo parikymmentä vuotta. Tässä vaiheessa kello oli kahdeksan ja lähdin kahville, nälkä alkoi vaivata pahasti. Valtuusto ei pidä kahvitaukoja vaan tankkaamassa on käytävä puheiden lomassa.
Puheenvuoroja käyttivät kaffepaussini aikana Seppo Lehtinen (sdp), Leena Koikkalainen (sdp), Alpo Lähteenmäki (vas) ja Rauno Artesola (vas).
Kaksi voileipää ja yksi muffini myöhemmin pönttöön nousi keskustan valtuutettu Uolevi Alakurtti, joka muisteli menneitä aloitteitaan ja ihmetteli kokoomuksen toimintaa. Keskustelu oli jo muuttunut jähnääväksi kinaamiseksi. Olavi Mäenpää jatkoi mm. siitä, miten demarit ovat kokoomuksen kanssa käyttäneet turkulaisia lapsia jonkinlaisen sopimuksen välikappaleena. Demarien Mika Stepanoff puolusti demareiden tulkintaa hallitussopimuksesta. Vihreiden Mika Helva nousi uudestaan pönttöön muistelemaan menneitä, sitä miten aikoinaan valtuustossa annettiin rahaa päivähoidon sijaisten vakinaistamiseen, mutta sosiaalilautakunta käytti rahat muihin menoihin. Kerttulin koulusta (josta puhuttiin kun olin kaffella) hän kysyi valtuutetuilta, että mikä on Kerttulin koulun ja kadun toisella puolen sijaitsevan päiväkodin yhteistyö? Se on vähäistä, niin ei pitäisi olla. Sosiaalitoimi on enemmän kiinnostunut muista asioita kuin lapsista, lähinnä sosiaalisista ongelmista ja vanhuksista. Toisena konkreettisena esimerkkinä Helva otti Skanssin uuden asuinalueen. Sinne voisi perustaa päiväkoti - esikoulu - 1- ja 2-luokkien yhdistetyn palvelupisteen.
Kokoomuksen Mikael Miikkola nousi pönttöön ja saarnasi, miten kyse on vain kahden vuoden määräajasta, ei mistään muusta. Ja sitten hän alkoi paasata nuorten alkoholin käytöstä. Katin kontit. Kyse on kahden vuoden tarpeettomasta aikalisästä, ja sinä aikana varhaiskasvatus jätetään sosiaali- ja terveystoimen muutoksen myllytykseen. Pia Lindell (kok) kävi lopuksi pöntössä tuomassa julki, että ei ole yhtään huolissaan siitä, minkä hallinnon alla hänen lapsensa päivähoitoaan käyvät.
Sitten äänestettiin. Äänestyksessä 21 valtuutettua äänesti jaa eli varhaiskasvatuksen siirron puolesta ja 46 valtuutettua ei, eli Harjanteen tekemän ja Rosenlöfin kannattaman nykytilanteen säilyttävän mallin puolesta. Siirtoa kannattivat kokonaisuudessaan ryhmistä vihreät, rkp ja Olavi Mäenpää sekä kokoomuksesta Marjukka Karttunen, demareista Henri Toivari, vasemmistoliitosta Nana Korpelainen, Pirjo Rinne ja Heikki Talvitie sekä keskustasta Uolevi Alakurtti ja Mirja Koivunalho. Siirtoa vastustivat kokoomus, demarit, vasemmistoliiton enemmistö ja pari keskustalaista (Kosonen ja Hihnala).
Seuraavana oli vuorossa tulevan peruspalvelulautakunnan johtosäännön muuttaminen. Siitäkin äänestettiin.
Klo 21 pääsimme illan tärkeimpään asiaan, talousohjelmaan. Keskustelun aloitti vasemmistoliiton valtuutettu Sauli Saarinen, joka totesi, että paperilla on vasta luonnosarvo, se ei vielä ole talousohjelma. Näinhän asia on, päätösesityskin kuului, että talousohjelma hyväksytään sektorikohtaisen jatkovalmistelun pohjaksi ja että päätökset talousohjelmaan sisältyvistä toimenpiteistä tehdään erikseen. Saarinen myös totesi, että ohjelma on valmistelussa parantunut, räikeimmät ideologiset toimet on sentään karsittu pois. Lisäksi hän esitti, että paperi tuotaisiin syksyllä uudestaan valtuustoon (hyvä), että liikennelaitos perustettaisiin uudelleen liikelaitoksena, ei yhtiönä (huono) ja että toimialajohtajamallin valmistelusta luovutaan (huono).
Puheenvuoroja käyttivät Saarisen jälkeen seuraavat valtuutetut:
- Ruth Hasan (sdp) (euromäärät esiin talousohjelmaan, kritisoi Myllykodin myyntiä, vuokrataloista hyötyä kaupungille, pitäisi olla tiiviimpi ja lyhyempi esitys, ei tätä paperimäärää kukaan saa luettua)
- Sakari Hihnala (kesk) (ohjelma on parantunut valmistelussa, teki esityksen toimialajohtajamallin valmistelun jatkamisesta)
- Jarmo Rosenlöf (sdp) (demarit ovat huolissaan kaupungin taloudesta, talousohjelma ei ole sovittu vaihto päivähoitoasian kanssa (Häränkakkaa!, vetivät kokoomusta nenästä), eivät hyväksy esityslistan esitystä eli ohjelmaa sektorikohtaisten jatkovalmistelujen pohjaksi ja esitti neuvottelutaukoa).
- Helva Mika (vihr) (pitäisi tehdä laajemmalla rintamalla kuin nyt on tehty, hallintokuntien välisenä ja yhdessä henkilöstön kanssa, aikataulusta ollaan pahasti jäljessä, sillä talousohjelmasta päätettiin jo hyvin kauan sitten ja tasapainoisen talouden tavoite oli hallitusohjelmassa aivan ykköstavoite, kannatti Hihnala esitystä toimialajohtajamallin valmistelun jatkamisesta)
Sitten puheenjohtaja Jukka Mikkola (sdp) ilmoitti neuvottelutauon alkamisesta. Aikaa kului ja ryhmäpuheenjohtajat vatkasivat vesitettyä pehmennystä päätökseen demareiden mieliksi. Kokous jatkui noin puolen tunnin paussin jälkeen.
- Mika Maaskola (sdp) (taloustilanne on huono, jotain pitää tehdä, valmistelu on tehty liian kiireellä ja ideologisin perustein, työpaikoilla on ollut motivaatio- ja työssäjaksamisongelmia, kuntademokratia kaventuu ja virkamiesvalta lisääntyy, valtuutetuille esitettävä selkeät laskelmat ulkoa ostetusta työstä)
- Katri Sarlund (vihr) (korostin ohjelman tärkeyttä; puhuin yleistä ohjelman valmistelusta ja jatkotyöstämisestä, siitä, miten ohjelma on kovin epätasainen tuotos; kysyin miten erilliset toimenpide-ehdotukset tullaan käsittelemään, hankkeistamaan, aikatauluttamaan ja vastuuttamaan. Lisäksi kävin läpi kysymyksiä herättäviä toimenpide-ehdotuksia koskien ydinpalveluiden määrittämis- ja kehittämistarvetta, palveluverkon tarkastelua ja ennaltaehkäiseviä toimia; tonttituotantoprosessin kehittämistä; alueurakointijärjestelmää; kyseenalaistin Tilalaitoksen liikelaitostamisen todellista tarvetta ja pohdin lyhyesti sen asemaa, roolia ja ohjausvaikutusta organisaatiossa; ympäristö- ja kaavoitustoimelle ehdotettujen toimenpiteiden pienuutta verrattuna esim. suunnitteluvarausten teettämään työhön ja osallisuudesta tinkimisen riskejä; Valoniaa koskevan kohdan vanhentuneisuutta ja kummallisuuksia sekä asemakaavoituksen mitoitusta; Viherlaitoksen toiminnan kehittämistä ulkoiseksi liikelaitokseksi; otin esiin älyttömän ja hyvin epävihreän esityksen muuttaa vesilaitoksen taksarakennetta voimakkaammin kiinteisiin taksoihin painottuvaksi; ihmettelin, miksi omistajapolitiikkaosiota ei käsitellä erillisenä asiana sen painoarvon takia ja kyselin, milloin uudistetut konserniohjeet tulevat käsittelyyn; kyseenalaistin toimitilojen vähentämistavoitteen 5% realismin kun edes palveluverkkoa ei ole käsitelty; pohdin yksittäisten osakehuoneistojen myynnin suhdetta siihen tavoitteeseen, että vuokra-asuntoja olisi levitettynä pitkin kaupunkia eikä pelkästään keskitettyinä muutamaan lähiöön; lopuksi totesin, että Turku Energian kohdalle pitäisi kirjata, että jätteiden hyötykäyttöön pitää kirjata jätteenpolton sijaan kierrätyspolttoaineiden hyötykäyttö ja että kaupunki ei osallistu ydinvoimalahankkeisiin.)
- Alpo Lähteenmäki (vas) (oli tutkinut netistä kriisikuntia ja niiden toimenpiteitä, puhui mm. Varissuon kirjaston tilanteesta)
- Pasi Heikkilä (vas) (kritisoi tahtotila-keskustelua ja ulkoistamista, kyllä ulkoistettukin työ maksaa)
- Christer Hummelstedt (rkp) (kannatti Hihnalan esitystä ja Rosenlöfin tulevaa ehdotusta J eli neuvottelujen tulosta, kehui minun analyysejäni mm. vesilaitoksen taksoista, teki lopulta Rosenlöfin ehdotuksen kun ei voi kannattaa tekemätöntä esitystä)
- Aila Harjanne (kok) (ohjelma on erittäin tarpeellinen, sitä on odotettu jo kymmenen vuotta, henkilöstön sitoutumisesta ohjelman taakse on annettu hieman kahdenlaisia arvioita, tärkeintä on saada ohjelma toteutumaan, hyväksyvät yhdessä tänään muokatun esityksen, kiire on, kesä menee asioiden selvittämiseen, toivottavasti kaikki sitoudumme siihen että budjettiin mennessä nämä asiat on lautakunnissa käsitelty)
- Kjell Lundahn (sdp) (en ehtinyt saada paljoa ylös, puhui ainakin Myllykodin myymisestä, talousohjelmapaperin sisältö on kuulemma tempaistu huuhkajan pyrstösulista)
- Seppo Koski (vas) (kritisoi tilaaja-tuottaja-mallia, henkilöstön vähentämistavoitetta ei ole mitenkään kohdennettu, samaan aikaan ostopalvelut lisääntyy ja rönsyilee hallitsemattomasti, niitä ei seurata eikä kontrolloida, konsulttifirma on kuulemma veloittanut jokaisesta liikelaitosselvityksestä 14 000 euroa, johtajat niissä odottavat liikelaitostamista kuin kuuta nousevaa, kun ei ole vastuuta eikä valvontaa)
- Mika Stepanoff (sdp) (viikko sitten kävimme Pukkisen johdolla kalvosulkeiset, joissa oli hallintokuntien saavutuksia mutta ei juurikaan lukuja, viikon aikana lukuja ei ole juurikaan tullut lisää, talousohjelmaa on tehty jo vuodesta 1992, aikataulu on mahdoton, kyseli kuinka moni on lukenut 300-sivuisen liitteen netistä (todennäköisesti keskustelun perusteella yllättävän moni, minä mukaan lukien), miten virkamiesjohto tähän sitoutuu, sitoutumisen pitää olla kaikilla tasoilla samanlaista, veikkasi että kun vaalit on käyty, verot nousee ja maksut nousee)
- Pentti Kosonen (kesk) (kannatti Hihnalan muutosesitystä, puuttui omistajapolitiikkaan, puhui Paasmajasta, piti omistajapolitiikkaosiota hyvin valmisteluna ja ihmetteli, miksi jotkut pitävät sitä ideologisena, epäili vastustusta ideologiseksi, ihmetteli sitä, miksi sanotaan, että virkamiesten pitää valmistella esitykset mutta sitten ne kuitenkin valtuustossa jokseenkin järjestään tyrmätään, uusi päätösesitys on täysin vesitetty)
- Olavi Mäenpää (sks) (puolusti Turun omistamia vuokrataloja ja niiden asumisviihtyvyyttä, kritisoi kovin ohjelmaa, epäili siitä tulevan Turun neljäs katastrofi, pelkää mopon karanneen käsistä, konsulttien lompakot vain paksuuntuvat, ei ota vastuuta Turun tilasta vaan jättää sen meille 66 muulle valtuutetulle, pitäisi tietää mistä päätetään, jos ohjelma hyväksytään, on aivan varma että vaalien jälkeen kaikki vuokralaiset saavat lähteä, viedään turva kaikilta ja veronmaksajat lähtevät, se on aivan varma, esitti koko asian hylkäämistä).
Kaupunginjohtaja Pukkinen loppupuheenvuorossaan sanoi, että jos talouden tasapaino aiotaan saavuttaa vuonna 2010, on vuoden 2009 alijäämä pudotettava 10 miljoonaan euroon, eikä siihen 40 miljoonaan euroon, johon se uhkaa paisua. On siis saatava aikaan toimenpiteitä 30 miljoonan euron edestä. On syytä muistaa päätöksen tausta, asia sovittiin viime budjetinteon yhteydessä. Sektoreilta on tullut viestiä, että asiaan on sitouduttu. Silti suoraan tehtäviä toimenpide-ehdotuksia on tullut vain vähän. Nyt on tärkeää, että sitoudutaan siihen, että lautakunnat päätösesityksen mukaisesti konkretisoivat toimenpiteet ensi vuoden budjetinteon yhteydessä. Uskoo siihen, että valtuustossa on aito ja yhteinen näkemys siitä, että talous on saatava tasapainoon vuonna 2010. Prosessi pyörii koko ajan, ei voi tuudittautua siihen, että saataisiin aikaan yksi hyvä asiakirja ja homma olisi sillä hoidettu. Ainoa ideologia, mihin homma nojaa, on kestävän kehityksen ja talouden ideologia.
Klo 23.28 puheenjohtaja totesi keskustelun päätyneeksi. Alkuperäinen ensimmäinen ranskalainen viiva kuului, että "talousohjelma hyväksytään sektorikohtaisen jatkovalmistelun pohjaksi". Nyt se esitettiin muutettavaksi kuulumaan, että "talousohjelma huomioidaan sektorikohtaisen valmistelun pohjana". Just joo, näin se talous kohenee.
Sitten äänestettiin. Äänestimme vasemmistoliiton Saarisen, keskustan Hihnalan ja rkp:n Hummelstedtin ehdotuksista. Ensin puheenjohtaja Mikkola asetti vastakkain (minun ja monen muunkin mielestä epäasiallisesti) Saarisen ja Hihnalan esitykset. Tulos Saarinen - Hihnala: Hihnalan esitys voitti. Itsekin äänestin sen, eli toimialajohtajamallin jatkovalmistelun puolesta.
Seuraava äänestys käytiin Hihnalan ja Hummelstedtin (eli neuvottelutuloksen) esitysten välillä. Hummelin esitys voitti. Äänestin Hihnalan eli alkuperäisen päätösesityksen puolesta muutettuna toimialajohtajamallilla.
Lopulta vuorossa oli lopullinen äänestys eli kaupunginhallituksen esitys vastaan Hummelstedtin muutosesitys (= neuvotteluissa saavutettu vesitys, jossa ohjelman hyväksyminen muuttui sen huomioimiseksi). Tulos: neljä kh:n esityksen kannalla (kaikki vihreitä naisia, minä mukaan lukien, valtaenemmistö neuvottelutuloksen puolesta, pari tyhjää ja joku poissa.
Mitä siis lopulta tapahtui? Kokoomus oli mielestään diilannut demareiden kanssa kaupan, jossa päivähoidon siirron hylkääminen vaihdettiin demareiden hyväksyntään talousohjelmasta. Demareiden ryhmyri Jarmo Rosenlöf oli nähtävästi neuvotellut suulla suuremmalla, sillä demariryhmä ei ollutkaan suostunut tulokseen, mikä selvisi Rosenlöfille ennen valtuuston kokouksen alkua. Kokoomukselle asia paljastui käsittääkseni vasta valtuuston kokouksen aikana, kun he - omien tavoitteidensa vastaisesti :) - olivat jo suostuneet varhaiskasvatuksen siirron lykkäämiseen. Rosenlöf sai kuin saikin vesitettyä talousohjelmapykälän sellaiseksi, että se meni läpi demariryhmästä. Demareiden kaikki tavoitteet maanantain kokoukselle toteutuivat ja kokoomusta vedettiin pahemman kerran höplästä ja vielä kölin ali. Että sellainen kykypuolue meillä kaupungin johdossa. Toki kokoomuksella olisi ollut mahdollisuus sopia asiat myös keskiryhmien kanssa, sillä me olisimme olleet SEKÄ halukkaita siirtämään varhaiskasvatuksen opetustoimeen ETTÄ ottamaan jämptin kannan talousohjelmaan, mutta me emme kelvanneet kokoomukselle. Sitä saa mitä tilaa, mitäpä tähän voi muuta sanoa.
Häviäjiä olivat asiat: varhaiskasvatuksen ja lapsiperheiden palveluiden kehittämiseen ei annettu mahdollisuutta, mutta talousohjelman ohjausvaikutusta tuli vesitettyä.
Kokous loppui klo 23.32. Huh huh. Hyvää kesää kaikille Turun kaupunginvaltuuston toimesta. Nyt me lähdemme lomille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti