Taloudesta ja Pinellasta

On ollut taas hoppuinen viikko. Maanantaina oli valtuuston kokous. Asioita ei ollut juuri nimeksikään. Ensin merkittiin tiedoksi keskusvaalilautakunnan ilmoitus vaaleissa valituksi tulleista. Sitten alettiin käydä läpi veroprosenttien määräämistä.

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen alusti aiheesta. Pöydille oli jaettu lisämateriaalia kaupunginhallituksen esittelystä ja Euroopan komission talousennusteesta. Pukkisen pointit olivat jokseenkin seuraavat: finanssikriisin vaikutuksia on vaikea ennustaa, talousarvio on rakennettava johonkin kiinteään lähtökohtaan. Talousennuste perustuu Valtiovarainministeriön 1,8 % BKT:n kasvuennusteeseen. Jos kasvu jää yhteen prosenttiin, vaikutus tulokertymään on viiden miljoonan euron vähennys. Verotulojen kasvuennuste on talousarvioesityksessä +3,1 % (tilinpäätöksessä 2007 kasvu oli +7,9%, ennusteessa vuodelle 2008 kasvu on +6,5%). Alenema johtuu pääasiassa kunnallisverotuksen vähennysten kasvattamisesta.

Vuoden 2009 talousarviossa veroprosentit pysytetään ennallaan. Euroopan komission tuore talousennuste 3.11.2008 kertoo, että BKT:n kasvuennusteet ovat liian optimistisia. Inflaatioennusteet ovat taas maltillisempia öljyn hinnan laskun takia. Euroalueen vuoden 2009 BKT-ennustetta on laskettu 1,5 %:n tasolta 0,1 %:n tasolle, mikä on heikoin ennuste sitten vuoden 1993. Globaalin talouden tila on synkistynyt, samoin työllisyystilanne. EU-maat ovat jo taantumassa.

EK:n suhdannebarometri kertoo suhdanteiden kääntymästä heikompaan, mutta Lounais-Suomi on maan alueista toiseksi parhaassa asemassa. Teollisuuden ja kuluttajien subjektiiviset luottamusindikaattorit kertovat pessimismistä. Työttömien työnhakijoiden määrä on edelleen ollut laskussa syyskuun tilanteen mukaan, mutta lasku on hidastunut aiempiin vuosiin verrattuna.

Talouden kuva on Pukkisen mukaan kohtalaisen hyvä, mihinkään määrättömään pessimismiin ei ole aihetta. Yhden prosentin veronkorotus toisi lisää tuloja +25,6 miljoonaa euroa. Miinuspuolelle Pukkinen lukee sen, että Turku ei pärjäisi kilpailussa veronmaksajista (Naantali +16,5, tosin korotuspaineita on sielläkin). Nykyiseen tuotokseen käytettäisiin enemmän panoksia (tuottavuuden lasku). Kuntalaisen ostovoiman heiketessä kulutuskysynnän aleneminen kohdistuu aluetalouteen, näin kuulemma monet asiantuntijat asian näkevät. Lisäksi suhteellinen rasitus kaikissa tuloluokissa on yhtä suuri.

Tarkoitus on, että maaliskuussa tehdään lisätalousarvio, mikäli 10 miljoonan euron alijäämä uhkaa kasvaa merkittävästi suuremmaksi. Suurin uhkatekijä on verotulojen toteutuminen arvioitua heikompana (vaikutusarvio 0-18 miljoonaa euroa). Lisäksi kiinteistöjen myynnin vaikeutumisen vaikutus voi olla 0-11,5 miljoonaa euroa.

Näin siis kaupunginjohtaja Pukkinen. Lyhyen keskustelun jälkeen veroprosentit jäivät pöydälle demareiden esityksestä ja Mäenpään kannattamana.

Tiistaina oli tarkastuslautakunnan kokous. Listalla oli kaikenlaista tavanomaista, mutta myös listaus Pinellaa koskevasta päätöksenteosta. Jos Pinella kiinnostaa, lista löytyy täältä. Erikoista asiassa on, että valtuusto on neljästi, vuosien 2005, 2006, 2007 ja 2008, talousarvioissa myöntänyt rahat Pinellan korjaamiseen. Joku voisi siitä päätellä, että valtuuston tahto on ollut säilyttää korjattu Pinella kaupungin omistuksessa. Pinellan korjausta koskeva päätöksenteko on pyörinyt ikiliikkujan tavoin kaupungin päätöksenteossa loppuvuodesta 2004 alkaen, kirjauksia on nelisenkymmentä. Paperia ja päätöksiä on tuotettu suuri määrä, ja ne kaikki ovat tähdänneet Pinellan korjaamiseen. Näiden vuosien aikana Pinella itse sai rappeutua rauhassa, sillä koko prosessihan aloitettiin maksavan vuokralaisen poispotkimisella. Ainoa kirjattu epäilys siitä, että jollakulla on ollut mielessä jotain muuta kuin korjaaminen, löytyy huhtikuun 2007 lopulta, jolloin rkp:n kaupunginhallitusjäsen Ulla Achren teki aloitteen siitä, että "Pinellaa ei myydä". Eli myynnistä siis keskusteltiin jossain joidenkin toimesta, mutta mitään päätöksiä ei tehty tai kirjattu. Korjauksen valmistelu jatkui, kunnes tammikuun 2008 lopulla kaupunginhallitus yks kaks päätti palauttaa asian kiinteistölautakunnalle myyntiä varten.

Tällaista päätöksentekoa ei voi kutsua hyväksi hallinnoksi, sillä hyvän hallinnon kriteereihin kuuluu päätöksenteon avoimuus ja läpinäkyvyys. Mitään laittomuutta ei diaariseurannan perusteella voi kuitenkaan todeta tapahtuneen, vain huonoa hallintoa. Ja se taas ei ole laitonta, vaikka muuten ikävää onkin. Mielestäni tällaisissa tapauksissa olisi tarpeen informoida valtuustoa siitä, että aiotaan toimia toisin kuin mitä valtuusto on asiasta päättänyt, sillä neljästi myönnetyt korjausrahat ovat todennäköisesti antaneet valtuutetuille aivan toisenlaisen signaalin kaupungin tavoitteesta Pinellan suhteen kuin mihin sitten loppujen lopuksi päädyttiin.

Ja lopuksi kaikille niille turkulaisille virkamiehille ja poliitikoille, jotka eivät tiedä, mitä hyvä hallintotapa tarkoittaa: kas tässä kriteerilistaa oman toiminnan arvioimiseen.

Hyvä hallinnon edellytyksiä ovat

• laillisuus
• toiminnan ja päätöksenteon avoimuus ja julkisuus
• hallinnon puolueettomuus, asiallisuus ja rehellisyys
• hallinnon kyky herättää luottamusta
• vastuurajojen selkeä määrittely
• päätösten selkeys
• luotettavuus ja turvallisuus
• johdonmukaisuus ja tasapuolisuus
• oikeudenmukaisuus ja oikeusturva
• asiakkaiden/kuntalaisten tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu
• syrjimättömyys
• suhteellisuus
• tehtävien tunnollinen hoitaminen
• riippumattomuus
• asiakaskeskeisyys.

Nyt nukkumaan. Hyv´yötä.