Kokouksia, tipuja ja Pohjolan aplareita

Maanantai oli kokouspäivä: maakuntahallituksen lausuntojaosto, maakuntahallituksen ryhmä, maakuntahallitus, tauko, valtuustoryhmä, valtuusto. Tauon aikana kävin kahvilla ja tiirailin tipuja. Tiputkin kävivät kahvilla.

Maakuntahallituksen asialistalla ei ollut mitään suurta yleisöä erityisesti kiinnostavaa, vaikka vastauksia laajakaistan tilannetta ja kehittämistä koskeviin kysymyksiin voisi ehkä mainostaa sen asian kanssa kärvisteleville. Lausuntojaostosta voisi nostaa esille lausunnon Satavan ja Kakskerran osayleiskaavasta. Lausunnot löytyy täältä (pitää kyllä hieman itse hakea, sori). Saarilausunto on aikas fiksu, mutta Turulle tiukka. Myös kaatopaikan kaavasta ja lentokentän osayleiskaavasta tuli lausuttua.

Kaupunginvaltuuston listalta voisi poimia Kakolan asemakaavan ja Asunto Oy Turun Ilpoistenaho Bostads Ab -nimisen yhtiön osakkeiden myynnin. Kakola hyväksyttiin yhden pienen muutoksen ja yhden ponnen jälkeen. Kakolasta puhuttiin aika kauan, ja käytin itsekin puheenvuoron. Olen puhunut Kakolasta usein ennenkin. Tällä kertaa höpisin jotain seuraavaa:

Kakola kiinnostaa ihmisiä, usempi ihminen on kysynyt, voiko kaavaan olla tyytyväinen. Siihen ei ole helppo antaa aivan yksiselitteistä vastausta. Olen monasti puhunut siitä, mikä brändi Kakola on. Kuluneena kesänä vetovoima on käynyt kaikille selväksi vierailijoiden vyöryessä Kakolaan. Asumista kaavassa on ehkä liikaa, mutta julkinen uudisrakentaminen ei tainnut olla mahdollista. Turku on sittenkin pieni kaupunki.

Vihreiden kannalta voi olla tyytyväinen siihen, että olemme olleet varsin aktiivisia kaavoituksen kaikissa vaiheissa, ihan alusta alkaen. Moni tavoitteemme on toteutunut kaavassa. Suuri murhe on, että Kakolan mahdollisuudet saattavat jäädä hyödyntämättä sillä mitaten, mikä olisi mahdollista ja mikö toivottavaa. Toki kaikki voi mennä hyvinkin.

On sääli, että kaupunki ei ole pystynyt ohjaamaan Kakolan tulevaa käyttöä tämän vahvemmin. Olisi erittäin tärkeää, että kaupunki olisi taitavampi käyttämään hyväkseen neuvotteluasemiaan, jotka kuitenkin ovat suunnittelun alkuvaiheessa varsin vahvat. Valtuutettu de Anna puuttui puheessaan maankäyttösopimuksen voimaan. Olisikin kiinnostava tietää, miksi kaupunki ei sopimuksessa käyttänyt ohjausvaltaansa päättäväisemmin.

Joukkoliikenteestä totean, että on tärkeää, että alueella toimii heti rakentumisen alusta lähtien toimiva joukkoliikenne, jotta uudet asukkaat oppivat hoitamaan liikkumisensa julkisilla kulkuvälineillä. Eikä vain palvelulinja, vaan ihan oikea työmatkoihin soveltuva bussilinja. Kakolan mäki on varsin jyrkkä kulkea ylös.

Täällä on puhuttu myös näkötornista. Haluan lopuksi tuoda esiin ajatuksen, joka ei ole omaa keksintöäni vaan jonka kuulin asemakaava-arkkitehti Paula Keskikastarilta jollakin Kakolan esittelykierrokselta. Turku saisi toimivan näkötornin aika pienellä vaivalla järjestämällä Turku Energian Linnankadun voimalarakennuksen katolle näkäalapaikan kahviloineen ja hisseineen. Eikä maksaisi paljoa.

Tai jotain sinnepäin. Minulla ei ollut kirjoitettua puhetta, joten en ole ihan varma, mitä tarkkaan ottaen tuli sanottua.

Ilpoistenahon osakkeiden myynnistä odotettiin kiivasta yhteenottoa. Selvää oli, että vasemmistoliitto vastustaa "vuokratalojen myyntiä". Demariryhmän kanta ei ollut etukäteen tiedossa, he olivat kyllä kannattaneet myyntiä (kuten muuten mekin) kun asia oli käsittelyssä kaupunginhallituksen salaisella listalla, mutta valtuuston valokeilassa ja vaalien alla ääni kellossa saattoi olla muuttunut. Ja niin se olikin. Ruth Hasan nousi sotakenraaliksi ja ylväästi kellisti myyntiasian pöydälle. Seuraava kokous on vasta muutaman viikon päästä, ja ostaja oli pannut kaupan takarajaksi elokuun lopun, joten pöytäämisen pitäisi tarkoittaa kaupan kariutumista. Myyntiä kannattaneiden mutta ryhmässään vähemmistöön jääneiden demarien kasvojen ilmeitä oli ihan hauska seurata.

Mistä tässä paljon riidellyssä asiassa sitten on kysymys? Otetaan muutama selventävä ote esityslistasta (joka tosin haukuttiin mennen tullen värittyneeksi ja puolueelliseksi, mutta faktat nyt ovat kuitenkin faktoja).

• As Oy Turun Ilpoistenaho Bostads Ab yhtiö sijaitsee Ilpoisten kaupunginosassa. Yhtiön rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1972. Asuntoja yhtiössä on kaikkiaan 138 kpl, joista kaupunki omistaa suoraan 43 kpl eli 27 %:a koko yhtiöstä. (Siis kaupunki ei omista koko yhtiötä, meillä on vain vähemmistöosakkuus).
• Asunnot sijaitsevat pääosin kolmikerroksissa kerrostaloissa, joissa ei ole hissiä. Joissakin asunnoista ei ole myöskään parveketta.
• Keskimääräinen vuokra oli 7,01 euroa m2 ja keskimääräisen asunnon vuokra 398 euroa (56,7 m2). Vaikka asuntojen keskimääräinen vuokrataso on tällä hetkellä suhteellisen edullinen, ei merkittävä vuokrankorotus ole mahdollista kohteen iän, laadun ja kunnon takia.
• Yhtiö on aiemmin ollut aravarajoitusten alainen kiinteistöosakeyhtiö, mutta se on muutettu asuntoyhtiöksi, kun aravarajoitukset ovat päättyneet. Yhtiössä on muina omistajina ollut kaksi ruotsinkielistä säätiötä (Stiftelsen Eschnerska Frilasarettet ja Kommunalrådet C.G.Sundells Stiftelse).
• Muut omistajat ovat myyneet osakkeensa Propertos Oy:lle kevään 2008 aikana.
• Tarjouksen mukainen neliöhinta on 844 euroa/m2. Kaupungin osuus kauppahinnasta olisi 2.062.281,89 euroa, josta vähennetään kaupungin osakkeisiin kohdistuva sen hetkinen velka (velka per 29.2.2008 on 181.815,58).
• Mikäli kaupunki ei nyt myy omaa osuuttaan, vaikeutuu yhtiön hallinnointi ja mahdollinen myöhempi myyntitilanne entisestään, koska kahden säätiöomistajan sijaan kohteella on nyt taho, joka omistaa selvän enemmistön (73%) kohteesta. Käytännössä enemmistöomistaja pystyy päätöksillään hallinnoimaan yhtiön taloutta haluamallaan tavalla mm. vuokratason ja yhtiön pääomarakenteen kannalta. Tässä tilanteessa ei ole kaupungin edun mukaista säilyttää osakeomistusta po. yhtiössä. (Tästä voi tietty olla useampaakin mieltä.)
• Päätökseksi esitettiin myyntiä ja mm. ehtoa, että kaupungin myymät asunnot tulee pitää vuokrauskäytössä vähintään kaksi vuotta omistuksen siirtymisestä ja että tämän kahden vuoden aikana ostaja ei tee vuokratasoon korotuksia, jotka ylittävät normaalin kustannuskehityksen.

Onko myynti sitten järkevää vai ei? Vaikea sanoa. Taloissa mielellään asuvien vuokralaisten kannalta varmaan ei. Kahdessa vuodessa kaupunki pystyisi toki etsimään vuokralaisille uudet vastaavat asunnot, mutta ei välttämättä Ilpoisista. Mitään määräysvaltaa kaupungille ei yhtiössä kuitenkaan jää, ei edes vuokrankorotusten tms. suhteen, koska kaupunki omistaa yhtiöstä enää niin pienen siivun. Vuokralaiset ovat joka tapauksessa uuden isännän armoilla. Kaupunki on pyrkinyt pääsemään eroon lukuisista pienomistuksistaan, ja myyntipäätös olisi linjassa tämän kanssa.

Toisaalta voi kyseenalaistaa, pitäisikö kaupungin aina omistaa vuokra-asuntojen talot kokonaisudessaan. Eikö olisi parempi, että kaupungilla olisi omistuksia siellä täällä tavallisten osakehuoneistojen keskellä. Näin voisimme välttää vuokratalojen leimautumista ja edistää vaikkapa maahanmuuttajien tai vankilasta vapautuvien sijoittumista tasaisemmin ympäri kaupunkia. Esimerkiksi vankilasta vapautuville tällä sijoittumisella ns. tavallisiin asuinympäristöhin voisi olla hyvinkin suuri merkitys.

En oikein tiedä, mitä itse asiasta ajattelen. Puolensa kummassakin. Jos keskustelu valtuustossa olisi saanut jatkua pidempään, olisin kaiketikin lähtenyt keskusteluun mukaan pohtimaan asian eri puolia. Mutta nyt asia "pelastettiin" pöydälle, ja sen merkitys valkenee vasta myöhemmin.

Selvää on kuitenkin se, että mitään ennakkotapausta koskien muiden vuokratalojen myyntiä ei tästä tapauksesta saa (vaikka kai sitäkin joku hetikohta yrittää ;). Kyseessä on sen verran spesiaali tilanne, että tästä ei voi vetää johtopäästöstä suuntaan tai toiseen.

Liitän loppuun pari kuvaa sunnuntai-illan riennostani. Nyt on kädet verinaarmuilla, mutta tulipa poimittua kotipihan tyrnit, nuo Pohjolan appelsiinit. Muussataan sauvasekottimella, sokeroidaan ja laimennetaan vedellä, pakastetaan kuutioiksi ja sulatetaan puurokippaan. Nam!