18.2.08

Virttaankankaan tekopohjavesihankkeesta

Turun kaupunginvaltuusto käsitteli tänään maanantaina Virttaankankaan tekopohjavesihanketta. Meille tarjottiin mahdollisuus saada tietoa hankkeesta Turun Seudun Vesi Oy.n toimitusjohtaja Jyrki Valtosen, Turun Seudun Vesi Oy:n hallituksen puheenjohtaja Esko Heinosen ja Turun vesilaitoksen toimitusjohtaja Irina Nordmanin avulla. Hankkeen takausasia tulee käsittelyyn kaiketikin seuraavassa kokouksessa. Koska asialla on niin paljon yleistä mielenkiintoa, liitän tänne asiasta tekemäni muistiinpanot.

Jos oma kantani ei vielä ole kaikille tätä blogia seuraaville selvä, niin tässä se lyhyesti tulee: kyllä, kannatan hankkeen toteuttamista. Perustelut voi pitkälti lukea Irina Nordmanin perusteluista. Olen varsin tietoinen Turun vesihuollon riskeistä, ja päättäjänä en voi olla kantamatta vastuutani neljännesmiljoonan ihmisen perustarpeen turvaamisesta. Tarkemmat perustelut kirjoitan sitten siihen valtuuston kokoukseen, jossa takausasia käsitellään.

Vajavaisen ymmärrykseni ja hitaiden sormien vuoksi alla olevassa tekstissä saattaa olla virheitä ja väärinkäsityksiä. (Hankkeen vastustajien mielestä tekstissä tuskin onkaan paljon muuta. En ole asiasta samaa mieltä.)

Mutta asiaan. Toimitusjohtaja Jyrki Valtonen kertoi hankkeesta seuraavaa:
  • Hankkeen rakennusluvat ovat nyt lainvoimaisia. 85% maanomistajista on tehnyt sopimuksen siirtolinjojen rakentamisesta mailleen. Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi ympäristöluvan 30.12.2005 ja antoi luvan aloittaa työt. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi 7.3.2007 luvasta tehdyt valitukset ja piti voimassa luvat aloittaa työt ennen päätösten lainvoimaiseksi tulemista. Töiden aloittamislupa tarkoittaa, että töiden aloittamisessa ei katsota olevan riskiä. Nyt korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä on 12 valitusta, joista osa on jo hylätty. Kho piti voimassa luvat aloittaa työt. Päätöstä odotellaan kuluvan vuoden aikana.
  • Putkimateriaalien hankinta on ollut markkinaoikeudessa 13.4.-19.11.2004 ja 6.7.2005-11.6.2007. Näinä aikoina putkimateriaalien hankinta on ollut toimeenpanokiellossa. Nämä valitukset ovat suurin syy hankkeen venymiseen.
  • Rakennustyöt on aloitettu ennen luvan voimaantuloa, sillä laitos tarvitsee ympäristöluvan mukaan vuoden koekäyttöajan, ja laitoksen pitäisi olla toimintakunnossa kun siirtolinjat valmistuvat. Tekopohjavesilaitoksen laitosrakennusten työt ovat käynnissä, samoin Saramäen kalliosäiliön, esikäsittelylaitoksen ja raakavedenottamon. Virttaankankaalle on rakennettu 12 pohjavesikaivoa.
  • Kustannusarviot ovat seuraavat: raakaveden otto 19,8 miljoonaa euroa, siirtolinja Huittinen - Virttaankangas 22,4 M€, Virttaankangas - Saramäki 51,1 M€, Saramäki - Halinen 6,4 M€, Saramäki - Moisio 0,3 M€, Kaarina - Parainen 5,7 M€, tekopohjavesilaitos 16,2 M€, Saramäen kalliosäiliö 9,9 M€ ja prosessiautomaatio, turvavalvonta, tietoliikenne, kaapeliyhteydet ym. 2,7 M€. Merkittävimmät muutokset kustannuksissa ovat kustannustason nousu 25 M€, rakenteiden muutokset 15 M€ ja rahoituskustannusten lisääntyminen 11 M€. Erityisen kalliiksi on tullut putkihankintojen viivästyminen markkinaoikeuteen tehtyjen valitusten takia. Kuten kustannusarvioista havaitsee, itse pohjavesilaitoksesta aiheutuvat kulut ovat varsin pienet suhteessa muihin hankkeesta aiheutuviin kustannuksiin. Ylivoimaisesti suurin kustannuserä on siirtolinjojen rakentaminen. Lopullinen kustannus on 170 miljoonan euron paikkeilla.
  • Valtosen mukaan vesilaskussa tuntuva lisäkustannus henkeä kohden tekee vuodessa noin 5-6 euroa, jos nyt kuulin oikein hänen sanomansa.

Toimitusjohtaja Irina Nordman kertoi puolestaan seuraavaa:

  • Syitä hankkeeseen ovat Turun nykyisin käyttämän jokiveden laatuongelmat, raakaveden puute kuivina kausina ja vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen (riskejä mm. pitkät sähkökatkokset ja mahdolliset haitanteot). Turussa on merkittävää vettä käyttävää teollisuutta, jolle veden määrä, laatu ja imago ovat tärkeitä sijoittumisperusteita. Katastrofivuosi 1999, jolloin veden heikko laatu nousi valtakunnan median uutiskynnyksen yli, oli hyvin riskialtis sille teollisuudelle, joka tuottaa Turussa mm. elintarvikkeita.
  • Aurajoen vesi luokitellaan laatuominaisuuksiensa perusteella sopimattomaksi talousveden raakalähteeksi. Raakaveden lämpötilan vaihtelut ovat varsin suuret, 0º-25º C. Kylmä vesi (alle 4º C) on ongelma puhdistukselle, sillä kylmyys heikentää puhdistustulosta. Lämmin vesi on taas ongelma laadulle asiakkaiden hanassa (pieneliökasvuston lisääntyminen). Hajua ja makua aiheuttavat leväesiintymät (erityisesti piilevät) ja kohonnut ammoniumtyppi. Savisamennus haittaa puhdistusprosessia erityisesti sen loppupäässä. Orgaanista ainetta (humus ym.) on ajoittain erittäin paljon. Lisäksi humus on laadultaan sellaista, että se ei poistu käsittelyssä, sillä sitä ei pystytä kemiallisesti saostamaan. EU:ssa on ollut suunnitteilla sellaisia veden laadun tiukentamisohjeita erityisesti koskien veden lämpötilaa ja orgaanisen aineen määrää, että Turun vesilaitos ei pystyisi niitä aina täyttämään.
  • Vesialtaiden tilavuuksista Nordman kertoi seuraavaa. Päävesiallas on Paimionjoki, jonka tilavuus on 16,5 miljoonaa kuutiometriä (me3). Muita vesialtaita tilavuuksineen ovat Aurajoki 1,2 me3, Maarianallas 3,0 me3, Savojärvi 2,0 me3. Kaikki luvut on esitetty optimitilanteessa, jossa veden riittävyys normaalikulutuksessa on noin 400 vuorokautta. Tämä koettiin vuosina 2002-2003, kun ei satanut kunnolla pitkiin aikoihin. Lopulta meillä oli jäljellä kuukauden vesivarasto, ennen kuin sateet alkoivat. Samankaltainen tilanne koettiin 1999, mutta 2002-2003 oltiin tilanteeseen paremmin varautuneita.
  • Turun vesihuolto on tällä hetkellä täysin riippuvainen Halisten laitoksesta. Mikäli Halisista ei jostain syystä saada vettä, voidaan kuntalaisille jakaa vettä enintään 50 litraa/asukas/vuorokausi, jos elinkeinotoiminta jätetään kokonaan ilman, ja jos naapurikunnat pystyvät toimittamaan varavetenä arvioidun maksimimäärän. Tällainen tilanne voisi syntyä yli 6 tunnin sähkökatkoksesta, Aurajoen vakavasta likaantumisesta tai eräiden prosessien osien vikaantumisesta. Paimionjoestakaan ei olisi tällaisessa tilanteessa apua, sillä senkin vesi otetaan Aurajoen kautta.
  • Turun varaus uudelle laitokselle on 63 500 m3 vettä vuorokaudessa. Veden tarve oli varauksen tekohetkellä keskimäärin 50 000 m3 vuorokaudessa (vaihteluväli kulutuksessa on ollut 30 000 - 60 000 m3). Veden hinta on 1.1.2008 alkaen ollut talousvedellä 1,38 e/m3 ja jätevedellä 1,48 e/m3, yhteensä 2,71 e/m3. Vertailuksi voi esittää vaikkapa pulloveden kuutiohinnan, 500-10.000 e/m3. Tai bensiinin: 1400 e/m3.
  • Nordman esitti myös taulukon taksojen korotuksen vaikutuksista eräisiin asiakkaisiin (sisältäen sekä tekopohjaveden että Kakolan uuden puhdistamon kustannukset) :
  • Tapaus 1: Omakotitalossa asuva vähän vettä kuluttava yksinelävä "mummo" ("mummo" siksi, että mummot ovat hyviä esimerkkejä säästeliäästä vedenkulutuksesta): lasku vuonna 2007 118 euroa, vuonna 2008: 123 euroa (lisämaksu +5e) ja vuonna 2010 136 euroa (lisämaksu yhteensä +18 euroa).
  • Tapaus 2: Omakotitalossa asuva, paljon vettä kuluttava perhe: vuonna 2007 444 euroa, vuonna 2008 466 euroa (lisäystä +22 euroa) ja vuonna 2010 532 euroa (lisäystä + 88 euroa).
  • Tapaus 3: veden kulutuksen suurasiakkaat:
    elintarviketehdas: vuonna 2007 470 000 euroa, vuonna 2008 490 000 euroa (lisäystä + 20 000 euroa) ja vunna 2010 570 000 euroa (lisäystä + 100 000 euroa).
    metallitehdas: vuonna 2007 390 000 euroa, vuonna 2008 410 000 euroa (lisäystä + 20 000 e) ja vuonna 2010 480 000 euroa (lisäystä + 90 000 euroa).
  • Vesimaksuissaan Turku on tällä seudulla halvimmasta päästä.


Esko Heinonen, Turun Seudun Vesi Oy:n hallituksen puheenjohtaja

  • Kyseessä on erittäin iso seudullinen hanke, jolla on vaikutusta vuosikymmeniksi eteenpäin. Epäluottamusta vesiyhtiön sisällä ei ole, vaikka niinkin on viime viikkoina väitetty. Hanke maksetaan vesimaksuina, ei verovaroin. Vettä enemmän käyttävät maksavat hankkeen. Maltillisille käyttäjille hanke tarkoittaa Koskenkorvapullon lisää kustannusta vuosittain.

Alustusten jälkeen oli vuorossa valtuutettujen kysymykset. Minunkin piti esittää kaksi kysymystä, mutta koska toiseen niistä ennätettiin kerran ja toiseen peräti kahdesti, peruutin oman kysymysvuoroni ja kuuntelin muiden puheita. Tässä tiivistetyt joskin sekavassa järjestyksessä esitetyt vastaukset valtuutettujen kysymyksiin aihepiireittäin.

  • Markkinaoikeudesta ja putkihankinnoista: Ensimmäinen hankintakierros kaatui muotovirheeseen. Toinen siihen, että kaikki tarjoukset olivat tarjouspyynnön vastaisia ja ne piti hylätä, mistä valitettiin.
  • Veden hinnasta: korotustarve noin 50 senttiä. Poistojen tekemisen tapa vaikuttaa hintakehitykseen, esim. kalliorakenteet ovat erittäin pitkäikäisiä.
  • Halisten puhdistamosta: nykyisen vedenpuhdistuslaitoksen energiankulutus on erittäin suurta. Kyseessä on lisäksi pintavesilaitos, jossa myös kemikaalikulutus on suuri, suunnilleen viisinkertainen Helsinkiin tai Tampereeseen verrattuna (!). Tekopohjavesilaitoksella kulutus on pieni, vaikka desinfiointiinkin onkin joka laitoksella varauduttava. Halisten pintavesilaitoksella ei ole vaikutusta typen määrään Saaristomerellä, sillä laitos ei puhdista typpeä vaan kaikki menee läpi sellaisenaan. Fosforia poistuu vedenpuhdistusprosessissa jonkin verran. Mutta Halisten virtaamalle on tyypillisiä erittäin voimakkaat, jopa muutaman tunnin vuodessa kestävät virtaamapiikit, joissa menee läpi suurin osa fosforista. Tekopohjaveden hyviä ominaisuuksia ovat tasainen lämpö (noin 7ºC) ympäri vuoden, tasainen vedenlaatu, ei maku- tai hajuongelmaa, ei suolaongelmaa (kuten nyt on) ja veden tasalämpöisyys vähentää putkirikkoja (syynä maaperän ja putken erilainen lämpölaajeneminen). Nykyisessä veden hinnassa ei ole ollenkaan pääomakustannuksia mukana, laitokset kun on jo niin vanhoja, että ne on poistettu aikoja sitten. Siksi juomaveden hankintahinta kaksinkertaistuu, mikä ei ole ollenkaan sama asia kuin vesimaksun kaksinkertaistuminen. Halisten varalaitoksen suunnittelu aloitetaan vasta uuden laitoksen käynnistymisen jälkeen, nyt mitään ei voi tehdä ennen uuden laitoksen aloittamista.
  • Kokemäenjoen veden laadusta: Kohdassa, mistä Kokemäenjoen vesi tullaan ottamaan vettä, on veden laatu luokiteltu toiseksi korkeimpaan laatuluokkaan. Vedessä on siis erittäin vähän haittatekijöitä. Muutama vuosi sitten Kokemäenjoen veden laatu useiden kriteerien osalta ylitti Pyhäjärven veden laadun (joka jatkuvasti heikkenee). Julkisuudessa kovasti esillä olleet haittatekijät eivät pidä paikkaansa. Veden kemiallinen esikäsittely olisi turhaa, laadun muuttaminen tapahtuu maaperässä, jossa epäpuhtaudet hajoavat. Kemiallinen esikäsittely on ollut alkuvaiheissa merkittävästi esillä, sitä on selvitetty monipuolisesti mm. koelaitoksen käyttökokemusten perusteella. Tulos on, että sillä ei saavuteta lisäetua. Investointina esikäsittely maksaisi jonkin verran lisää. Nykyisessäkin laitosmallissa on varauduttu siihen, että voidaan toteuttaa jonkinasteinen esikäsittely. Mutta laajempaan toimintaan ei riskikartoitusten perusteella ole löydetty perustetta. Käyttökustannus olisi vuodessa 1,4 me lisää. Pirkanmaan keskitetty puhdistuskin parantaa jäteveden laatua. Alkuvaiheessa tarvittavaa lievää kloorausta lukuun ottamatta ei ole tarvetta kemikaaleille. On esitetty kahdenlaisia erilaisia tuloksia, tutkimuksilla viranomaisten esitettämät tulokset ja yleisönosaston mielipiteet ovat kovin erilaisia. Kummat ovat luotettavampia? Jokaisen on sitä itse arvioitava. Nyt tehdään järjestelmää, jonka suunnitteluikä on 100 vuotta, mutta käyttöikä on pidempi, eli pidempi kuin koko vesihuollon historia Suomessa.
  • Imeyttämisestä: Vanhimmat imeytyslaitokset ovat toimineet kauan, Göteborg jo vuodesta 1902. Laitokset ovat aivan samanlaisia kuin ne, jotka on toimineet kymmeniä vuosia. Yleensä parin vuoden välein puhdistetaan altaan pohjaa. Luonnon tekopohjavesilaitoksia on toiminut tuhansia vuosia, esim. Tampere ottaa osin juuri tällaiselta. Kuopioon rakennettiin ja otetaan pian käyttöön uusi tekopohjavesilaitos.
  • Veden tarpeesta: Tällä hetkellä pienenevä vedenkulutus on johtunut vesikalusteiden remonteista ja huoneistokohtaisista mittareista. Vesilaitoksella ei ole huomattu, että veden hinnalla olisi vaikutusta kulutukseen. Muutokset eivät ole kovin suuria yksittäisille kotitalouksille. Teollisuuden hinnannoususta ollaan huolissaan. Toisaalta kylpylät, ravintolat ja elintarviketeollisuus olleet huolissaan veden laadusta, riittävyydestä ja elinkeinotoiminnan edellytysten pysyvyydestä. Kehotus 2002 vedenkäytön rajoittamisesta aiheutti elinkeinoelämästä erittäin ikävää palautetta, yritykset siirsivät mm. toimintojaan väliaikaisesti muualle maahan.
  • Laskuttamattoman veden (= putkien huuhtelemiseen käytetty vesi, palokunnan käyttämä vesi ja putkistosta ulos vuotanut vesi) suhteen olemme suurin piirtein samassa kuin muut suuret kaupungit. Verkoston pituuden suhteen pärjäämme erittäin hyvin, suurista kaupungeista olemme parhaassa tilanteessa, mikä ei tietenkään tarkoita, etteikö toimenpiteitä pitäisi tehdä.
  • Putkitilauksista: : tarjouksissa oli hinnat eri vuosien toimituksille, viimeinen vuosi oli 2008, sen hinta oli noin 25% alempi. TSV sai vielä neuvoteltua hintaa kun toimitus on niin suuri, eli putkia toimitetaan varastoon. Kustannushyöty on niin suuri, että katsoivat perustelluksi olla odottamatta takauspäätöksiä. Jos toimitus olisi siirtynyt 2009 hinnoille, putket olisivat tulleet 18% kalliimmaksi.
  • Luvista ja takauksista: Oikeus on myöntänyt luvat aloittaa työt, takuumaksut on määrätty 20 000 + 10 000 euroa, yhteensä 35 000 euroa. Jos verrataan 170 miljoonan kokonaishintaan, tilanne kertoo siitä, että riski toteuttamiskelvottomuudesta arvioidaan pieneksi.
  • Kaupunginjohtaja Pukkinen totesi kaupungin takausvastuista, että takaussitoumukset tehty pääosin keskeisiin infrahankkeisiin. Kaupungin todennäköisyys joutua maksumieheksi on pieni. Meillä on noin 180 miljoonaa euroa erilaisia takauksia, takausmäärä ei kaupungin volyymiin ja sitoumuksiin nähden ole erityisen suuri riski.

Että näin tällä kertaa. Juttu taatusti jatkuu seuraavassa "näytöksessa".

1 kommentti:

Janne kirjoitti...

Mitä ongelmia Göteborgin imeytyslaitoksella on historiansa aikana ollut? Voivatko ne toistua täällä?