Politiikan ulkopuolelta

Alkuun onnitteluja: hyvää syntymäpäivää äitille!!! Tässä Sinulle syyskuun alkupäivinä Lehmustiellä kukkinut juhannusruusu ynnä halaus & pusu!

Sitten alkuviikon tapahtumiin. Eipä ihmeellistä töiden lisäksi. Eilen tiistaina oli tarkastuslautakunnan kokous ja sen jälkeen Otavan kirjaesittelyilta. Kokous venyi sen verran pitkäksi, että missasin Sanna-ystävän kirjaesittelyn. Ennätin kuitenkin kuulemaan suurimman osan ympäristötoimittaja Pasi Toiviasen mainiosta mutta murheellisesta ilmastonmuutosesityksestä.

Keskiviikkona oli meillä Norssissa biologian preliminääri, tulin töistä kotiin korjattavan koenipun kera. Yli 70 esseetä... aaargh! Kokeiden korjaus ei todellakaan ole lempipuuhaani eikä syy siihen, miksi olen tässä ammatissa.

Tänään oli myös työyhteisökokous, jossa opettajakunta pohti palautetta 75 minuutin oppituntijärjestelmästä. Palautetta on kahtalaista: toiset tykkää, toiset ei. Ennemmistö vaikuttaa olevan kannattajien puolella, mutta täysin kattavaa kyselyä ei ole vielä tehty. Kokemuksia kerätään siis edelleen.

Minä olen ehdottomasti kannattajien joukossa. Alkuun epäröin, mutta nyt tykkään. Työpäivät ovat rauhoittuneet huomattavasti. Tunnit eivät ole enää pelkkää aloittamista ja lopettamista, vaan tunneilla saa enemmän aikaiseksi. Opetustyöstä kokemani stressi on selvästi vähentynyt. Opetusharjoittelijoiden palautteen antoon välitunti on lyhyt aika, mutta siirsinkin syksyllä palautteita aika usein oppituntien loppuun. Ja mikäs on siirtäessä, kun oppitunnit useimpina päivinä päättyvät jo klo 14.30, eli työasioita pystyy junailemaan aika kivasti työpäivän sisällä. Jos hyppytunteja on, ne ovat nyt niin pitkiä, että niiden aikana ehtii oikeasti tehdä jonkun keskittymistä vaativan homman. Kotityöt tuntuvat paremmilta, kun seuraavaksi päiväksi on valmisteltava korkeintaan neljä oppituntia (viisi x 75 minuuttiakin on toki mahdollinen työpäivä, mutta sellaista ei minulle ole vielä tullut vastaan). Toki tunnin pituus on huomioitava tunteja tehdessä: tunnit on entistä perustellummin syytä koota pienemmistä, sisällöltään ja työtavoiltaan vaihtuvista jaksoista. Myös oppilailta kyselemäni palaute on ollut pääosin myönteistä, mutta kaikki eivät tietenkään tykkää.

Lisää koulujuttuja: valvontaluokkani kehityskeskustelut alkavat olla ohi. 19 perhettä on tavattu, vielä yksi aika pitäisi sopia. Nyt suunnittelemme luokan kanssa yökoulua: hyvin opiskelleet oppilaat ansaitsevat jotain kivaa palkinnoksi yrittämisestään. Yökoulu kasiluokkalaisten kanssa on minulle uusi kokemus, mutta varmastikin siitä tulee vähintäänkin hauskaa...

Politiikan puolella olisi paljonkin asioita, joista voisi sanaisan arkkunsa avata. Mutta antaa olla tällä kertaa. Saarnataan sitten taas huomenna. Mukavaa tammikuun viimeistä päivää kaikille!