Valtiovarainministeri Katainen puhuu rahasta

Kuntaliiton valtuusto jatkoi kokoustamistaan vielä perjantaiaamun. Vuorossa oli valtionvarainministeri Jyrki Kataisen (kok) puheenvuoro. Tässä puheesta tekemäni muistiinpanot teidän kaikkien iloksi/kiukuksi/uneen saattamiseksi (yliviivaa tarpeettomat vaihtoehdot). Saattaahan joitakuita noin taustatietona ihan oikeasti kiinnostaa, mitä valtiovarainministeri kuntapoliitiikoille halusi puhua. Koska kyse on siis minun muistiinpanoistani Kataisen puheesta, mahdolliset virheet ja käsittämättömyydet menevät minun typeryyteni, väärinymmärrykseni ja hitaiden sormien piikkiin, eivät valtiovarainministeri Kataisen.

Meidän valtionvelkamme (55 mrd euroa) osuus bruttokansantuotteesta on Euroopan alhaisin, mutta asia "korjaantunee" kun suhdetilanne heikkenee ja bkt laskee. Kyse on suuresta summasta vaikka bkt-osuus näyttää pieneltä. Tämän vuoden velanmaksu (3 mrd euroa) pienentää korkokustannuksia noin 150 miljoonalla eurolla, ja ensi vuoden velanmaksu (2 mrd euroa) noin 100 miljoonalla eurolla. Tämä on tärkeää kun tiedämme, kuinka kovat paineet on rahoittaa ikääntymisen myötä kasvavaa hyvinvointipalvelujen tarvetta. Talouskasvua on lisännyt työpanoksen määrän ja tuottavuuden kasvu. Vuoden 2010 jälkeen ei ole enää mahdollista lisätä työpanoksen määrää. Seuraavan kerran se olisi mahdollista, jos suomalaiset ensin intoutuisivat tekemään paljon lapsia, ja kasvattamaan heidät aikuisiksi. Vuoden 2010 jälkeen meillä on talouskasvun kasvattamiseksi jäljellä ainoastaan tuottavuuden kasvu.

Julkinen taloutemme ei ole kestävällä pohjalla. Arvio perustuu indikaattoreihin, jotka eivät ole poliitikkojen näpelöitävissä, kuten EU:n alueella seurattava väestökehitys, sen perusteella arvioitu kustannuskehitys, BKT:n kehitys ym. Arvion mukaan vaalikauden lopussa kuntien ja valtion tilanne on plusmiinus nolla, ainoa noin 2 %:n ylijäämä tulee eläkerahastoista. Tämä ei ole kestävä tilanne, ylijäämän pitäisi olla noin 4,5 %. Tällöin valtion talouden pitäisi olla noin 2 % ylijäämäinen (4 mrd euroa). Ensi vuoden tilanne on vielä suhteellisen ok, kuntien tilannetta lukuun ottamatta, mutta vaalikauden aikana tilanne heikkenee. Jos olemme fiksuja, emme lisää pysyviä menoja ainakaan sen enempää kuin mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, eikä ehkä sitäkään aivan kaikkea. Poliittisesti voi lisäksi tehdä toimenpiteitä, jotka lisäävät kasvua. Vuonna 2011 pääsemme siihen 3.5 % ylijäämään, jonka hallitus on asettanut itselleen tavoitteeksi. Siihen päästään, jos saadaan 1 % suurempi talouskasvu kuin mitä yleisesti ennakoidaan.

Hallituksen painopisteinä on työllisyys- ja koulutuspolitiikan uudelleenkohdennukset. Hallitus on ottanut rahaa kohteista, jotka eivät tuottaneet valtiontalouden tarkastusvirastonkaan mielestä riittävästi. Toinen painopiste on veropolitiikan käyttö kasvua kiihdyttävänä tekijänä. Työn verotusta on alennettava. Meillä on näyttöä siitä, että veronkevennykset lisäävät verokertymää. Kolmas tekijä on kunta- ja palvelurakenneuudistus: sen on tuotava mukanaan kustannussäästöjä ja uskottavuuden kohentumista. Jos tämä prakaa, ei ole keinoja saada julkista puolta hallintaan. Neljäs keino on asuntopolitiikan uudet tuulet: ihmiset eivät pysty menemään sinne, missä työtä on, kun ei ole kohtuuhintaisia asuntoja tai asuntoja ollenkaan. Viides Kataisen mainitsema keino on kohtaanto-ongelman ratkaisu. Kuudes keino on sosiaaliturvan uudistus: perusturvasta tehdään joustavampi ja työn vastaanottamista helpottava. Jos nyt ei uskalleta tai ymmärretä tehdä oikeita ratkaisuja, meille ihan oikeasti koittaa vaikeat ajat.

Katainen kiitti myös Kuntaliittoa hyvästä yhteistyöstä. Ovat kuulemma työryhmissä jopa numeroista pääsääntöisesti yhtä mieltä. Kuntien verotulot näyttäisivät tänä vuonna keskimäärin kasvavan jopa 7,5-8 % ensi vuonna, mutta tämä on siis vain keskimääräinen arvio. Kasvu on huikeaa. Ensi vuodelle ennustetaan noin 6 % kasvua. Jos rahat eivät tänä vuonna riitä, on mietittävä, miten ne riittävät sitten kun tulojuhla hiipuu. Valtionosuuksien määrä kuntien taloudesta edustaa vain 15 %:a. Jos verotulojen kasvu jonakin tulevana vuonna "normalisoituisi", on erotusta todella vaikea riipiä kasaan valtionosuuksilla, koska samaan aikaan myös valtion verotulojen kasvu hiipuu. Katainen kävi läpi myös valtionosuuksissa tapahtunutta kasvua.

Viimeisenä asiana Katainen otti esille kuntasektorin tuottavuuden kasvun. Hän oli iloinen Tehyn sopimukseensa mukaan ottamasta tuottavuuden kasvusta, ja puhui siitä, miten asia ymmärretään usein väärin. Tuottavuus ei voi olla ihmisten uuvuttamista, koska se ei ole kestävää. Työtä voidaan jakaa uudelleen ja järkevämmin, joitakin toimintoja voidaan automatisoida ja on etsittävä aidosti kestäviä tuottavuuden edistämisen muotoja. Jos tuottavuuden kasvusta syntyy säästöjä, valtio ei leikkaa siitä saatavaa hyötyä pois. He ovat siis päättäneet antaa kunnille "pakkolainaa" ja päättäneet antaa sen myös takaisin. Katainen uskoo tämän olevan myös realistista, koska seuraavien vuosien aikana sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä jää eläkkeelle noin 25 000 hengen verran. Seuraavan neljän vuoden aikana pitäisi alalle rekrytoida nykymenolla jopa 41 000 uutta työntekijää. Jos päästään vähän vähemmällä, jää varaa nostaa myös palkkoja.

Puheen jälkeen oli aikaa muutaman kysymyksen ja kommentin mittaiseen keskusteluun. Sen lopuksi Katainen ilmaisi vielä suuren ihailunsa kuntapäättäjiä kohtaan, jotka kantavat vastuuta valtavasta määrästä palveluita. Hän kiitti erityisesti niitä päättäjiä, jotka ovat rohjenneet tehdä kuntansa parhaan puolesta merkittäviä päätöksiä kuten kuntaliitoksia, ottaa siinä samassa naapureilta haukut vastaan, tehdä oman siviilityönsä ja kasvattaa vielä lapsensa. Ainakin jostain asiasta olen siis Kataisen kanssa tismalleen samaa mieltä!