Kunta-asiaa ja kalenterikaaosta.

Tänään on juhlapäivä. Töissä päättyi helvetillinen kakkosjakso, joka on vienyt kaiken aikani, voimavarani ja yöuneni jo lokakuun alusta lähtien. Kuten blogipäivitysten tahdista voi päätellä: vapaa-aikaa ei ole ollut, ei bloggaamiseen eikä mihinkään muuhunkaan omaan juttuun. Kaikki työstä liikenevä aika on käytetty luottamustehtäviin. Vaan nyt elämisen rytmi muuttuu, kolmosjakso on suloisen löysä kunnes nelonen iskee taas päälle tappotahdillaan.

Edellisen bloggauksen jälkeen on päivät ja kaiken muunkin vapaan ajan täyttävän työn ohella tapahtunut seuraavaa:

- yksi opetusohjelmaesittelyilta
- yksi WSOY:n oppikirjailta
- yksi kaupunginvaltuuston talousarviokokous
- kaksi tarkastuslautakunnan kokousta
- kolme tarkastuslautakunnan työryhmien kokoontumista ja haastattelua
- yksi vihreiden piirin syyskokous
- yksi valtuustoryhmän kokous
- yksi maakuntahallituksen kokous
- yksi alueasukasilta
- yksi puoluehallituksen kokous
- yksi kaksipäiväinen puoluevaltuuskunnan kokous
- yksi seminaarimatka Brysseliin ja takaisin.

Ei, minulla ei työn ja luottamustoimien lisäksi ole muuta elämää. Yritän ehtiä kirjoittamaan hieman myöhemmin valtuuston talousarviokokouksesta ja Brysselin seminaarista, sillä molemmista olisi kohtalaisen paljon sanottavaa.

Tänään torstaina oli vuorossa Kuntaliiton hallitus ja valtuusto. Hallituksen mielenkiintoisin asia oli lausunto selvitysmies Timo Lankisen raportista "Opetushallituksen asema, rooli ja tehtävät sekä koulutustoimialan ohjaus muuttuvassa toimintaympäristössä". Kuntaliiton valmistelema lausunto on varsin kriittinen, ja minusta aivan perustelluista syistä. Toki selvityksessä on hyviäkin kannanottoja ja ehdotuksia, mikä asia myös todettiin hallituksessa. Kuntaliiton tiedotteen lausunnosta löydät täältä.

Lausunto sattui kohtalokkaasti samaan päivään jolloin opetusministeri Sarkomaa nimitti samaisen Lankisen Opetushallituksen uudeksi pääjohtajaksi. Sattuma herätti selvästikin median kiinnostusta, ainakin Yle tuntuu otsikoineen Kuntaliiton lausunnon uutisoinnin seuraavasti: "Kuntaliitto ja Opetushallitus tukkanuottasilla".

Sattuma on korjannut tänään enemmänkin satoa. Pisa-tutkimuksen tuloksia on vuotanut liian aikaisin julki maailmassa, ja siksi tänään on ennenaikaisesti julkistettu osa tuoreimman Pisa-tutkimuksen tuloksia. Ja kas: Suomi on edelleen ykkösenä, ja asemamme on vain vahvistunut! Hmm. Tämän pitäisi asettaa Lankisen raportista kyseenalaiseksi juuri ne kohdat, joita Kuntaliitto lausunnossaan ansiokkaasti kritisoi. Meillä on Suomessa superhyvä peruskoulu ja superhyvä opettajankoulutus, ja mörkö syököön sen, joka lähtee tätä systeemiä raunioittamaan. Opetushallituksen edellinen pääjohtaja Kirsti Lindroos minusta jo yritti sitä aivan tarpeeksi, hänen jälkeensä olisi jo todellakin aika saada maahan Suomalaisen Peruskoulun Puolustusrintama.

Kuntaliiton valtuustossa aloituspuheenvuoron käytti totutusti valtuuston puheenjohtaja ja Jyväskylän kaupungin kaupunginjohtaja Markku Andersson. Ja mistäpä muusta olikaan puhe kuin Paras-hankkeesta. Kuntatalouden suhteen tilanne ei ole kovin valoisa, tänä vuonna peräti 119 kuntaa korotti veroprosenttiaan - tilanteessa, jossa kunnallisverojen tuotto on maassa keskimäärin varsin hyvällä tolalla. Kovia haasteita kunnat siis taloustilanteessaan ja palveluntuotannossaan kokevat. Kuntien uusille tehtäville onkin kuntien siis sanottava jyrkkä EI, painotti pj Andersson. On tärkeätä, että syntyy ja kokeillaan uusia hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, jotta voidaan löytää ratkaisija kuntien vaikeaan tilanteeseen. Työvoimasta joudutaan tulevina vuosina taistelemaan, ja kuntatyötä onkin osattava markkinoida oikein, sillä kuntatyö on mielenkiintoista ja arvostettua. Vuotta 2008 vietetäänkin Kuntatyön Vuotena.

Varsinaisen tilannekatsauksen Paras-hankkeeseen antoi erityisasiantuntija ja uuden Suur-Salon synnyttäjä Arto Koski. Hän hahmotti esityksessään alkajaisiksi kuntien toimintaympäristön muutospaineita 2010- ja 2020-luvuilla seuraavalla luettelolla:

• väestön ikääntymisen kärjistyminen
• väestön muuttoliikkeen jatkuminen
• kuntien henkilöstöpulan lisääntyminen
• palvelutarpeiden kasvaminen
• alueiden välisen kilpailun kiristyminen
• kuntien talouden heikkeneminen
• globalisaation vahvistuminen
• demokratiavajeen syventyminen
• valtion kuntapolitiikan painotusten muuttuminen.

Muutokset ovat usein ketjuja, joissa talous on ketjun viimeisenä lenkkinä. Siksi prosesseihin on niin vaikea vaikuttaa. Yli 65-vuotiaiden osuus on Suomessa maailman 15. korkein (nyt 16,5 %, vuonna 2025 24,8 %) ja otamme vauhdilla kiinni maailman kärkeä kuten Japania ja Italiaa. Vaihtelu Suomen sisällä on kuitenkin kuntien sisällä suurta: meillä on kuntia, joissa yli 65-vuotiaita on yli 45 %, ja kuntia, joissa vastaava osuus on alle 15 %. Asukasluvun muutoksessa alueelliset erot ovat maassamme varsin suuria.

Koski painotti, että tarkastelumme jää helposti liian lyhyeksi, sillä tämän tapaisia muutoksia pitäisi pystyä katsomaan useita valtuustokausia eteenpäin. Viisi valtuustokautta kuluu yllättävän nopeasti. Taaksepäin katsoen olemme sillä tavalla tarkastellen vuodessa 1987. Sehän ei ole kovin kaukana, eihän? Eteenpäin katsottuna viisi valtuustokautta vie meidät vuoteen 2028 - se on aivan yhtä lähellä.

Koski esitteli kuntien työkalupakkeja - mahdollisuuksia, joita kunnilla on reagoida haasteisiin. Kunnat tarvitsevat kaikkia käytettävissä olevia keinoja: kuntien rahoituksen parantamista, kuntien yhteistyön kehittämistä, kuntaliitoksia, kuntien palveluiden organisoimista uudella tavalla (mukaan lukien hyvä henkilöstöpolitiikka) ja kuntien tehtävien uudelleentarkastelua ja priorisointia. Mikään näistä ei yksin riitä, eikä mikään ole turha työkalu kuntien työkalupakissa.

Kaupunkiseutusuunnitelmista Koski korosti, että olennaista on nyt alkava suunnitelmien toteuttaminen ja kuntien sitoutumisen varmistaminen. Pienkuntavaltaisessa Varsinais-Suomessa vähennys on suurin. Tässä ajankohtainen listaus niille huonomuistisille varsinaissuomalaisille ;), jotka eivät muista ulkoa kaikkia 1.1.2009 tulevia muutoksia:

Jo hyväksytyt:

• Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd: 7400 asukasta
• Naantali, Rymättylä, Merimasku ja Velkua: 18450 asukasta
• Salo, Halikko, Perniö, Pertteli, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Suomusjärvi ja Särkisalo: 54200 asukasta
  

Meneillään olevia selvityksiä:

• Pöytyä ja Yläne: 8300 asukasta
• Rusko ja Vahto: 5700 asukasta
• Kaarina ja Piikkiö: 29400 asukasta
• Masku, Askainen ja Lemu: 8900 asukasta
• Loimaa, Alastaro ja Mellilä: 17300 asukasta
• Lieto, Aura ja Tarvasjoki: 21000 asukasta

Lisäksi Pyhäranta on mukana Rauman ja Lapin selvityksessä Satakunnan puolella (41900 asukasta).

On oletettavaa, että kuntajakoselvityksissä tulee vielä toinenkin aalto. Osa kunnista jää nimittäin nyt vielä selvittämään mahdollisuuksiaan, ja mukaan tulee varmasti joitakin uusiakin kuntia. Jatkoon vaikuttavat mm. kokemukset ensimmäisen aallon kuntien yhdistymisistä ja kuntien toimintaympäristössä olevien muutospaineiden realisoitumisesta. Yksi vaikuttaja tekijä on, miten muuttuva kuntarakenne vaikuttaa kuntien keskinäiseen kilpailutilanteeseen. Ja merkitystä on silläkin, kuinka paljon kunnista löytyy jatkossa yhteistä tahtoa ja poliittista yhteisymmärrystä.