Maanantai oli varsinainen kokouspäivä. Aamulla oli tarkastuslautakunnan katselmus. Sieltä säntäsin Kristilliselle opistolle maakuntavaltuuston kokoukseen, tietenkin myöhässä. Puoli viideltä oli luvassa vihreiden valtuustoryhmän kokous ja kuudelta kaupunginvaltuusto. Huh, ottaen huomioon, että edellisen yön tarkastin lukion kokeita puoli neljään. Mistä syystä tästä tuleekin kohtalaisen napakka bloggaus, ajattelin nukkua ensi yönä hieman enemmän.
Maakuntavaltuustossa missasin myöhästymiseni takia kulttuuriministeri Stefan Wallinin puheenvuoron, joten ei siitä sen enempää. Varsinais-Suomen maakunnan asioista kiinnostuneet voivat käydä tsekkaamassa valtuustossa käsitellyn Maakunnan tila -katsauksen täältä, se on minusta ihan mielenkiintoista luettavaa.
Turun kaupunginvaltuuston illan esityslista löytyy taas täältä. Kaupunginvaltuusto mm. merkitsi tiedokseen Euroopan unionin neuvoston päätöksen 2007/C 282/11, joka koskee Turun kaupungin nimeämistä kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2011. Satava-Kakskerran ja Hirvensalon rakennuskielto jäi pöydälle kokkareiden ja sossujen vedätyksen takia. Pyh, kaupungin edun pitäisi olla tärkein, ei kaverin.
Mielenkiintoinen ja periaatteellisesti merkittävä asia oli se, että valtuusto vihdoin vastasi kolmeen Reilun kaupan tuotteiden käytön edistämistä koskevaan aloitteeseen. Oma aloitteeni on näistä nuorin ja - jos nyt saa sanoa- vaikuttavin, ja se täyttää ylihuomenna keskiviikkona kaksi vuotta. Hitaita ovat herrojen kiireet, sanon ma. Vaikuttavimmalla tarkoitan sitä, että kuten olen ennenkin kertonut, aloite ei varsinaisesti ollut minun. Toimin asiassa Reilun kaupan ihmisten bulvaanina, ja koska aloite on heidän tekstiään, se on varsin perusteellinen. Kokosin aloitteeseen nimiä lähes jokaisesta valtuustoryhmästä ja sain aloitteeseen vakuuttavat 24 nimeä yli puoluerajojen. Ja silti vastaaminen kesti kaksi vuotta! Vasta nyt, kun valtuusto budjettikokouksessaan sisällytti päätökseen Reilua kauppaa tukevan lauselman, pölyä keränneet ja valmistelussa ees taas seilanneet aloitteet tuotiin valtuuston käsittelyyn.
No, oli miten oli, Turun valtuusto on vihdoin saanut tehtyä asiassa linjakkaan päätöksen, ja Turulla on oiva mahdollisuus pyrkiä Suomen ensimmäiseksi Reilun kaupan kaupungiksi!!! Tsekatkaapa Repulaisten kampanjasivut - ilman heidän aktiivista ja viisasta toimintaansa tästä ei olisi kyllä tullut yhtään mitään! Nyt on vain paimennettava, että kaupunginhallitus tekee asiasta pikaisesti tarvittavat järkevät päätökset.
Tässä valtuutettujen asiasta tekemät aloitteet, ikääntymisjärjestyksessä:
- Elina Rantanen (vihr) ja Tytti Seppänen (kesk), 2.5.2005
- Minna Arve (kok) ym. 13.6.2005
- Katri Sarlund (vihr) ym. 12.12.2005
Jätin kokouksessa myös yhden uuden aloitteen, johon sain innoituksen jokunen kuukausi sitten Kuntatarkastajille pitämästäni esitelmästä. Kas tässä aloitteen teksti. Lukekaa ja miettikää, mitä tumput suorana seisominen tulee meille aikanaan kustantamaan.
Turun kaupunginvaltuusto 10.12.2007
Valtuustoaloite ilmastonmuutokseen varautumiseksi Turussa ja selvityksen antamiseksi kaupunginvaltuustolle
Ilmastonmuutos on tapahtumassa oleva tosiasia. On äärimmäisen tärkeää tehdä niin globaalisti kuin paikallisesti kaikki voitava muutoksen hidastamiseksi ja pysäyttämiseksi. Silti on myös varauduttava ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin ja pyrittävä ennalta ehkäisemään muuttuvaan ilmastoon liittyviä vaaroja ja ongelmia. Ennalta varautuminen on edullisempaa kuin vaurioiden korjaaminen ja jopa ihmishenkien menettäminen.
Ensimmäinen ilmastonmuutoksen aiheuttama riski on tuulisuuden, myrskyjen ja sateiden lisääntyminen ja vedenpinnan nousu. Myrskyjen lisääntymisen myötä sähkökatkot lisääntyvät. Yhdyskuntateknisten häiriöiden riskit mm. vedenjakelulle ja viemäröinnille, tietoliikennejärjestelmille sekä peruspalveluiden tuotannolle kuten sairaaloille kasvavat. Varavoiman saanti onkin turvattava riittävässä määrin. Myrskyt aiheuttavat vedenpinnan nousua, joten on erittäin tärkeää ehkäistä ongelmia ennalta jättämällä riskialttiit vedenpintaa lähellä olevat vielä rakentamattomat alueet rakentamisen ulkopuolelle. Myrskyt aiheuttavat myös haittoja liikenteelle, vaurioittavat rakennuksia ja mm. kaatuvat puut lisäävät suoria ihmisiin kohdistuvia vaaroja. Kuinka suuriin ongelmatilanteisiin nykyinen pelastuskapasiteettimme riittää?
Myrskyihin liittyvät kaatosateet ja tulvat. Erityisesti talvitulvien ennustetaan lisääntyvän. Tulvavesien hallinta on kaupunkimaisessa ja pitkälle asvaltoidussa ympäristössä haasteellista ja riskit ovat suuria (esim. Pori kesällä 2007). On välttämätöntä varautua ongelmiin ennalta ja riittävässä laajuudessa. Pelkän nousevan tulvaveden lisäksi riskejä ovat mm. tulvaveden aiheuttama haitta-aineiden huuhtoutuminen vesistöihin ja maa-alueiden saastuminen (kuten New Orleansissa tapahtui hirmumyrsky Katrinan jälkeen) sekä terveysriskien muodostuminen (myrkyt, hygieniaongelmat ja epidemiariskin kasvu). Vedenottamot ja -puhdistamot sijaitsevat usein alavilla ja riskeille alttiilla alueilla, mikä lisää mm. juomaveden pilaantumisriskiä. Kaatosateet ja tulvat lisäävät maaperän eroosiovaurioita ja ravinteiden huuhtoumista veteen. Vettyneen maan lujuus alenee ja sortumariski kasvaa, kuten mm. Ruotsissa on jo koettu. Rankat märät lumisateet lisäävät äkillistä lumikuorman kasvua katoilla ja teillä, ja tätä kautta rakenteiden sortumariskiä sekä liikenteen häiriöitä. Pohjaveden pinnan noususta seuraa maapohjan kostumista, kosteusrasituksen kasvua ja homevaurioiden lisääntymistä. Näitä tulee pyrkiä ennaltaehkäisemään, mutta miten tietoisesti ja tavoitteellisesti sitä Turussa tällä hetkellä tehdään?
Oma ongelmansa on jäätiköiden sulamisen myötä ennustettu merenpinnan nousu, jota tosin Turun seudulla edelleen käynnissä oleva jääkauden jälkeinen maankohoaminen osin kompensoi. Ennusteiden huomioiminen riittävässä määrin on välttämätöntä mm. maankäytön suunnittelussa, koska rakentamisen myötä syntyvät maankäytölliset ratkaisut ovat hyvin pitkäaikaisia.
Toinen riskityyppi on ennustettu kuivuuskausien lisääntyminen. Tämä koskee erityisesti kesäkausia. Kuivuus voi aiheuttaa ongelmia raakaveden saannille sekä määrällisesti että laadullisesti. Kaivojen kuivuminen aiheuttaa vakavia ongelmia yksittäisille talouksille. Kuivuuden myötä maastopalojen riski kasvaa paikallisesti ja kauempana palavien palojen savukaasuhaitat lisäävät hengitysilmasta aiheutuvia terveysriskejä. Kuivuus aiheuttaa myös pölyhaittoja, joilla on monenlaisia vaikutuksia. Erityisessä terveysvaarassa ovat vanhukset sekä hengityselinsairauksista kärsivät ja sydän- ja verisuonitauteja sairastavat potilaat. Kesän 2003 hellekautena menehtyi Euroopassa 30 000 ihmistä kuumuuden ja kuivuuden aiheuttamiin haittoihin.
Kuumuus ja pitkittyneet hellekaudet lisäävät myös ilmastoinnin ja jäähdytyksen tarvetta ja sitä kautta kasvattavat energiankulutusta entisestään. Pohjaveden pinnan aleneminen kuivuuskausina aiheuttaa vaurioita maaperälle ja rakenteille, lisää savimaiden painumista ja vaikeuttaa viheralueiden hoitoa. Tuholaiseliöihin ja kasvitauteihin liittyvät riskit lisääntyvät.
Kolmas riskityyppi liittyy aiempaa leudompiin talviin ja ajoittaisiin koviin pakkasjaksoihin. Roudan puute aiheuttaa erityisesti metsäautoteiden kantavuuden alenemista ja kulkemisen ongelmia heikosti perustetuilla tieosuuksilla. Metsien myrskytuhot kasvavat. Leudompi talvi muodostaa haasteen kunnossapidolle ja mustan talven pimeys vaikuttaa ihmisten mielentilaan, harrastusmahdollisuuksiin ja elinkeinoihin sekä alueen yleiseen vetovoimaan.
Ilmastonmuutos aiheuttaa siis kunnille monenlaisia riskejä, joita myös Turussa tulee toiminnallisesti ja taloudellisesti ennakoida. Poikkeusoloihin on varauduttava, mutta varautumiseen käytettävät keinot eivät saa olla ristiriidassa ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden kanssa. Kaupunginvaltuuston tulisi saada tieto siitä, miten Turku on osaltaan varautunut ilmastonmuutokseen mukanaan tuomiin muutoksiin ja riskeihin. Onko varautuminen ja ennaltaehkäisy riittävällä tasolla ja miten pitkän aikavälin varautumistoimia toteutetaan ja priorisoidaan? Kenelle kuuluu vastuu erilaisista varautumistoimenpiteistä? Toimivatko puhelinyhteydet suurissa hätätilanteissa ja mihin asti pelastuskapasiteetti riittää? Mikä on kunnan korvausvelvollisuus esimerkiksi tulvariskialueille kaavoittamisen suhteen? Entä mikä on kunnan vastuu veden noususta viemäreitä pitkin kiinteistöihin? Ovatko sadevesien imeytysjärjestelmät ja viemärien mitoitukset Turussa riittävät ja onko tulvavesille tulva-allas- ja imeytymisalaa tarvittavassa määrin? Mitkä ovat varautumiskustannusten vaikutukset esimerkiksi vesihuollossa? Onko vaarallisten aineiden käyttöpaikat riskialueilla suojattu? Ennalta varautumisen tarve on suuri, mutta harkittu ennaltaehkäisy on taloudellisempaa ja inhimillisempää kuin tuhojen jälkihoito.
Esitän, että Turun kaupunginvaltuustolle annetaan selvitys siitä, miten Turussa on varauduttu ilmastonmuutokseen liittyviin riskeihin. Samassa yhteydessä olisi luontevaa antaa selvitys myös siitä, mitä konkreettisia toimenpiteitä Turku tällä hetkellä tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja miten ilmastonmuutokseen varautuminen on huomioitu kehittyvässä seutuyhteistyössä.
Katri Sarlund
kaupunginvaltuutettu (vihr.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti