Seminaarissa tuli esiin monia mielenkiintoisia näkökantoja. Kanadan toimintamallit ja -ohjelmat maahanmuuttajien vastaanottamisessa ja kotouttamisessa olivat varsin mielenkiintoisia. Tavoitteena on integraatio ja maahantulijoista saakin kansalaisuuden peräti 84 %. Kotouttamisohjelmat tavoittavat maahanmuuttajat jo ennen kuin heistä tulee maahanmuuttajia, eli lähtömaissaan. Maahantulijat ovat sekoitus työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa. Kanadalaiset korostavat sitä, että kotoutuminen on kaksisuuntainen prosessi, jo maassa olevien ja "kantakanadalaistenkin" pitää oppia uutta ja sopeutua muuttuvaan Kanadaan.
Yksi kotoutumisen keskeinen työväline on vapaaehtoisten auttajien verkosto. He ovat koulutettuja auttajia, jotka opastavat mm. uuteen asumiseen, palveluihin, kieleen ja kontakteihin. Tätä voisi soveltaa meillekin.
Suomen kotouttamislakia kritisoitiin vanhentuneeksi. Aikanaan laki oli edistyksellinen, mutta nykyään siihen liittyy monia maahanmuuttajien elämää hankaloittavia ongelmia. Laki syrjii heitä, jotka ovat asuneet maassa kauemmin kuin kolme vuotta. Laki ei myöskään huomioi avioliiton tai työn perässä maahan tulleita, vaan he jäävät kotoutumispalveluiden ulkopuolelle. Toimimatonta on sekin, että maahanmuuttajat otetaan huomioon vain yksilöinä, ei perheiden ja yhteisöjen jäseninä, mikä kuitenkin on monessa kulttuurissa ensisijainen olemisen ja elämisen malli. Kielenopetus on Suomessa epäonnistunut: kunnat eivät tarjoa riittävästi opetusta eri ryhmille, ja samoihin ryhmiin on sijoitettu aivan liian erilaisilla valmiuksilla varustettuja ihmisiä. Helsinki mainittiin esimerkkinä: taannoin aloittaneella kielikurssilla oli 20 paikkaa, mutta kurssille ilmoittautuneita oli yli 120 kielenopetusta tarvitsevaa. Samanlaisia ongelmia on kuitenkin ympäri maan.
Epäonnistumisiin listattiin kotoutumisen yksisuuntaisuus: maahanmuuttajat velvoitetaan kyllä kotoutumaan, mutta ympäröivän yhteiskunnan osuus unohdetaan. Kuten kanadalaiset korostavat: kyse on kaksisuuntaisesta prosessista. Kotoutuminen ei toimi, vaikka kotoutuja on valmis kotoutumaan, jos ympäröivä yhteiskunta pitää hänet loitolla. Suurta huolta kannettiin toisen polven "maahanmuuttajista", joita asiallisuuden nimissä on syytä kutsua (uus)suomalaisiksi. Näillä nuorilla on sopeutumisvaikeuksia, he ovat helposti mihinkään kuulumattomia kahden maailman ihmisiä. Maahanmuuttajia ei myöskään pidä nähdä homogeenisena ryhmänä, eikä edes uskonnollisia ryhmiä kuten vaikkapa muslimeia, vaan on tunnistettava yksilöiden ja yksittäisten ryhmien tarpeet ja vastattava niihin.
Sama pätee kouluopetukseen: koulussakaan maahanmuuttajalapsia ja nuoria ei voi nähdä yhtenä ryhmänä, jonka tarpeisiin vastataan yhdellä toimintamallilla. Koulu ja opettajat eivät tiedä kaikkea, vaikka koulua perinteisesti pidetäänkin tietämisen erikoisinstituutiona. Maahanmuuttajaoppilaiden tarpeita on kuultava ja kuunneltava, siten ehkä opitaan enemmän asioita kuin perinteisen hieman besserwissermäisen tietämisen kautta.
Erityisen tärkeinä hyvin toimivien monikulttuuristen koulujen edellytyksinä mainittiin seuraavaa:
- kohtuulliset opetusryhmien koot
- tehokas, kehittyvä ja yksilölliset tarpeet huomioiva suomi toisena kielenä -opetus
- kaikki opettajat ovat suomi toisena -kielenä -opettajia, tämä edellyttää myös tarvittavaa osaamista
- oppimateriaalien on kehittyvä vastaamaan monikulttuurisen Suomen todellisuutta ja tarpeita
- opettajien täydennyskoulutus ja monikulttuuristen opettajien rekrytointi
- eriyttäminen, ei eristäminen: esimerkiksi kieliongelmat eivät ole syy siirtää oppilasta toiseen kouluun tai erityisopetukseen
- arviointikäytäntöjen monipuolistaminen
- yleinen kulttuuritietouden lisääminen
- yhteistyö kotien kanssa on myönteinen haaste, ja vanhempien suomen kielen oppiminen on tärkeää koulun ja kodin yhteisyön toimivuuden helpottamiseksi
- monikulttuurisen koulun talous edellyttää täsmäresursointia
Esille tuli toki myös paljon paljon muuta tärkeää ja mielenkiintoista. Katsotaan, mitä keskusteluista siivilöityy puolueen tulevaan kotoutumisohjelmaan, jonka työstäminen jatkuu nyt seminaarin jälkeen taas kerran astetta valppaampana. Iso kiitos mainioille seminaarialustajillemme!
Seminaarin jälkeen oli vuorossa puoluehallituksen kokous. Kokous hyväksyi kannanoton, sen voi tsekata huomenna puolueen kotisivuilta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti