Maailmalta kuuluu kurjia uutisia. Olemme saaneet tällä viikolla lukea, miten ilmastonmuutos uhkaa kiihtyä, koska metsien ja valtamerien hiilidioksidinielut eivät enää sido hiilidioksidia entiseen malliin. Lisäksi talouskasvu on kasvattanut ilmakehän hiilidioksipitoituutta vuodesta 2000 yli kolmanneksen ennakoitua nopeammin. Kaliforniassa on tuskailtu pitkäaikaisesta kuivuudesta seuranneiden laajojen metsäpalojen kanssa. Liki miljoona ihmistä jouduttiin evakuoimaan ja monelta paloi koti alta. Samaan aikaan vesi on monin paikoin loppumassa maan kaakkoisissa osavaltioissa. Kannattaisiko vihdoin ryhtyä todellisiin toimiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi?
EU:n piti kyllä ryhtyä.Vuosikausia on puhuttu siitä, miten autoteollisuudelle tullaan asettamaan tiukat päästörajat uusille autoille, jotta saamme edistettyä autoteollisuuden kehittymistä ilmaston kannalta kestävämpään suuntaan. Vaan annas olla kun tuli päätösten aika: joku muu kuin maailman kaikkien ihmisten etu olikin yhtäkkiä tärkeämpi, ja ilmastotavoitteet vesitettiin pahemman kerran. Vesitys tapahtui keskusta-oikeiston toimesta.
Kannattaa lukea kokonaisuudessaan meppi Satu Hassin tiedote asiasta. Siinä todetaan mm. seuraavaa:
- Euroopan parlamentti otti tänään kantaa autojen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen. Päätös vesitti päästörajan 120 g/km, jota on jo yli kymmenen vuotta pidetty autoteollisuuden tavoitteena vuodelle 2012. Parlamentti nosti päästörajaa arvoon 125 g/km ja antoi kolme vuotta lisäaikaa. Tämänpäiväinen päätös ei ollut vielä varsinainen lainsäädäntöpäätös, se oli parlamentin kannanotto lakiesitykseen, jota komissio valmistelee.
- "Päätös löi korville kaikkia kauniita ilmastopuheita", totesi Hassi. "Nykyisin melkein kaikki puolueet esiintyvät suurina ilmaston ystävinä. Valitettavasti tämä tuppaa unohtumaan heti, kun tulee kyse konkreettisesta lainsäädännöstä".
- Jo vuonna 1995 Euroopan autoteollisuus lupasi alentaa uusien autojen keskimääräiset hiilidioksidipäästöt arvoon 120 g/km. 1998 solmitulla vapaaehtoisella sopimuksella autoteollisuus lupasi välivaiheena alentaa uusien autojen päästöt arvoon 140 g/km vuoteen 2008. On käynyt ilmeiseksi, että autoteollisuus ei toteuta sitoumustaan, koska uusien autojen keskimääräiset päästöt ovat nyt 160 g/km. Juuri siksi komissio valmistelee lainsäädäntöä. Keväällä komissio nosti vuodelle 2012 suunniteltua alkuperäistä 120g/km rajaa 130 grammaan kilometriltä. Tätä perusteltiin sillä, että polttoaineen elinkaaren hiilidioksidipäästöjä vähennetään siten, että se vastaa 10 g/km päästövähennystä. "On todella valitettavaa, että autojen hiilidioksidipäästöraja vesittyy joka askeleella", Hassi paheksui. "Ensin komissio lievensi vuoden 2012 päästörajaa ja tänään parlamentti vielä venytti määräaikaa kolmella vuodella."
- Henkilöautot aiheuttavat 12 % EU:n hiilidioksidipäästöistä. Liikenteen päästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. "On turhaa puhetta väittää, että autojen päästöjen vähentäminen olisi teknisesti mahdotonta. Kaupoissa on jo tarjolla monia automalleja, joiden päästöt alittavat 120 g/km rajan. Myös hybriditekniikalla polttoaineen kulutusta - ja samalla hiilidioksidipäästöjä - voidaan vähentää noin kolmanneksella", totesi Hassi.
Yhtä masentavalta näyttää Turun kaupungin talous. Maanantaina oli kaupunginvaltuuston kokous, jossa oli määrä päättää veroprosenteista. Päättämättä jäi, ei ollut oikein eväitä kun ei ollut mitään tietoa siitä, mikä on kaupunginjohtaja Pukkisen "keskustelupapereiden" tuoma pohja veroprosentille. Kyllä kai tulot pitäisi pystyä päättämään menotarpeen mukaan, joten olisi hyvä olla perillä todellisesta menotarpeesta. Veroprosentit palautuivat uuteen valmisteluun yksimielisesti, demarien esityksestä. Ihan järkevä päätös, olen tyytyväinen siihen että demarit esittivät palauttamista. Meillä olisi ollut valmius päättää yhden prosentin korotuksesta kunnallisveroon, mutta harkinta-aika sopii aivan mainiosti. Jos tätä kautta saamme Pukkisen "keskustelupaperit" keskusteluun ja päätöksentekoon, niin hyvä näin.
Omassa puheenvuorossani sanoin luullakseni jotain seuraavan sisältöistä, vaikkakin eri sanoilla:
- Aloitin siteeraamalla Kuntalain 65 §:n 3. momenttia: Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Tämä koskee tietysti myös Turkua.
- Puhuin siitä, että vaikka valtuustossa moni oli puheenvuorossaan korostanut, miten hyvinä aikoina ja nykyisen kaltaisessa suhdannetilanteessa ei pidä nostaa veroja, ei hyvinä aikoina ja tällaisilla verotulojen kasvuprosenteilla pidä myöskään tehdä sellaista velkaa kuin me nyt teemme. Turku on kohta kaulaansa myöten veloissa, ja sen on yhtä huono vetovoimatekijä Turulle kuin naapurikuntia korkeampi veroprosentti. Hyvinä aikoina otetun velan huono puoli on, että ne pitää maksaa takaisin, mahdollisesti peräti huonompina aikoina, ja korot kanssa.
- Veroprosentin nostaminen ei kuitenkaan ole minkään sortin ratkaisu Turun talousongelmiin. Ne ovat rakenteellisia, eikä niihin voi ratkaista muuta kuin rakenteisiin puuttumalla. Ja niihin on aivan pakko puuttua. Mutta lisävelkaantuminen voitaisiin estää veronkorotuksella.
- Ihmettelin, miksi kaupunginjohtajan "keskustelupapereita" ei jaettu valtuutetuille listan mukana. Niissä kun kuulemma piilee budjetin pohja. Miksi meitä valtuutettuja ei informoida asiasta kaupungin ylimpinä päättäjinä?
- Kaupunginjohtaja Pukkisen keskustelupaperi voi sisältää aivan hyviä ja tarpeellisia toimia, mutta niistä olisi pitänyt keskustella ja päättää jo viime keväänä, jotta nyt olisi voitu luotettavasti rakentaa budjetti sovitun talousohjelman varaan. (Ylipäätään moni harmitteli valtuustossa sitä, että vuoden 2007 talousarvion käsittelyn yhteydessä päätettyä talousryhmää ei ole perustettu. Syynähän oli se, että demarit jättäytyivät perustamisesta pois. Kaupunginhallitus kohdensi siinä tilanteessa tehtävän kaupunginjohtajalle, joka toi sitten esityksensä keskusteluun nyt. Vasta nyt.)
- Lisäksi Pukkisen 31 miljoonan euron alijäämäbudjetista puuttuvat terveydenhuollon palkankorotukset ja mm. sairaanhoitopiirin vuodesta toiseen toistuva runsas budjettiylitys, joten mikä tulee olemaan todellinen alijäämä 2008? 50 miljoonaa euroa? Se on pitkälti yli 2 veroprosenttia!
- Kyselin myös, miksi kaupunki ei ole asettanut sosiaali- ja terveystoimen yhdistämiselle mitään taloudellisia tavoitteita. Juuri näillä sektoreilla on ylivoimaisesti suurin taloudellinen merkitys, ja uudistukselle on vahva tarve sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Vaan sen tavoitteet puuttuvat, ja sen mukana kaikki. En saanut kysykseeni julkista vastausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti