Maanantai 20.8. oli maakuntahallituspäivä. Ensi lausuntojaosto, sitten keskiryhmien kokous ja sitten maakuntahallituksen kokous. Mielenkiitoista listalla oli ainakin Varsinais-Suomen koulutuksen aloituspaikat vuodelle 2012. Opetusministeriö on pyytänyt maakunnan liittoja tekemään esitykset nuorisoikäluokalle tarkoitetun koulutuksen aloittajatavoitteista vuodelle 2012 koulutusaloittain ammatillisessa koulutuksessa, ammattikorkeakoulutuksessa ja yliopistokoulutuksessa. Tässä muutama asian esittelyssä ilmi tullut fakta:
- Varsinais-Suomen nykyisestä työvoimasta poistuu vuoteen 2020 mennessä yhteensä yli 87 000 henkeä eli n. 41% työvoimasta.
- Maakunnan esitys nuorten 16-21-vuotiaiden aloittajatarpeeksi on 9 313 aloituspaikkaa. Se on noin 600 paikkaa enemmän kuin nykyiset aloittajamäärät, mutta noin 450 aloituspaikkaa pienempi kuin laskelmien mukainen työelämän koulutustarve. Koulutusasteittain tarkasteltuna esitys merkitsee ammatillisen peruskoulutuksen aloituspaikkojen merkittävää kasvua, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aloituspaikkojen pysyessä ennallaan. Ammatillisessa peruskoulutuksessa työelämän vaatimaa koulutustarvetta ei nykyisin resurssein pystytä järjestämään pelkästään nuorten koulutuksella vaan sitä on tarkoituksenmukaista täydentää aikuiskoulutuksella (mm. alan vaihtajat, työttömät ja maahanmuuttajat).
- Varsinais-Suomessa ammatillisen koulutuksen määrällinen mitoitus on selvästi alimitoitettu ikäluokkien ja työvoiman tarpeeseen nähden.
- Opetushallituksen laskelmat osoittavat, että kansallisella tasolla on paineita vähentää yliopistokoulutuksen aloituspaikkoja etenkin humanistisella, kulttuuri- ja luonnontieteiden alalla.
- Yliopistokoulutuksessa maakunta esittää nykyisten aloituspaikkojen säilyttämistä suurin piirtein nykyisellään. Pientä kasvua on esitetty lääketieteen, hammaslääketieteen ja farmasian aloille.
- Opintoaloittain tarkasteltuna suurimmaksi ongelmaksi jää puhdistuspalveluala, jonka työvoimatarvetta ei näillä näkymin myöskään aikuiskoulutuksella pystytä korvaamaan.
- Varsinais-Suomessa viime vuosina peruskoulun päättäneistä noin 54 % on sijoittunut lukioon. Se on suunnilleen sama kuin koko maassa keskimäärin. Lukiokoulutuksen yhteishaun ensisijaisten hakijoiden määrä on vähentynyt 0,9%:lla vuodesta 2003-2005 ja ammatilliseen koulutukseen hakeutuminen on lisääntynyt. Samanaikaisesti lukion aloituspaikkojen määrä on lisääntynyt, joten lukiokoulutukseen pääsy on viime vuosina helpottunut. Varsinais-Suomessa vuonna 2007 lukioon pääsi 92,5% hakijoista ja ammatillisiin perusopintoihin pääsi 76,0% hakijoista. Koko maassa lukioon pääsi 94,1% ja ammatillisiin perusopintoihin 77% hakijoista.
Tiistaina 21.8. oli vuorossa puoluesihteerien vierailu Turussa ja Turun seudulla. Työtehtävien takia aamupäivän ohjelma jäi minulta väliin, mutta oppituntien päätyttyä ryntäsin vierailulle vihreäksi seuraneidiksi. Sain porukan kiinni yliopistokampukselta valtio-opin laitokselta, jossa seurueelle esiteltiin ajankohtaisia asioita yliopistomaailmasta ja valtio-opista. Luonnontieteilijälle esityksen olivat sangen kiintoisia, jopa lähes eksoottisia. Ajatella, kaikkea ei maailmassa tutkita numeroin! Yliopistolta jatkoimme Forum Marinumiin, josta loput puoluesihteerit (ne, jotka eivät olleet liuenneet jo aiemmin) päästettiin lähtemään koteihinsa.
Keskiviikkona 22.8. oli vuorossa Kemiran hallintoneuvoston syyskauden ensimmäinen kokous, perinteisine rapuillallisineen. Ilta oli taas kerran sangen mielenkiintoinen. Tämän tason liikemaailma ei ole minulle jokapäiväistä näkkileipää, joten olen kokenut kokoukset hyvin antoisiksi ja opettavaisiksi. Yhtiöllä on sentään 2,5 miljardin liikevaihto, 9000 työntekijää ja toimintaa noin 40 maassa. Ja minä olen usean vuoden ajan päässyt kuuntelemaan ja keskustelemaan, miten tällaista yhtiötä johdetaan ja kehitetään! Löytyisipä saman tason sitoutuneisuutta ammattijohtamiseen myös kuntapuolelta! Tuskinpa Kemira on minusta paljoa hyötynyt, mutta minä olen poliitikkona taatusti hyötynyt Kemirasta.
Tänään keskiviikkona 29.8. tuli sitten sinällään odotettu tieto, että lysti loppuu minun osaltani. Valtio myi Kemira-osakkeitaan 655,6 miljoonalla eurolla kotimaisille Oras Invest Oy:lle ja työeläkevakuutusyhtiölle Varma ja Ilmarinen. Myyntivaltuuksistahan oli jo päätetty jokin aika sitten. Hyvä, että meni kotimaahan. Kemira on hyvässä kunnossa ja sillä on nykyisellään varsin järkevät toimialat. Hallintoneuvosto tullaan lakkauttamaan valtio-omistuksen vähennyttyä näin merkittävästi, joten palvelukseni tehtävässä päättyy. Harmi minulle, mutta minkäs teet. Asialla on toki taloudellistakin merkitystä, hallintoneuvostopaikoistahan maksetaan tunnetusti mukava korvaus. Mutta eniten jään kaipaamaan keskusteluita. Tapana oli, että kokouksessa informoitiin poliitikoita yrityksestä ja päivällispöydässä yritystä päivänpolitiikasta ja tulevasta. Edustivathan hallintoneuvoston jäsenet aina jollakin kokoonpanolla hallitus-oppositio-asetelmaa. Hallintoneuvostojen merkityksestä voidaan olla mitä mieltä tahansa, mutta näitä keskusteluita tulen kaipaamaan. Ja tuskin niistä Kemirallekaan vahinkoa aiheutui. No, joka tapauksessa kiitos menneistä vuosista. Oli mieleenpainuvaa.
Torstaina 23.8. oli illalla vuorossa Turun Yrittäjien kutsu Y-Hoviin heitä tapaamaan. Yrittäjät ovat ottaneet vuoden toimintaohjelmaansa valtuustoryhmien tapaamisen, joten he ovat vuorotellen kutsuneet poliittisia ryhmiä luokseen illalliselle. Fiksua! Saimme yleisesittelyn lisäksi infoa yrittäjille tärkeistä asioista, ja kävimme eläväistä keskustelua. Yrittäjät taas saivat kelpo näytteen tavasta, jolla vihreät keskenään keskustelevat asioista. Puheeksi nousi nimittäin myös tuleva jätteidenkuljetuspäätös, josta ryhmässämme on kahta mielipidettä. Kahta aivan vastakkaista mielipidettä. Ihan hupaisa tilanne, politiikka näytti todelliset argumentoinnin kasvonsa, ja yrittäjät ottivat reippaasti osaa keskusteluun. Tällaisista keskusteluista ne perustellut kannat muodostuvat.
Lauantaiaamuna 25.8. oli vuorossa Naantali ja Naantalin kylpylä. Espoon vihreä valtuustoryhmä oli kokoontunut sinne pitämään hallinnonkehittämisseminaariaan, ja he olivat pyytäneet minua kertomaan heille Turun johtamisjärjestelmästä. Kerroin kyllä heille, että kaikki, joille olin maininnut, mitä olin menossa tekemään, olivat alkaneet nauraa. Turun johtamisjärjestelmä ei ole se, mikä tulee ensimmäisenä mieleen, kun etsitään kelvollista järjestelmämallia. Mutta onneksi mietin asiaa toisenkin kerran. Espoolaisilla on jo nyt kohtalaisen hyvä järjestelmä. Kun he nyt keräämiensä ideoiden ja kokemusten pohjalta (niitä meillä turkulaisilla kyllä riittää) hiovat mallinsa täydelliseksi, me voimme mennä, kopioida mallin heiltä ja tuoda sen valmiina Turkuun. Näin kaikki hyötyvät ja maailma paranee! Eli esittelin siis tuotekehitysmielessä turkulaisen järjestelmän huonoja ja hyviä puolia, onneksi hyviäkin löytyi pienen vasullisen verran.
Maanantaina 27.8. oli taas vuorossa kaupunginvaltuusto. Merkittävin asia listalla oli kunta- ja palvelurakennehankkeen toimeenpanosuunnitelma ja kaupunkiseutusuunnitelma. Mikäpä siinä, papereissa oli kaikenlaisia hyviä ideoita yhteiseksi toiminnaksi. Se, mikä huolestuttaa, on tekstien alussa oleva lause: "Samalla, kun kunnat hyväksyvät kaupunkiseutusuunnitelman, ne hyväksyvät osallistuvansa Turun kaupunkiseudun kuntien yhteistyöhankkeisiin (= kaupunkiseutusuunnitelma ja sen liitteisiin kirjatut toimenpide-ehdotukset). Osallistuminen merkitsee ensi vaiheessa osallistumista yhteistyömahdollisuuden selvittämiseen.". Eli loppujen lopuksi kaikkien suurten sanojen jälkeen aiotaan vain selvittää mahdollisuuksia. Bullshit, sanoisivat JIMin Penn & Teller!
Tiistaina 28.8. koitti syksyn ensimmäisen tarkastuslautakunnan kokouksen hetki. Kävimme läpi kaupunkimme asioita yli kolmen tunnin ajan. Huh.
Tässäpä tämä, politiikan puolitoistaviikkoinen. Siviilipuolella remontti jatkuu uudessa kodissa ja koulussa kurssit ovat täydessä vauhdissa. Ilmalämpöpumppu on asennettu ja piano siirretty. Kirjaston kirjahyllyt ovat kasassa ja kirjojen muutto kesken. Vettä talossa ei ole, kun ei ole lämminvesivaraajaakaan. Vielä. Eikä pesuallasta. Eikä wc-pyttyä. Jonka hankkiminen on muuten osoittautunut uskomattoman monimutkaiseksi. Sitä helposti luulisi, että pytty kuin pytty, samaa p....kaahan ne kaikki nielevät. Vaan ei se ole ollenkaan niin, ei ollenkaan. En aiemmin edes tiennyt, että vessanpytyissä on näin paljon tietämistä! Vaan eiköhän tämä tästä etene piakkoin ihan kunnolla. Kiitos vaan remonttimiehille jo etukäteen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti