Ihana sadepäivä keskiviikkona! Tiistaina huokailin, että kaikki alkaa olla tosi kuivaa ja kasvit kuolevat. Ja tänään saatiin vettä! Ei yhtään haitannut, että sadepäivä oli myös maakuntahallituksen kesäretkipäivä, onnistuimme tekemään kivan kesäretken kosteudesta huolimatta. Maakuntaliiton jokavuotinen perinne on, että liiton henkilöstö ja luottamushenkilöt suljetaan samaan paattiin ja paatti ajataan johonkin merelliseen kohteeseen. Tänä vuonna matkakohde oli monelle outo paikka, mutta se osoittautui täydelliseksi helmeksi: Nauvon Pensar! Suosittelen! Lomakylään pääsee myös yhteysaluksilla, tosin saaren toiselle puolen parin kolmen kilometrin päähän. Kannattaa ottaa pyörä mukaan...Pensar on ollut 1900-luvun alkupuoliskolla saariston suojeluskuntaväen ja lottien harjoitusalue. Saarella asui tuohon aikaan kai satakunta ihmistä, nykyisin asukkaita on kaksikymmentä. Sodan jälkeen, kun suojeluskunnat ja lottajärjestö lakkautettiin, alue siirtyi Partekin omistukseen, ja toimi vuosikymmenet paraislaisen kaivosyhtiön henkilökunnan virkistysalueena. Vuonna 2002 nykyiset omistajat ostivat alueen Partekilta ja kehittävät nyt saarella matkailupalveluita. Jonkun verran purjeveneitä olikin paikalla, ynnä rippikoululeiri. Pensar Sydissä on kymmenittäin makuutiloja, joten markkinoitavaa riittää. Meitä ruokittiin majatalon ravintolassa mainiolla kalasopalla, joten jos sattuu kulkemaan ohi, kannattaa varmaan käväistä saarella syömässä. Lounas tarjotaan joka päivä, ja a' la carte -listakin löytyy.
Meidän virkistysmismahdollisuutemme olivat saunominen tai luontopolku. Valitsin tietty luontopolun. Ja sepä olikin polku, huh! Ensin kaunista metsää, jossa kasvoi mm. valkolehdokkeja, ja josta löytyi suojeluskuntalaisten harjoitusammuntojen maalialue (todennäköisesti myös lyijyllä saastunutta maaperää...). Sitten terävä nousu korkean kallioalueen laelle (oppaan mukaan 42 m merenpinnasta). Kallioilla ja puissa kasvoi aivan mahtavia jäkäläkasvustoja ja luonto oli kaikin puolin kaunista ja jylhää. Ylhäällä näköalat olivat upeat, ja niistä pystyi jopa nauttimaan, kun oli saanut sykkeen hieman tasaantumaan kapuamisen jälkeen. Tässä maisemia Pensarin huipulta.
Sitten alas pitkin jyrkkiä ja kosteita kallioita. Välillä oikein hirvitti, kun meinasi pito kadota tossujen alta. Luontopolku on upea, mutta sateella on syytä olla tosi varovainen, eikä reitti haastavuuteensa vuoksi sovellu huonojalkaisille (suuret korkeuserot, jyrkät rinteet ja osin hyvinkin kivikkoiset välitaipaleet). Kun merenpinnan taso oli taas saavutettu, reissu päättyi kauniiseen uintipoukamaan, jossa kasvoi mm. runsaat merinätkelmäkasvustot.
Paluumatka Turkuun sujui leppoisasti. Mitä lähemmäs Turkua tulimme, sitä enemmän sade voimistui. Ja mikäs siinä. Kasvit saavat vettä ja vaihtelu on tervetullutta. Pensarissa sade sai metsän tuoksumaan valtavan hyvältä ja ilma oli puhdasta, kosteaa ja loistavaa hengittää, ja sama jatkui täällä Vasaramäessä. Kävin imppailemassa raitista tuoksuvaa ilmaa parvekkeella pitkin iltaa...Maakuntahallituksesta vielä sen verran, että maanantain kokouksessa otin tapetille liikenneasiat ja erityisesti Turku-Helsinki -raideliikenteen kohtalon. Siitä sukeutui pitkä ja tarpeellinen keskustelu, jonka tuloksena päätöstä muutettiin raideliikenteen osalta terävämmäksi. Periaatteessa puolueet ovat ELSA-radan tarpeesta samaa mieltä, ainakin ohjelmatasolla, mutta kun alettiin puhua käytännön kirjauksista lausuntoon, samanmielisyys ei minun tulkintani mukaan ollutkaan aivan ilmiselvää. En oikein tiedä, mistä lopulta kiikastaa. Onneksi puheenjohtaja Ilkka Kanerva tuntui ajattelevan hyvin paljon samalla lailla kuin mitä minäkin ajattelen, ja hänen lopullinen päätösesityksensä meni hallituksesta läpi yksimielisesti. Kiitos, Ike! Näin kuului lopullinen päätös:
"1. kiireellissyysluokan kolmanneksi kohdaksi lisätään seuraava:
- Nykyisen rantaradan liikennöinnin turvaaminen sekä Turku-Salo välillä välityskykyä parantavat toimenpiteet kuten kohtaamispaikat/kaksoisraide.
- 1. kiireellisyysluokan neljäs kohta kuuluu korjattuna seuraavasti: · Toijalan radan tavaraliikenteen kasvun edellyttämä välityskyvyn lisääminen.
2. kiireellisyysluokan kohta kuusi (”Turku-Salo-Helsinki ratayhteyden…) poistetaan ja korvataan seuraavalla: · Uuden ratayhteyden Salo-Lohja (ELSA) tavoitevuodeksi asetetaan vuosi 2020. Ratayhteyden suunnittelu tulee kuitenkin käynnistää välittömästi."
Olen tyytyväinen, sillä nämä ovat ne tärkeimmät asiat. Turku-Salo välin kohtaamispaikat/kaksoisraide on välttämätön, jotta henkilöliikenne Saloon voidaan aloittaa. Toijalan rata on pakko saada satamaliikenteen vuoksi peruskorjattua, vaikka on tietysti sangen hankalaa, jopa kiusallisen hankalaa, että sen korjaustarve osuu ajallisesti yksiin kaikkien muiden investointipaineiden kanssa. Ei ole meidän vikamme, että lounaisen Suomen savikot ovat raideliikenteelle haasteellisia ja erittäin kalliita rakentaa. Pitäisi vain saada muu Suomi ymmärtämään tämä tilanne.
ELSAn tavoitevuoden kirjaaminen vuodeksi 2020 on iso asia. Tähän mennessä on puhuttu joko vuodesta 2040 tai 2030. 2020 on suunnilleen nopein mahdollinen aikataulu, sillä radalle ei ole vielä edes maakuntakaavaa sen paremmin Varsinais-Suomen kuin Uudenmaankaan puolella, ainoastaan yhteystarvemerkintä. Kaavoitus, suunnittelu, rahoituksen saaminen, rakentaminen... 2020 vaatii pikaisia toimenpiteitä, mutta sen on pakko olla tavoite, jonka puolesta paiskitaan hommia. Olen varma, että vuonna 2020 Helsingistä pääsee päärataa pitkin nopeilla junilla Tampereelle tunnissa. Jos vastaava matka Turkuun rantarataa pitkin kolkutellen kestää kaksi tuntia, me olemme Helsingistä kaksi kertaa niin etäällä kuin Tampere, jokseenkin yhtä kaukana kuin Jyväskylä, jollei kauempanakin. Aikaetäisyydet ratkaisevat, eivät kilometrit.
Elinkeinoelämän, korkeakoulujen ja "mentaalimaantieteen" kannalta tämä rannikkokaupunkimme ja sitä ympäröivän talousalueen jääminen syrjään valtakunnan kehityksestä on vakava asia. Haastavaksi ELSAn saamiseen taas tekee monta asiaa:
- valtion yleinen raideliikennepolitiikka: ratojen kohdalla ei (ainakaan demarihallitusten kaudella) Suomessa ole haluttu rahoittaa edes perusparannustarvetta, saati kalliita uusinvestointeja. Rataverkko ei ole vain jäänyt kehittämättä, se on suorastaan rappeutunut. Toivottavasti asia muuttuu tällä hallituskaudella, vai mitä, VM ja Katainen...?
- ELSAa tarvitsevat lähinnä varsinaissuomalaiset. Uudellamaalla ei ole intressiä olla asiassa aktiivinen. Riittääkö painoarvomme saada kallis investointi, kun moottoritiekin on tuore ratkaisu?
- samaan aikaan pitäisi saada rahat myös Toijalan radan parannukseen ja Turku-Salo kaksoisraiteisiin ynnä henkilöliikenteen aloittamiseen Varsinais-Suomessa. Ja pikaraitiotiehen Turun kaupunkiseudulla, kiitos! Huh huh.
- rahaa on upotettava myös saveen uppoavaan vanhaan rantarataan, jotta sitä ylipäätään pystytään liikennöimään kaukojunilla turvallisesti vielä kymmenen-viisitoista vuotta. Lujaa tullaan tuskin ajamaan... Vanhaa rataa ei kannata kunnostaa liikaa, sillä teknisesti se on vanhentunut, eikä ratageometriaa saada sopimaan nykypäivän nopeille junille. Rantarata on enimmäkseen köröttelyrata, ei voi mitään. Nopeita junia siinä ei kulje koko radan mitalta, eikä tule kulkemaan.
- bussiliikenne on käymässä kovaan kilpaan Turku-Helsinki -välin työmatkaliikenteestä. Nyt tuli jo halpa Citycity-lippu, ja tällä viikolla uutisoitiin, että Matkahuolto kokeilee vapaata langatonta nettiyhteyttä muutamissa Tampereen, Turun ja Helsingin välejä liikennöivässä bussissa. Matkahuollon tavoitteena on, että parin vuoden päästä kaikissa bussivuoroissa pääsee langattomasti verkkoon. Digitan rakentaman verkon on määrä valmistua vuonna 2009. Kehitteillä on lisäksi sähköinen lipunmyyntijärjestelmä ja busseihin reaaliaikaiset karttanäytöt matkustajille. Matkahuollolla ja bussifirmoilla on aivan oikea asenne: matkustajia hankitaan parantamalla palvelua. Saada vain nähdä, miten jäykkä ja kömpelö VR-organsaatio kykenee vastaamaan tähän haasteeseen. Minun veikkaukseni on, että ei mitenkään...
Haasteista huolimatta: mikä on vaihtoehto? Se, että Helsingin ja Turun välillä nopein julkinen yhteys on bussiliikenne ja junalla pääsee hieman hevosta nopeammin? Ei, ei, ei. Nyt kaikki nopeaa ELSAa puffaamaan, hitto vie! Liikenneasiat ovat kaiken kaikkiaan hankalia puitavia poliittisissa elimissä, sillä niistä on vaikea käydä liikennepolitiikan kannalta tarpeellista periaatteellista keskustelua tai riskien ja eri ratkaisuvaihtoehtojen analysointia. Aina joku siirtyy puolustamaan omien äänestäjiensä kannalta oleellisen kinttupolun parantamista, ja good bye kaikki järkevä keskustelu, kun ryhdytään ruotimaan tiehankkeiden prioriteettilistoja. Siinä se sitten maailma porhaltaa ohi, kun me täällä määritämme siltarummulle oikeaa paikkaa. Pitää erottaa oikeasti tärkeät asiat epäoleellisista ja ajaa sitä tärkeää torvet soiden. Joten - torvet soimaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti