15.2.07

Katri kasikuus

No niin, mä olen nyt 86. Siis ei ikä. Ei paino. Ei vyötärönympärys. Ei edes älykkyysosamäärä. Vaan ehdokasnumero. Muistaakseni mulla on jossain aiemmissa vaaleissa ollut jokin samantapainen numba. En muista tarkemmin. Mikä siis kertoo siitä, että en suhtaudu ehdokasnumeroihin kovin vakavasti. Kertakäyttötavaraa, unohtuvat kaksi päivää vaalien jälkeen. Vaan sitä ennen pitäisi muistaa tolkuttaa jokaikiselle vastaantulevalle: Katri 86. Miten ihminen voi typistää itsensä yhteen numeroon?

Torstai oli penkkaripäivä. Olin katsomassa koulumme abishowta ja nauroin kyyneleet silmissä. Hitsi, 12 vuotta koulunpenkkiä ei sittenkään onnistu lahtaamaan lapsosten luovuutta. Koulumme abishowt ovat useimmiten aivan uskomattoman hyviä sketsikokoelmia, ja niin oli asian laita tänäkin vuonna. Onnea matkaan, nuoret! Ja itsekuria! Lukekaa kunnolla kirjoituksiin ja erityisesti biologian reaaliin. Korjaan vastauksianne sitten vaalikampanjani loppumetreillä. (Biologian reaali on 14.3. ja kokeiden pitää olla korjattuina 20.3. Vaalipäivä on 18.3. Missä oli OAJ:n edunvalvontaosasto, kun sitä olisi tarvittu!)

Abien ja muiden oppilaiden häivyttyä oli meidän opettajien vuoro istua koulunpenkille. Meillä tarjottiin koulutusta vieraskielisten oppilaiden opetuksen helpottamiseksi. Koulutus oli tervetullut muistutus niistä kielellisistä haasteista, joita maahanmuuttajataustaiset oppilaamme joutuvat joka päivä setvimään. Otetaanpa yksi esimerkki, jos nyt muistan sen edes likipitäen oikein: "Jaakko avasi oven omalla avaimellaan, kun Paula heräsi päiväunilta. Hän alkoi keittää kahvia." Ja toinen esimerkki: "Jaakko avasi oven omalla avaimellaan, kun Paula heräsi päiväunilta. Tämä alkoi keittää kahvia." Siis kuka keitti kulloinkin kahvia? Mietipä sitä.

Pari muuta mieleen jäänyttä esimerkkiä: Suomen kielessä niin merkityksellinen vokaalin pidentyminen on monissa kielissä tuntematon ja siksi vaikeasti kuultava asia. Esimerkiksi vapa - vapaa on sanapari, jonka eroa on monen vieraskielisen hyvin vaikea kuulla. Useissa kielissä paino ja vokaalinen venyminen liittyvät toisiinsa, joten vieraskielisen suusta ja kynästä kumpainenkin sana tulee helposti ulos muodossa _vaa_pa, paino tavulla vaa. Ja entäpä taivutukset, joista esimerkkinä oli mm. sana "säkeissä". Siis säkeissä (säkki) vai säkeissä (säe)? Ou jee.

Enkä ollut koskaan tullut ajatelleeksi sitäkään, miten käytämme -kin päätettä ja muita vastaavia. Esimerkki: Puistossakin poikakin kävelikin. Puistossakin - poika oli siis kävellyt jossain muuallakin; - kin viittaa vaihtoehtoon. Poikakin - joku muukin oli siis kävellyt puistossa, jälleen -kin viittaa vaihtoehtoon. Vaan entä kävelikin? Hän kävelikin puistossa! Mitä, puijasiko poika meitä? Hänhän sanoi olleensa isoäidin luona! Nyt -kin ei enää viittaakaan vaihtoehtoon, vaan yllätykseen. Hänhän olikin huijari! Aaarhg!

Kuunneltuani yhden luennon verran tällaisia esimerkkejä aloin ihmetellä, miten mamuoppilaamme ylipäätään onnistuvat opinnoissaan niin hyvin kuin onnistuvat, niin vaikeita ovat kielemme nyanssit. Taitavat olla aika neropatteja, hekin!

Töiden jälkeen suuntasin kauppahalliin. Huomenna on vaalikojujen avajaiset, joten Vihreiden vaalitila piti saada valmiiksi. Sisustusryhmä Mari-Martti-Katrista Martti Wallasvaara oli käynyt eilen siivoamassa, ja Ekotori oli toimittanut ostamani huonekalut. Mari Saario oli tänään sairaana, mutta näppäränä naisena hän lähetti miehensä assistentuuraamaan. Anneli Suutarikin oli tullut puolisonsa kanssa avustamaan ja tuomaan kahvivälineitä paikalle. Ei meiltä mennyt kuin pieni hetki saada tavarat paikoilleen. Muiden lähdettyä jäin vielä viimeistelemään kojua, ja tältä se näytti puolentoista tunnin työn jälkeen kauppahallin sulkeutumisen aikaan:





Esitteet, pikkutilpehööri, mainoslehdet ja oikeat ehdokasjulisteet toki vielä puuttuvat, mutta kyllä siitä hyvä tulee. On lukunurkkaa ja avaraa markkinatilaa. Ehdokasjulisteiden paikat täytin vanhoilla eurovaalijulisteilla, menköön nyt hetken aikaa. Kauppahallin isäntä sanoi, että ihan meidän näköinen :). Huomisaamuna käyn vielä paikalla ennen töihin menoa ja ostan maljakkoon pinkkejä tulppaaneja pisteeksi i:n päälle. Somistuksen kokonaiskustannus 290 euroa, ja siitä saadaan iso osa takaisin, kun myydään huonekalut joko halukkaille ostajille tai takaisin Ekotorille. Jos joku miettii, miten vihreät tulevat toimeen muita pienemmillä kampanjabudjeteilla, niin tässä osavastausta kysymykseen.

Jaa että mistä vaalitila ja ehdokkaat löytyvät? Kauppahallin Linnankadun puoleinen pääty, ja Linnankadulta katsottuna oikean puoleinen käytävä. Paikat 12-16, entinen Kaffelin myyntitila. Tervetuloa!

Ei kommentteja: