27.11.06

Kaupunginvaltuuston puolesta Sinisen talon saa purkaa

Turun kaupunginvaltuusto on maanantaiaamuna päättänyt Sinisen talon kohtalosta. Valtuuston enemmistön puolesta (kokoomus + sdp + osa vasemmistoliittoa + osa rkp:tä) talon saa purkaa.

Vihreiden Maarit Fellman esitti ensin asemakaavan palauttamista seuraavin perustein: "Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa asemakaavan uudelleen valmisteltavaksi siten, että tontilla 8 oleva Carl Armfeltin piirustusten mukaan vuonna 1902 rakennettu jugendtalorakennus säilytetään ja tontin uudisrakennusoikeus suunnitellaan suojeluarvoihin yhteensopivaksi." Vasureiden Nana Korpelainen kannatti palautusta. Asia hävittiin äänestyksessä siten, että 41 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 25 palautusta. Palautusta kannattivat vihreät, keskusta, osa vasemmistoliittoa, osa rkp:tä, yksi sinivalkoinen ja yksi kristillinen, jos nyt oikein muistan. Täytyy tarkastaa äänestykset pöytäkirjasta, kunhan listat tulevat nettiin.

Kun puheet olivat päättyneet, äänestettiin Olavi Mäenpään tekemästä ja Maarit Fellmanin kannattamasta asemakaavan hylkäysesityksestä. Hävisimme äänin 41-24. Kokoomus ja demarit äänestivät koko ajan talon purkamisen puolesta. Sillä asia oli ratkaistu, sillä heillä on valtuustossa yhteensä enemmistö. Heidän kantansa oli kyllä tiedossa jo ennen kokouksen alkua. Aamun ryhmäpuheenjohtajien kokouksessa oli käynyt ilmi, että mikään ei ole muuttunut.

Kun asia oli päätetty, nousin ylös ja ilmoitin jättäväni päätökseen eriävän mielipiteen: "Jätän päätökseen eriävän mielipiteen. Tontin 8 ns. sinisellä talolla eli Oy Wikeström & Krogius Ab:lla ja tontin 6 ns. vihreällä talolla eli pikaoffsetin käytössä olevalla sisäpiharakennuksella, on sellaista rakennustaiteellista, kaupunkikuvallista ja kulttuurihistoriallista arvoa, että ne tulee suojella asemakaavamääräyksin.". Iso joukko muita valtuutettuja nousi myös ylös ja yhtyi eriävään mielipiteeseeni. Juridista merkitystä eriävällä mielipiteellä ei tässä tilanteessa ole, koska olimmehan jo äänestäneet asemakaavan hylkäämisen puolesta. Mutta koska on oletettavaa, että päätöksestä seuraa valitus hallinto-oikeuteen, on pöytäkirjaan nyt myös kirjattu syy siihen, miksi merkittävä joukko valtuutettuja on vastustanut asemakaavan hyväksymistä. Toivottavasti hallinto-oikeudessa - mikäli joku sinne kaavasta valittaa - ollaan Turun kanssa eri mieltä siitä, mitä tarkoittaa maankäyttö- ja rakennuslain pykälä asemakaavan tarkoituksesta: "... asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla.". Hallinto-oikeus ei kuitenkaan ole se tapa, millä meidän tulee säilyttää menneiden sukupolvien jättämä kulttuuriperintö tuleville sukupolville. Sen sivistyksen pitää löytyä meistä itsestämme. Tällä kertaa ei tosin löytynyt.

Ei kommentteja: