Ensimmäisenä kesälomailtana eli maanantaina oli ohjelmassa kaupunginvaltuuston kokous. Asialistalla oli lähinnä informaatiota suurista asioista. Ennen kokousta valtuustoa oli vastassa mielenosoitus. Mielipidettään lomautuksia ja säästötoimia vastaan oli osoittamassa kohtalainen joukko kaupungin työntekijöitä ja läsnä oli ymmärrettävästi erityisesti peruspalveluiden ja opetuspuolen henkilöstöä.
Ymmärrän hyvin henkilöstön mielenilmauksen ja ymmärrän huolen ja mielipahan tilanteesta, mutta ymmärrän myös, miksi nyt on välttämätöntä tehdä tämänvuotinen talouden hätäjarrutus. Joten voin vain pahoitella, näin ikävästi on kuitenkin toimittava. Mitä tulee veroprosentin korottamiseen (mikä selvästi tuntui miellyttävän väkijoukkoa): ensinnäkin vihreät ovat jo useampana vuonna esittäneet muille puolueille kunnallisveron nostoa mutta toistaiseksi muilla ei ole ollut siihen halua. Toiseksi uskon, että ensi syksynä korotus tullaan tekemään (kesken vuodenhan sitä ei voi tehdä). Kolmanneksi: veronkorotuskaan ei olisi pelastanut Turkua tämänvuotisilta säästötoimilta eikä erityisesti talousohjelmalta, sillä rakenteellinen alijäämämme on paljon syvempi kuin mitä veronkorotuksilla pystytään paikkaamaan. Eli koulu- ja muun palveluverkon rukkaaminen, toimintojen keskittäminen ja muut henkilöstöäkin koskettavat järjestelyt ovat edessä, katsoopa asiaa sitten miten päin tahansa ja veronkorotuksen kanssa tai sitä ilman. Harmillista on se, että nämä asiat olisi voitu pääosin tehdä jo useita vuosia sitten, mutta kun ei saatu aikaiseksi. Jos taloutta olisi tasapainotettu ajoissa, emme olisi nyt näin syvällä. Itse en kuitenkaan suostu kokemaan asiasta henkilökohtaisesta syyllisyyttä, sillä jos jotkut niin me vihreät ja aiemmin vetämäni tarkastuslautakunta olemme yrittämällä yrittäneet kiinnittää muiden puolueiden ja virkamiesten huomiota tilanteeseen. Kestävän kehityksen yksi perusjalka on kestävä talous, ja tämä on vaarannettu jo vuosia sitten. Mutta kun ei niin ei. Onneksi edes nyt.
Valtuustossa meille esiteltiin palveluverkon uudistusta ja hallinnon tuottavuuden parantamishanketta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell aloitti kertomalla siitä, että palveluverkkoasia tuli käsittelyyn vähän aikataulujen ulkopuolelta. (No niin todella tuli, se vain putkahti listalle ilman ennakkotietoa. Tämänkaltaista paperia on sinällään odotettu ja toivottu, mutta ihmetyttää, miksi sen valmistuminen ei ollut mukana meille jaetuissa työaikatauluissa.) Randell totesi, että asian valmistelu on ollut talouspainotteista, joten ehdotus on herättänyt kritiikkiä. Tavoitteena kaupungissa on tilojen vähentäminen, mutta tiloja onkin tullut lisää. On ohjeistettava hallintokuntia siitä, miten yhteiskäyttöä voi lisätä ja palveluverkkoa tiivistää.
Tämän jälkeen kansiapäällikkö Jouko Lehmusto esitteli hankkeita perusteellisemin. Kyseessä on kaksi talousohjelmaan liittyvää selvityshanketta, joiden tavoite on parantaa kaupungin tuottavuutta. K
Lehmusto jatkoi palveluverkon ja tilojen yhteiskäytön tarkasteluun. Työn ulkopuolelle on rajattu tiloja, jotka eivät joko sovi yhteiskäyttöön tai niiden kohdalla on meneillään jokin muu selvitys tai jotka sijaitsevat kaupungin rajojen ulkopuolella. Valtuusto on asettanut tilamäärän vähentämistavoitteen mutta kaupungin tilojen määrä on vain jatkanut kasvuaan. Lisäksi hallintokunnat tekevät palveluverkkosuunnitelmiaan omista lähtökohdistaan. Tavoitteena on alueelliseen väestörakenteeseen (mm. väestön ikä!) nähden optimaalinen palveluverkko. Hallintokuntakohtaisten suunnitelmien sijaan on tehtävä koko kaupungin palveluverkkosuunnitelma. Pohjatyö on tehty työryhmän sisäisenä työnä (keskushallinto ja tilaliikelaitos). Lehmusto korosti, että kiistanlaisessa paperissa on kyse havaintoluettelosta, ei ehdotusluettelosta päätöksenteon pohjaksi.
Paikkatietokoordinaattori Katariina Hilke esitteli paikkatietojärjestelmän käyttöä palveluverkon suunnitteluvälineenä. Alun perin tarkastelussa oli n. 1300 erilaista kaupungin palvelupistettä. Näistä karsittiin tiettyjä palveluita pois, jäljelle jäi noin 600 erilaista tarkasteltavaa palvelupistettä. Hilke esitteli järjestelmän käyttöä ja mahdollisuuksia suunnittelun apuvälineenä. Paikkatietojärjestelmästä on suuri apu palveluverkon pohdinnassa.
Sitten alkoi monialainen keskustelu. Puheenvuorojen pituus oli asian esittelyluonteen vuoksi rajattu kahteen minuuttiin, mikä oli kyllä tämänkaltaiselle asialle mielestäni liian vähän. Siksi sain mahdutettua omaan puheenvuorooni kutakuinkin seuraavat asiat (ei ole suora lainaus, ei ollut puhetta etukäteen):
”Kiitos esittelystä. Ongelma on, että ainakin vihreiden ryhmässä podetaan juuri nyt kohtalaista déjà vu -ilmiötä: joukossa on asioita, joista on puhuttu monesti aikaisemminkin. Nyt ne vihdoinkin pitäisi saada eteenpäin. Paikkatietojärjestelmän edut ovat merkittävät ja on hyvä, että Turku on satsannut määrätietoisesti järjestelmän kehittämiseen. Mutta kaikki tosielämä ei näy tässäkään. Karttatarkastelun jälkeen ei saisi käydä niin, että luovat vaihtoehtotarkastelut jäävät käsittelemättä. Lisäksi kartta-analyysien tulokset pitää suhteuttaa muihin tavoitteisiin, esimerkkinä tästä on Pansion koulun lisärakennus. Ensin määritellään väestöön perustuva pohjakuvaus ja sitten katsotaan, mitä muita perusteluja tavoitteita, mm. sosiaalisia tekijöitä, on otettava huomioon. Toisaalta karttatarkastelu paljastaa myös, että esimerkiksi nostalgia ei voi olla syy tunnettujenkaan kiinteistöjen säilyttämiseen kaupungin omistuksessa, jos aitoa käyttötarvetta ei enää ole, eikä tule. Toivottavasti valtuutetut lautakunnissa huolehtivat siitä, että lähtökohta asian käsittelylle hallintokunnissa on myönteinen ja poikkihallinnollinen. Lopuksi haluan todeta vastauksena valtuutettu Elorannan puheenvuoroon, että ei meillä vieläkään ole määritelty kaupungintasoisia ydinprosesseja. Se on iso ongelma ja pitää nyt tässä yhteydessä tehdä. Yksittäisissä hallintokunnissa prosessikuvauksia on tehty, toisissa hyvinkin perusteellisesti ja toisissa sitten vähemmän.”
Kymmentä minuuttia vaille kahden tunnin keskustelun jälkeen siirryimme seuraavaan asiaan eli informaatioon valtuuston hyväksymän lisätalousarvion täytäntöönpanosta hallintokunnissa. Asiasta alusti hallituksen puheenjohtaja Randell.
Peruspalvelulautakunta on jäämässä 15 miljoonan säästötavoitteestaan noin 3,5 miljoonaa euroa. Niitä etsitään nyt muualta sillä ryhmät ovat sopineet, että tätä 3,5 miljoonaa ei enää puristeta lautakunnasta.
Randellin jälkeen kaupunginjohtaja Pukkinen kertoi lyhyesti kaupungin taloustilanteesta. Pukkisen viesti on lyhyesti, että verotulot laskevat huolestuttavan paljon ennakoidusta.
Sitten alkoi aika kärttyisen oloinen ja mielestäni välillä kohtalaisen pöljäkin keskustelu, jos nyt ihan rehellisiä ollaan. Alkuun vihreiden Mika Helva kyseli ihan asiallisesti, miksi talouspäätökset ovat viipyneet näin kauan (sen minäkin haluaisin tietää, kun en ole sitä vieläkään kunnolla ymmärtänyt), miksi tiedotus ei pelaa organisaation sisällä ja kuka on tehnyt päätöksen, että lomautuspäätökset on otettava vastaan henkilökohtaisella allekirjoituksella (senkin minä totta vie haluaisin tietää, ajatushan on järjetön näissä olosuhteissa ja mittakaavoissa!).
Ongelma tästä tulee opettajien kohdalla. Peruskoulun opettajat on tarkoitus lomauttaa neljänä päivänä: ensimmäisenä työpäivänä eli suunnittelupäivänä, kahtena vesopäivänä ja joulujuhlapäivänä. Näin peruskoulun lomautukset voitaisiin hoitaa ilman, että oppilaiden turvallisuus koulussa vaarantuu (joskin opettajat käytännössä joutuvat suunnittelemaan koulupäivinä ja olemaan ilman työssä tarvitsemaansa täydennyskoulutusta, mutta se on silti kertaluonteisena ratkaisuna vähemmän merkityksellistä). Pidän oppilaiden turvallisuudesta huolehtimista hyvin tärkeänä, ja tätä olen neuvotellut toisten puolueiden kanssa. Nyt tämä lomautusmalli on romuttumassa, koska joku henkilö X on mennyt päättämään, että lomautukset on otettava vastaan omalla allekirjoituksella ja opettajat ovat jo lähteneet tavoittamattommin kesälomille.
Asia on siis käsiteltävä uudelleen ja odotan, että ensi maanantain kaupunginhallitus tekee päätöksen, joka turvaa opettajien suunnitellun lomautusmallin. Tietääkseni esimerkiksi Mikkelissä lomautetut opettajat ovat saaneet lomautustiedon kotiin kirjeellä, ja se on ollut ihan laillinen tapa informoida asiasta. Jopa sähköpostikin kävisi. Lisäksi opettajat ovat lomalle lähtiessään olleet tietoisia suunnittelupäivän muutoksesta, joten muutoksen muutos aiheuttaisi sekin osaltaan lisäsotkua. Toivottavasti asia saadaan pikaisesti hoidettua järkevälle mallille.
Muilta osin keskustelu oli heittelehtivää ja jotenkin tympeääkin minun korvissani. Valtuutetut ovat varmasti palveluista ja henkilöstöstä aidosti huolissaan, mutta keskustelussa oli mukana myös kohtalainen annos puhdasveristä pikkupolitikointia ja jopa aitoa kyvyttömyyttä ymmärtää tilannetta, toisten puhetta ja omista pinttyneistä ajatusmalleista poikkeavaa faktatietoa. Tätä se demokratia sitten aina välillä on, kaikessa riemastuttavuudessaan ja rasittavuudessaan. Vähän kuin elämä itse?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti