3.10.08

Politiikkaa ja pisaroita

Viikko on ollut raskas. Koko viime viikonloppu meni kokousta vetäessä ja työviikko alkoi ylppäreiden korjaamisella. Rästitöitä (mm. kolmet kokeet) olisi vaikka kuinka. Mutta tänään töistä kotiin palattuani en kerta kaikkiaan jaksanut ajatellakaan mitään duunia, vaan painuin kameran kanssa puutarhaan. Vettä satoi, ja puutarha oli litimärkä, joten päädyin kuvaamaan pisaroita. Tulokset näette bloggauksen lopussa.

Sitä ennen hieman politiikkaa. Tänään on uutisoitu, että Opetushallitus aikoo uusia opetussuunnitelmat. Ainakin siis peruskoulun, lukiosta en tiedä. Uusi ops otetaan käyttöön kolmen vuoden päästä. Erinomaista. Eikä tarvitse tehdä kovin suurta numeroa uudistuksesta, kaivakaa vain naftaliinista se edellinen ops. Se, jota silloin kovasti kritisoitiin liian suuresta valinnaisuudesta peruskoulussa ja teoriaopetuksen liian vähäisestä määrästä. Se, jonka tilalle demarit ja heidän Kirsi Lindroosinsa (sittemmin opetushallituksen uusi ja vielä sittemmin ex-pääjohtaja) silloin vuosikymmen alussa väen väkisin tunkivat tämän nykyisen virityksen. Kouluissa oli kuulemma kaiken maailman joutavanpäiväistä bändisoittoa, moponkorjauskurssia ja poninhoitoa, ja niistä oli päästävä eroon.

Vastustin silloin voimakkaasti toimivaksi koetun opsin uudistamista. Ja niin vastusti moni muukin, mm. suurin osa suomalaiskoulujen rehtoreista. Vaan vähänkö demarit ja Lindroos siitä välittivät. Olin itsekin joskus eduskunnassa tapaamassa Lindroosia Vihreiden silloisen koulutuspoliittisen työryhmän puheenjohtajan omisnaisuudessa. Yritin selittää hänelle, että suunnitellun kaltainen opetussuunnitelman uudistus johtaa vain siihen, että kouluviihtyvyys kärsii ja koulupudokkuus kasvaa. Kaikki lapset eivät ole teoreettisesti suuntautuneita, ja peruskoulun täytyy olla myös heitä varten. Vaan kuin olisi seinille puhunut: Lindroos ei ollut yhtään kiinnostunut kentän kritiikistä, vaan ajoi jääräpäisesti läpi omaa näkemystään. Minkä seurauksista saamme nyt kärsiä. Peruskoulu on liian raskas ja ihmisenä kasvaminen on jäänyt tietopainotteiselle oppisisällölle kakkoseksi. On korkea aika uudistaa moinen hölmö "uudistus" unholaan. Kiitti vaan, demarit, mutta tällä kertaa lienee parempi hoitaa homma jonkun muun vetovastuulla.

Kuluneella viikolla myös kokoomuksen Turun ryhmäpuhis Petteri Orpo ilmoitti saattavansa hankkiutua eroon demariajatuksista ensi valtuustokaudella. Turun Sanomien haastattelussa kerrottiin mm. seuraavaa: "... Orpo vakuuttaa, että puolue tekee tulevalla vaalikaudella hallitussopimuksen vain sellaisten ryhmien kanssa, jotka yksiselitteisesti sitoutuvat kaupungin talouden tasapainottamiseen kolmessa vuodessa. - Katsomme, mitkä porukat ovat siihen valmiita. Nyt kun katsoo eri ryhmien politiikkaa, tuntuisi luontevalta, että sopimuksessa ovat mukana keskiryhmät ja kokoomus, hän sanoo.".

Samankaltaista ajatusta minäkin olen omilleni yksityisesti esittänyt, tähän kuluneeseen vaalikauteen täysin kyllääntyneenä. En kuitenkaan oikein usko muutoksen toteutumiseen. Orpo lupaa vaan, luulen. Tuskin sana tulee lihaksi, kokoomuksella on liian pitkä lehmänkauppahistoria demarien kanssa, jotta he uskaltaisivat tehdä suuren rypyn rakkauteensa. Eivät ainakaan tähän mennessä ole uskaltaneet, eivät edes yksittäisissä asioissa kuten vaikkapa päivähoidon siirtämisessä opetustoimen yhteyteen. Siinäkin kokoomus peesasi demareiden muutosvastarintaa, vaikka lasten ja lapsiperheiden etu ja kokoomuksen pitkäaikainen tavoite olisi ollut uudistaa varhaiskasvatuksen hallinto ja organisaatio.

Tilanne Turussa kuluneella valtuustokaudella on kahden suurimman valtuustoryhmän suhteen ollut se, että toinen on ollut onneton ja toinen ponneton. Demarit ovat jarruttaneet tarvittavia uudistuksia yksi toisensa jälkeen ottamatta millään tavalla vakavasti vastuutaan kaupungin toiseksi suurimpana poliittisena ryhmänä. Mikään ei saisi muuttua, vaikka maailma on jo muuttunut ympärillä. He eivät myöskään ole kokeneet kaupungin talousongelmien kuuluvan heille juuri millään tavalla.

Ymmärrän hyvin, että kaupunginjohtaja Pukkisen paperissa on monta kohtaa, jotka eivät demareille kelpaa. Eivät ne kelpaa meille vihreillekään. Minustakin paperi on ideologissävytteinen. Mutta ei se ole mikään syy sanoa, että koko paperi on "ihan skeidaa", Alma Median toimitusjohtaja Telannetta lainatakseni. Turun taloustilanne on niin vakava, että vastuullisten puolueiden on pakko istua samaan pöytään miettimään, mitä kaikkea voi ja pitää tehdä, ja miten hoidetaan näin suuren organisaation sitoutuminen tarvittaviin muutoksiin sekä henkilökunnan että päätöksentekijöiden taholla.

On sääli, että demarit omalla toiminnallaan ajavat Vihreät yhteistyöhön kokoomuksen kanssa. Periaatteessahan meillä olisi enemmän yhteistä demarien kuin kokoomuksen kanssa, jos verrataan poliittisia tavoitteita. Mutta miten tehdä yhteistyötä puolueen kanssa, joka ei halua eikä kykene yhteistyöhön? Kas siinä pulma.

Vihreiden keskusteleva toimintatapa ja ryhmäkurittomuus on asia, jota demareiden sisäinen koheesio ei nähtävästi kestä. Turun demarien päätöksentekokulttuuri poikkeaa ratkaisevasti meistä vihreistä ja monista muista. Nähtävästi se pysyy kasassa jotenkuten, jos kukaan ei keikuta venettä. Jos puolue tekisi aitoa yhteistyötä jonkin toimintatavaltaan sellaisen ryhmän kanssa kuin Vihreät, demareiden sisäinen "yksituumaisuus" romahtaisi kuin Potemkinin kulissit ja vaatisi suurta muutosta. Siksi demareille taitaa olla parempi tuntea inhoa meitä kohtaan ja pysytellä tutuissa toimintatavoissaan kokoomuksen kanssa.

Kokoomusta voi syyttää tälla kaudelle ponnettomuudesta. Kaupungin suurin puolue ja siksi paljon valtaa, mutta vain vähän todellisia tekijöitä eikä juuri ketään, joka ottaisi vastuuta kokonaisuudesta ja poliittisten ryhmien sitouttamisesta tehtävien linjauksien taakse. Aleksi Randellista täytyy sanoa, että hän sentään yritti. Ei aina onnistunut, mutta yritti. Sen jälkeen, kun Randell jätti kaupunginhallituksen vetovastuun, ei tilalle ole tullut toista yrittäjää poliittisen prosessin ohjaajaksi. Pekka Ruola ei muistaakseni kertaakaan edes käynyt Vihreiden ryhmässä keskustelemassa jostain päätöksentekoon tulevasta asiasta. Aila Harjanne nyt taas ei paljoa ehdi tehdä loppukautenaan, hänen kohtalonsa taitaa olla enempi toteuttaa muiden tekemiä linjauksia. Ryhmäjohtaja Petteri Orpo katosi kansanedustajaksi tultuaan Helsingin sykkeeseen, eikä hänen aikansa tunnu enää riittävän tarvittavaan kommunikointiin Turun asioista. Aika tyhjän päällä on oltu, ja se näkyy tuloksissa.

On hyvä, jos edes kokoomus havahtuu huomaamaan muita suuremman vetovastuunsa poliittisesta prosessista. Parempi olisi , jos kaikki havahtuisivat ja päätöksiä tehtäisiin kunnallisessa konsensushengessä. Jos kuitenkin poliittiset faktat ovat sellaiset, että edes välttämättömiä uudistuksia ei saada aikaiseksi, olisi syytä panna kuviot uusiksi. Tässä Turun tapauksessa uskon tämän kuitenkin vasta sitten kun näen sen toteutuvan.

Ironista tilanteessa on tietenkin se, että hallitussopimus on nimenomaan demareiden lempilapsi. Esimerkiksi meille vihreille olisi mainosti käynyt strategisen johtamisen parantaminen ja Turku-strategian ohjausvaikutuksen kasvattaminen. Mutta nyt meillä on hallitussopimus. Saa sitten nähdä, johtaako se siihen, millä sen tuloa aikanaan perusteltiin: politiikan paluulla politiikkaan. Ja jos johtaa, kuinka lujaa sitten itketään?

No, tässä nyt paremmaksi lopuksi kuvia "vesipuutarhastani".















4 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Tosi kauniita pisarakuvia!
Onko sinulla tarkempaa tietoa perusopetuksen opetussuunnitelmien uusimisesta? Missä tämä uutisoitiin, kun ei sattunut silmään enkä löytänyt OPH:n sivulta mitään asiasta? Tiedätkö, mihin suuntaan opsit muuttuvat? Nehän ovat nykyään ihan mahdottomat - enää puuttuu se, että palataan 70-luvulle, jolloin ylhäältä määritettiin jopa se, mitkä sanat pitää kielissä oppia milläkin vuosikursilla.
Käsittämätöntä, että tehdään ensin perusopetuksesta ihan pakkopaita ja sen jälkeen aletaan erikseen suunnittelemaan joustavaa perusopetusta.

katrisarlund kirjoitti...

Moi! Ei ikävä kyllä ole tarkempaa tietoa. Yritin itsekin etsiskellä asiasta enemmän minedu-sivustolta, mutta en löytänyt mitään. Uutinen oli joku päivä sitten Ylen tai Maikkarin kotimaan uutissivulla, opetusministeri Sarkomaan suulla puhuttuna. Hän oli ottanut asian esille jossain julkisessa tilaisuudessa ja asiasta oli tehty uutinen. Mutta uutisesta ei käynyt ilmi edes sitä, tarkoitettiinko vain perusopetuksen vai myös lukion opsia.

Olen kyllä aiemminkin jossain kuullut, että hallituskauden aikana olisi tarkoitus aloittaa ops-työ. Olen lämpimästi kannattanut asiaa, edellinen uudistus oli melkoinen susi (anteeksipyyntö loukkauksesta susille). Koulujen kannalta on tietysti ongelmallista, että opsia ollaan muuttamassa kovin usein. Nykyinen ops pitää kuitenkin sisällään niin paljon ongelmia, että minusta sitä kaiken vaivan uhallakin olisi syytä muuttaa.

Siitä, mihin suuntaan opsia ollaan alkamassa viedä, minulla ei ole tietoa. Tarpeellista olisi, että ops-työn yhteydessä Suomessa käytäisiin kunnon arvokeskustelu siitä, mitä perusopetukselta maassa halutaan. Kouluviihtymistä ja täyspäisiä nuoria kansalaisia vai muodollisia tuloksia, joilla brassailla kansainvälisesti? Huippuonnistumisen vaatiminen molemmista ei ole realistista.

- Katri

katrisarlund kirjoitti...

Moi vielä. Huomasitko perjantain Opettaja-lehdestä, että siinä oli juttu OAJ:n järjestämästä "suuresta koulukeskustelusta" Helsingissä 2.10.? Sarkomaa on ottanut ops-työn esiin siellä. Lehti kertoo näin: "Taito- ja taideaineiden vähentäminen on yksi takavuosien virheistä, totesi Sarkomaa. Keskustelijat halusivatkin pääsääntöisesti tuoda niitä takaisin. Tuntijakoasia on jo selvittelyn alla, kertoi opetusministeri."

t. katri

Hanna kirjoitti...

En ole vielä lukenut lehteä. Perjantaina kuulin asiasta, kun olin Pedagogisia verkkoja kokemassa -seminaarissa ja siellä piti Kaisa Vähähyyppä OPH:sta puheenvuoron tulevaisuuden koulusta. Hän puhui myös tulevista muutoksista. Hän vihjasi mittavista uudistuksista opetussuunnitelmiin ja lisäksi on tulossa tiukempaa ohjeistusta oppilashuoltoon ja ryhmäkokoihin ja laatukriteereihin muutenkin. Olen jo aikaisemmin kuullut huhuja, että perusopetukseen olisi tulossa laatujärjestelmää vähän samaan tyyliin kuin ammatilliseen koulutukseen. Myös rahoitusperustaan olisi tulossa muutoksia - mitä se sitten käytännössä tarkoittaakin.