Vapunpäivänä oli Aurajokirannassa Apteekkimuseon edessä vuorossa Vihreiden perinteinen vappujuhla Aito Vihreä Vappu, jonka "puhujalavaa" olen vuosien mittaan kuluttanut monet kerrat. Muita puhujia olivat Pauliina de Anna, Mika Helva ja Ville Niinistö. Spiikkauksen hoiti Janina Andersson ja musiikista vastasi Sohon Torwet. Ilmapallojen narut menivät perinnettä noudattaen taas pahasti solmuun, ja muutenkin tunnelma oli aurinkoisen vappuinen. Turun Sanomien jutun tapahtumasta voit käväistä lukemassa täältä.
Päivän päätteeksi tulimme kotiin ja ryhdyimme mieheni kanssa kaatamaan puita. Tontillamme kasvaa liikaa puita, osa jopa lähes talon seinässä kiinni, ja muutama niistä pitää ikävä kyllä kaataa. Mutta mihin ihmeeseen voi loppusijoittaa muutaman havupuun oksat neulasineen?
Perjantaina puutarhatyöt jatkuivat: putsasin vuorenkilpipenkin ja otin hengiltä legioonan lehtokotiloita ja yhden liljakukon. Työtä pihamaalla kyllä riittäisi, esim. toinen, vielä suurempi vuorenkilpikasvusto kaipaisi hoitotoimenpiteitä. Osan tontista olemme ehtineet saada kohtuukuntoon, mutta osa on vielä raivaamatta. Ja kasvimaakin pitäisi laittaa. Talokaupassa tuli todellakin hankittua itselleen uusi harrastus. Onneksi aiemmat asukkaat ovat istuttaneet tänne paljon kukkivia kasveja, olemme saaneet nauttia niistä tänä keväänä runsain mitoin. Tästä heille iso kiitos! Nytkin täällä kukkivat ainakin skillat, narsissit, hyasintit, jalokiurunkannukset, talviot, helmililjat, onnenpensas, kevätkaihonkukat, valkovuokot, esikko, vuorenkilpi, ruttojuuret, käenrieska, käenkaali ja vuohenjuuri (luulen, pitää tarkistaa). Tulppaanit aukevat ihan kohta. Saattaa olla, että tämä tontti on kauneimmillaan keväällä, kun erilaisia kukkia on niin paljon ripoteltuina sinne ja tänne. Keskikesällä täällä oli vuosi sitten paljon värittömämpää.
Liitän loppuun pari valokuvaa vihreiden vapputapahtumasta ja niiden alle pitämäni puheen, jos se nyt sattuisi jotakuta kiinnostamaan. Leppoisaa toukokuun jatkoa!
Keväisen vihreää vappua, hyvä juhlakansa!
Vapun päivällä on pitkät perinteet ja monta juhlan aihetta. Juhlimme kevättä, ylioppilaita ja kansainvälistä työn päivää, kuka mitäkin ja moni kaikkia näitä. Sata vuotta sitten työtä oli tehtävä ihmisten elinolojen kohentamiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aikaansaamiseksi. Nyt vuosisata myöhemmin ihmisten elinoloja ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta vakavimmin uhkaava asia on globaali ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset kohdistuvat maailman köyhimpiin ihmisiin, mutta osattomiksi emme tule jäämään me vauraat länsimaalaisetkaan.
Viime vuodet ovat tuottaneet ilmastonmuutoksen etenemisestä yhä huolestuttavampia tietoja. Aiemmin kiistaa käytiin siitä, tuleeko ilmastonmuutos etenemään muutosta ennustavien mallien vaihteluvälien ala- vai ylärajoja pitkin, eli ennustavatko mallit liian synkkää tulevaisuutta. Nyt keskustelun sisältö on muuttunut. Näinä aikoina puidaan sitä, miksi todelliset havainnot kertovat suurempaa muutosta kuin mallit ennakoivat. Mitä olemme jättäneet huomiotta, mitä emme vielä tiedä? Miksi muutos etenee nopeammin kuin tutkijat ovat olettaneet?
Ilmastomallien mukaan tulevaisuudessa myrskyt ja kaatosateet lisääntyvät, jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee. Joudumme ratkomaan tulviin, sähkökatkoksiin ja vettyneeseen maahan liittyviä ongelmia. Toisaalta myös kuivuuskaudet lisääntyvät - täällä meillä erityisesti kesäaikaan - ja tästä ennakoidaan pulmia sekä vesihuollolle että ilmanlaadulle. Lumettomien synkkien talvien, varhaisten keväiden ja maailmanlaajuisesti nousevan ruoan hinnan kanssa me varsinaissuomalaisetkin olemme jo saaneet tehdä tuttavuutta. Lämmin sää miellyttää toki montaa – ainakin siihen saakka, kunnes se muuttuu viikkojen paahtavaksi helteeksi, joka polttaa nurmikot ja korventaa kasvimaat. Siellä, missä kuivuus ehdyttää juomavesilähteet, tappaa viljan ja karjan ja vie ruoan perheeltä, aurinko ei enää lämmitä kutkuttavan mukavasti. Muutos on liian nopea ja siksi monelle tuhoisa.
Näin työn päivänä on hyvä korostaa: ilmastonmuutoksen hidastaminen on sinun, minun ja meidän työ. On kyse nimenomaan työstä ja sen tekemisestä. Pelkällä puheella ei tätä palloa pelasteta. Vastuu ja käytännön työtehtävät täällä meillä Pohjolassa kuuluvat niin Suomen valtiolle kuin kunnille, myös kotikaupunki Turulle, ja jokaiselle yksittäiselle ihmiselle. Kaikkien osallistuminen ilmastotyöhön on tärkeää ja merkityksellistä, ja jokainen voi tykönään miettiä, onko oma panos ollut riittävä.
Turun kaupungin ja kaupunkiseudun osalta toimet eivät ole vielä olleet tarvittavia. Monessa asiassa kehitys on todellisuudessa kulkenut jopa aivan päinvastaiseen suuntaan. Asutus hajaantuu yhä kauemmas, liikenteen määrä ja etäisyydet kasvavat, autot pörräävät kodin, työpaikan, kaupan ja harrastusten välillä. On välttämätöntä siirtää ilmastopolitiikka Turussa paperilta käytännön päätöksiin, toimenpiteisiin ja työhön.
Kaupunkirakennetta on tiivistettävä, se ei saa hajaantua enää tämän järjettömämmäksi. Samalla on huolehdittava lähipalveluista, asumisen kaikinpuolisesta viihtyisyydestä ja luontoympäristöjen säilymisestä virkistyskäytössä. Näiden toteuttamiseksi on käynnistettävä ekokaupunginosahankkeita. Myös vanhojen rakennusten uusiokäyttöä on kehitettävä, purkamisen sijaan. Liikenne, rakentaminen, lämmittäminen ja ison kaupungin hankinnat on kaikki toteutettava energiatehokkaasti. Ydinenergiaa ei kaupunkilaisten Turku Energia kuitenkaan tarvitse. Uusi rakentaminen on kaavoitettava toimivien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Kaavoituksen yhteydessä on päätettävä myös uusien asuinalueiden ympäristöystävällisistä energiaratkaisuista kuten kauko- ja maalämmöstä.
Toriparkin rakentamisen sijaan on parannettava keskustan saavutettavuutta ja viihtyisyyttä joukkoliikennettä, pyöräteitä ja kävelykeskustaa kehittämällä. Joukkoliikenne on saatava paitsi edulliseksi myös seudulliseksi, nopeaksi ja helposti ymmärrettäväksi. Lisäksi tarvitsemme kiireesti päätökset ja aikataulut uusien joukkoliikenneratkaisujen aikaansaamiseksi ja niiden rahoituksen hankkimiseksi, eli päätökset ja suunnitelmat pikaraitiotiestä, paikallisjunista ja matkakeskuksesta. Jos nämä keinot eivät riitä hillitsemään autoliikennettä, on kaupunkiseudulle saatava ruuhkamaksut.
Ilmastopäästöt on saatava Turun seudulla alas ja ympäristöystävällinen kehitys nousukiitoon. Turun tuleekin laatia sekä ilmasto- ja energiastrategia että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma, ja nämä ohjelmat on pantava toimeen kestävän kehityksen budjetointijärjestelmän kautta määrätietoisesti ja tavoiteaikatauluista kiinni pitäen.Kuluvan vuoden syksyllä on edessä kunnallisvaalit. Vaalivuoden kunniaksi kehotankin teitä kaikkia ryhtymään käytännön ilmastotekoon eli kysymään tapaamiltanne kunnallisvaaliehdokkaalta, mitä konkreettista juuri hän ja hänen puolueensa ovat aikeissa tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja muutokseen liittyvien riskien vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen torjumisestahan on jo myöhäistä puhua.
Iloista vappujuhlaa kaikille! Nauttikaamme tämä päivä puhtaasta aurinkoenergiasta!
Vapun päivällä on pitkät perinteet ja monta juhlan aihetta. Juhlimme kevättä, ylioppilaita ja kansainvälistä työn päivää, kuka mitäkin ja moni kaikkia näitä. Sata vuotta sitten työtä oli tehtävä ihmisten elinolojen kohentamiseksi ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aikaansaamiseksi. Nyt vuosisata myöhemmin ihmisten elinoloja ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta vakavimmin uhkaava asia on globaali ilmastonmuutos. Ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset kohdistuvat maailman köyhimpiin ihmisiin, mutta osattomiksi emme tule jäämään me vauraat länsimaalaisetkaan.
Viime vuodet ovat tuottaneet ilmastonmuutoksen etenemisestä yhä huolestuttavampia tietoja. Aiemmin kiistaa käytiin siitä, tuleeko ilmastonmuutos etenemään muutosta ennustavien mallien vaihteluvälien ala- vai ylärajoja pitkin, eli ennustavatko mallit liian synkkää tulevaisuutta. Nyt keskustelun sisältö on muuttunut. Näinä aikoina puidaan sitä, miksi todelliset havainnot kertovat suurempaa muutosta kuin mallit ennakoivat. Mitä olemme jättäneet huomiotta, mitä emme vielä tiedä? Miksi muutos etenee nopeammin kuin tutkijat ovat olettaneet?
Ilmastomallien mukaan tulevaisuudessa myrskyt ja kaatosateet lisääntyvät, jäätiköt sulavat ja merenpinta nousee. Joudumme ratkomaan tulviin, sähkökatkoksiin ja vettyneeseen maahan liittyviä ongelmia. Toisaalta myös kuivuuskaudet lisääntyvät - täällä meillä erityisesti kesäaikaan - ja tästä ennakoidaan pulmia sekä vesihuollolle että ilmanlaadulle. Lumettomien synkkien talvien, varhaisten keväiden ja maailmanlaajuisesti nousevan ruoan hinnan kanssa me varsinaissuomalaisetkin olemme jo saaneet tehdä tuttavuutta. Lämmin sää miellyttää toki montaa – ainakin siihen saakka, kunnes se muuttuu viikkojen paahtavaksi helteeksi, joka polttaa nurmikot ja korventaa kasvimaat. Siellä, missä kuivuus ehdyttää juomavesilähteet, tappaa viljan ja karjan ja vie ruoan perheeltä, aurinko ei enää lämmitä kutkuttavan mukavasti. Muutos on liian nopea ja siksi monelle tuhoisa.
Näin työn päivänä on hyvä korostaa: ilmastonmuutoksen hidastaminen on sinun, minun ja meidän työ. On kyse nimenomaan työstä ja sen tekemisestä. Pelkällä puheella ei tätä palloa pelasteta. Vastuu ja käytännön työtehtävät täällä meillä Pohjolassa kuuluvat niin Suomen valtiolle kuin kunnille, myös kotikaupunki Turulle, ja jokaiselle yksittäiselle ihmiselle. Kaikkien osallistuminen ilmastotyöhön on tärkeää ja merkityksellistä, ja jokainen voi tykönään miettiä, onko oma panos ollut riittävä.
Turun kaupungin ja kaupunkiseudun osalta toimet eivät ole vielä olleet tarvittavia. Monessa asiassa kehitys on todellisuudessa kulkenut jopa aivan päinvastaiseen suuntaan. Asutus hajaantuu yhä kauemmas, liikenteen määrä ja etäisyydet kasvavat, autot pörräävät kodin, työpaikan, kaupan ja harrastusten välillä. On välttämätöntä siirtää ilmastopolitiikka Turussa paperilta käytännön päätöksiin, toimenpiteisiin ja työhön.
Kaupunkirakennetta on tiivistettävä, se ei saa hajaantua enää tämän järjettömämmäksi. Samalla on huolehdittava lähipalveluista, asumisen kaikinpuolisesta viihtyisyydestä ja luontoympäristöjen säilymisestä virkistyskäytössä. Näiden toteuttamiseksi on käynnistettävä ekokaupunginosahankkeita. Myös vanhojen rakennusten uusiokäyttöä on kehitettävä, purkamisen sijaan. Liikenne, rakentaminen, lämmittäminen ja ison kaupungin hankinnat on kaikki toteutettava energiatehokkaasti. Ydinenergiaa ei kaupunkilaisten Turku Energia kuitenkaan tarvitse. Uusi rakentaminen on kaavoitettava toimivien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Kaavoituksen yhteydessä on päätettävä myös uusien asuinalueiden ympäristöystävällisistä energiaratkaisuista kuten kauko- ja maalämmöstä.
Toriparkin rakentamisen sijaan on parannettava keskustan saavutettavuutta ja viihtyisyyttä joukkoliikennettä, pyöräteitä ja kävelykeskustaa kehittämällä. Joukkoliikenne on saatava paitsi edulliseksi myös seudulliseksi, nopeaksi ja helposti ymmärrettäväksi. Lisäksi tarvitsemme kiireesti päätökset ja aikataulut uusien joukkoliikenneratkaisujen aikaansaamiseksi ja niiden rahoituksen hankkimiseksi, eli päätökset ja suunnitelmat pikaraitiotiestä, paikallisjunista ja matkakeskuksesta. Jos nämä keinot eivät riitä hillitsemään autoliikennettä, on kaupunkiseudulle saatava ruuhkamaksut.
Ilmastopäästöt on saatava Turun seudulla alas ja ympäristöystävällinen kehitys nousukiitoon. Turun tuleekin laatia sekä ilmasto- ja energiastrategia että kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma, ja nämä ohjelmat on pantava toimeen kestävän kehityksen budjetointijärjestelmän kautta määrätietoisesti ja tavoiteaikatauluista kiinni pitäen.Kuluvan vuoden syksyllä on edessä kunnallisvaalit. Vaalivuoden kunniaksi kehotankin teitä kaikkia ryhtymään käytännön ilmastotekoon eli kysymään tapaamiltanne kunnallisvaaliehdokkaalta, mitä konkreettista juuri hän ja hänen puolueensa ovat aikeissa tehdä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja muutokseen liittyvien riskien vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen torjumisestahan on jo myöhäistä puhua.
Iloista vappujuhlaa kaikille! Nauttikaamme tämä päivä puhtaasta aurinkoenergiasta!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti