Silakkamarkkinoiden pimeä puoli

Silakkamarkkinat - aah! Tiedättehän: kalan tuoksua, savun ja tervan hajua. Lämpimiin villamyssyihin ja paksuihin toppatakkeihin puheutuneita punaposkisia myyjiä kojuissaan. Tungosta väkijoukossa Aurajoen rantapenkoilla. Maustekalaa tyrnituotteita omenoita loimulohta katajaa savukalaa käsitöitä ruokakojuja hassuja lakkeja suppilovahveroita kristallidödöjä maustepusseja kaiken maailman tilpehööriä.

Sunnuntai-iltana mennessäni vihreiden valtuustoryhmän kokoukseen kohtasin silakkamarkkinoiden pimeän puolen. Hetken jo ihmettelin, että miten tästä ikinä pääsee yli. Mutta sitten ymmärsin, että kuten kaikki muutkin vuoret, myös jätevuoret on helpointa kiertää. Pääsin sisään, ja kokousta pitäessämme tuli ahnas jäteauto, joka rouskutti todellisuuden pois silmistämme ja tietoisuudestamme.

Vaan jotain tallentui kameraan: silakkamarkkinoiden valkoinen pimeä puoli, takapihan täydeltä. Katsokaa ja kauhistukaa.
PS. Lauantaina minulla oli ilo vierailla Peppi Pitkätossun kahvikutsuilla. Kiitos, Peppi, hauskoista kutsuista! Nauroin ripsarit silmistäni. Ja kiitos ja onnea, Turun Nuori Teatteri, 35v! Makeaa menestystä myös jatkossa.