Tulihan se sieltä, ynnä vastauksia kyselyihin

No tulihan se sieltä! Tässä on ehtinyt kulmat koholla katsella Vihreille annettuja maltillisia galluplukuja, kun ne eivät ole tuntuneet pitävän lainkaan paikkaansa turuilla ja toreilla hankitun palautteen kanssa. Eivät Varsinais-Suomessa eivätkä koko maassa. Emme siksi ole niillä paljoa päätä vaivanneet, kun ne kerta kaikkiaan eivät ole olleet selitettävissä. Vaan nyt pläjähti jotain arkikokemukseen istuvaa: aivan tuore gallup, vihreille kannatusta luvassa lisää +1,5 % ja edessä nousu neljänneksi suurimmaksi puolueeksi. Tässä Taloustutkimuksen vastasyntyneet luvut, prosenttiluku kuvaa muutosta helmikuun tulokseen:

• KESK 24,7 % +0,1 %
• SDP 21,3 % -1,0 %
• KOK 20,4 % -1,5 %
• VIHR 9,7 % + 1,5 %
• VAS 9,3 % +0,4 %
• KD 5,1 % 0 %
• RKP 5,0 % +0,7 %
• PS 2,5 % -0,1 %

Eli nyt kaikki äänestämään, gallupit muuttavat maailmaa vasta siinä vaiheessa kun ne muuttuvat vaalitulokseksi! Täältä löydät kokonaisen listan mainioita ehdokkaita, ja täällä voit testata meidät omaa mielipidettäsi vastaavaan järjestykseen. Ja jos et halua testata, voit ottaa takuuvarman ehdokkaan, ja kirjoittaa äänestyslappuusi numeron 86 ;).

Sähkoposti on viime päivät kolissut kyselyistä, kun äänestäjät tenttaavat ehdokasehdokkaitaan. On tullut laajoja yleisiä kysymyksiä ja yksityiskohtaisia tarkennuksia. Tässä myös julkisuuteen pari muokattua vastauslyhennelmää asioista, jotka takuuvarmasti kiinnostavat vihreitä äänestäjiä.

? Kysymys pikaraitiotien saamisesta Turun seudulle

Katri vastaa: Tärkeintä on muuttaa valtion liikennepolitiikan painopistettä. Rataliikenne on kokonaisuudessaan jäänyt lapsipuolen asemaan: meillä ei investoida uusiin rataosuuksiin tai rataliikenteen kehittämiseen ollenkaan samaan malliin kuin esimerkiksi naapurimaa Ruotsissa. Meillä ei kehitetä, ei edes kunnolla peruskorjata ratoja, vaan radat rappeutuvat ja huonokuntoisille rataosuuksille asetetaan nopeusrajouituksia. Varsinais-Suomelle tärkeiden ratahankkeiden pitkä lista on osoitus juuri tästä rataliikennettä väheksyvästä asenteesta.

Toinen tärkeä toiminpide liittyy bussiliikenteeseen suurilla kaupunkiseuduilla. Eduskunta ei vieläkään ole ottanut valtion talousarvioon mukaan suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukea, monista lupauksista huolimatta. Suurin osa suomalaisesta joukkoliikenteestä tehdään kuitenkin pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen busseissa. Tämä tukiasia on hoidettava ensimmäisenä, jo vuoden 2008 budjetissa, jotta saamme Turussa kehityksen kääntymään ja bussimatkustajien määrän nousuun.

Tarvitsemme siis asenteenmuutosta sekä kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tukemiseen että raideliikenteen kehittämiseen. Ja tästä pääsemme luontevasti pikaraitiotiehankkeeseen Turun ja Tampereen kaupunkiseuduilla. Turun seudulla on rannikolle rakentuneena nauhakaupunkina erinomaiset edellytykset kehittää rataliikennettä. Uusikaupunki-Turku-liikenteen elvyttäminen on hyvä elinkeinopoliittinen hanke erityisesti uusikaupunkilaisten työllistymisen kannalta. Mutta se ei ratkaise Turun kaupunkiseudun ongelmia kuten autoliikenteen jatkuvaa kasvua, ilmanlaatua, kasvihuonekaasupäästöjä, asutuksen jatkuvaa hajautumista ja liikenteen ruuhkautumista. Kaupunkiseutu tarvitsee oman raideliikenneratkaisunsa pitkin keskeisiä liikenneväyliä, lähellä asutusta ja työpaikkoja reittiä Naantali-Raisio-Turku-Kaarina, ehkä jopa Piikkiöön saakka. Tampereella on samat tarpeet. Eduskunnalta tämä vaatii linjausta keskeisten joukkoliikenneseutujen tukemisesta niiden suurissa infrahankkeissa - siis poliittista tahtoa.

Turun tulee tehdä pikaratiotieliikenteestä perusteellinen selvitys, ja selvityksen yhteydessä aikatauluttaa hankkeelle tavoitevuosi. Sen jälkeen kyse on edunvalvonnasta ja lobbauksesta. Alueen kansanedustajien tehtävä on tässä vaiheessa pitää huoli siitä, että pikaraitiotie ja raideliikenneratkaisut ovat mukana kaikissa mahdollisissa liikennepoliittisissa tavoitteissa, linjauksissa ja ohjelmissa, jotta ne sitten oikeana hetkenä tukevat rahankäytön painopisteen muutosta. Yksityiskohtaista pikaraitiotierahaa on vielä paha vaatia muuhun kuin selvitystyöhön, kun ei ole tarkemmin laskettu hankkeen kustannusarviota.

Seuraavat vaalit voisivat olla Varsinais-Suomessa joukkoliikennevaalit. Siihen mennessä olisi hyvä, että meillä Turussa ja Turun seudulla olisi paitsi laskelmat valmiina, myös kaavallinen valmius rakentaa raiteet. Olen kuunnellut poliittisten kilpakumppanien nihkeitä kantoja asiasta, joten nopeampaa etenemistä en pidä realistisena.

Myös paikallisjunaliikenne välille Turku-Salo ja Turku-Loimaa olisi syytä saada käynnistettyä. Maaseudulle suuntautuva uudisasutus olisi hyvä saada rakentumaan rataliikenteen varaan, jolloin saisimme stopin nykyiselle autoistumiselle ja ihmiset voisivat silti niin halutessaan muuttaa asumaan maaseutukylän rauhaan. Mutta ensi tarvitaan periaatteellinen päätös rataliikenteen lisäämisestä.

? Kysymys koululaisten kouluviihtyvyyden lisäämisestä ja opetusministerin mahdollisuuksista vaikuttaa asiaan

Katri vastaa: Kouluviihtyvyys saadaan paranemaan keskittymällä koulujen toiminnan peruskysymyksiin. Lämmin vuorovaikutus oppilaiden ja opettajien välillä lisää selvästi lasten ja nuorten kouluviihtymistä. Jos oppilaalla on sellainen olo, että opettajat välittävät hänestä, ja ovat hänestä kiinnostuneita, koulumenestyksestä riippumatta, on kouluun kivempi tulla. Tätä voi mielestäni edistää seuraavilla keinoilla, joita opetusministerikin pystyy edistämään osin budjetti- ja osin vaikutusvallallaan. Paljon on kuitenkin kuntien itsensä käsissä.

• Ryhmäkoot: luokkien ryhmäkokojen tulee olla kohtuullisia, jotta opettajilla on riittävästi aikaa huomioida jokainen lapsi ja nuori yksilönä, ja jotta luokissa on vähintäänkin kohtuullinen työrauha.
• Opettajien täydennyskoulutus: opettajan on pystyttävä uusiutumaan ammatillisesti, jotta hän jaksaa antaa vuodesta toiseen parhaansa raskaassa ihmissuhdetyössä. Opettajien on saatava työssä jaksamista edistävää täydennyskoulutusta, jotta ammatillinen ote työhön säilyy ja kehittyy.
• Koulun toimintakulttuuri: koulun henki, sen yleiset käytännöt, yhteistyö opettajien kesken, koulun johdon, muun opetushenkilöstön ja koulun muun henkilökunnan kanssa, yhteistyökulttuuri vanhempien kanssa. Koulun toiminnan periaatteet kuten me-hengen muodostuminen tukeminen ja kasvatuksellinen, itsetuntemusta ja sosiaalisia taitoja lisäävä ote autoritäärisen rajoittamisen sijaan muodostavat ison osan koulun viihtyisyydestä. Kerhotoiminnan ja nuorisotoimen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen on tärkeää, jotta koulu voi tarjota muutakin kuin opiskelutoimintaa. Nyt, kun uusi opetussuunnitelma tarjoaa aiempaa vähemmän valinnaisuutta ja taide- ja taitoaineita, muun toiminnan tarpeeseen olisi tärkeä voida vastata kehittämällä kerhotoimintaa ja yhteistyötä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.
• Koulun yhteisöllisyys: millaista me-henkeä ja itseilmaisun arvostamista kuvaavat koulun yhteiset tapatumat, juhlat, säännöt, retket ym. kouluelämään kiinteästi liittyvä toiminta.

Iso osa näistä asioista on kiinni rahasta: tuntikehys ja ryhmäkoot, kerhotoiminta, täydennyskoulutus, muun henkilökunnan määrä, retket jne, mutta kaikkea ei kuitenkaan ratkaista rahalla vaan myös asenteilla, tahdolla ja taidolla.

Kunnan on tunnettava vastuunsa koulun kehittämisestä, mutta myös opetusministerin ja -ministeriön on pidettävä puolensa valtionosuuksista ja opetuksen kehittämistoiminnasta päätettäessä. Kouluja on rasitettu monilla projekteilla, vaan yksi maanlaajuinen projekti olisi vielä tarpeen: perusopetuksen laatuprojekti, jossa pyrittäisiin parantamaan sekä budjettirahoituksen että koulutuksen avulla näitä aivan keskeisiä opetuksen perustekijöitä.

Oppilaiden kouluviihtyvyyttä kannattaa myös mitata säännöllisesti. Omassa koulussani tehdään oppilaille vuosittain luokittainen nimeton kyselytutkimus, jonka tulokset käsitellään luokkien kanssa luokanohjaajan tunnilla ja opettajien kesken opekokouksessa. Vuosien mittaan kysely on osoittanut käytännöllisyytensä: pystymme reagoimaan oppilaiden trendinomaisiin kokemuksiin riittävällä vakavuudelle sekä luokittain että koko koulun tasolla. Yleisesti voi sanoa, että kouluviihtyvyys omassa koulussani onkin oikein hyvä. Jopa niin hyvä, että tänä vuonna olen useasti iltapäivisin joutunut hätistelemään oppilaita lähtemään koulusta kotiin.