Turkulaisen kolumni: Valaisevaa pimeyttä

Tässä tänään lauantaina Kaupunkilehti Turkulaisessa ilmestynyt kolumnini.

Valaisevaa pimeyttä

Kulunut talvi on kaikessa pimeydessään ollut valaiseva. Ilmastonmuutos on keskusteluissa muuttunut jos-ilmiöstä kun-ilmiöksi. Lämmin syksy jatkui poikkeuksellisen pitkään ja poikkeuksellisen pimeänä. Luonnosta löysi vielä tammikuussa suppilovahveroita, pullistuvia silmuja ja jopa kukkivia kasveja, jos ehti ulos päivän lyhyenä valoisana aikana. Talvi ja lumen valo tuli vasta tammikuun lopussa.

Myrsky- ja tulvatuhot ovat koetelleet ihmisiä eri puolilla maailmaa. Tiet sortuvat maan vettyessä, vyöryvät vesimassat valtaavat ihmisasumukset ja vievät peltojen hedelmällisen maan vesistöihin. Myrskyt kaatavat metsää ja tuhoavat asutuskeskuksia. Sähköt ovat olleet poikki sadoilta tuhansilta talouksilta päiväkausia. Toisaalla vallitsee armoton kuivuus: sadot tuhoutuvat, karjaa kuolee ja maastopalot roihuavat. Jos kehitys jatkuu nykyisellään, vuonna 2080 jopa kolme miljardia ihmistä kärsii juomaveden puutteesta.

Ajalta, jolta lämpötilamittauksia on saatavilla, 15 lämpimintä vuotta on eletty viimeisten 20 vuoden aikana. Niistä 11 ajoittuu vuoden 1995 jälkeiseen aikaan. Helmikuun odotettu pakkasjakso ei tarkoita sitä, että ilmastonmuutos olisi peruutettu. Emme me sitä enää voi peruuttaa, mutta meidän tulee pystyä pitämään vahingot niin pieninä kuin mahdollista.

Ympäristöaktivistien ohella on osa suuryritysten johtajista huomannut ilmastonmuutoksen vahingollisuuden. Ensimmäisten joukossa heräsivät vakuutusyhtiöt; ne havahtuivat viimeistään hirmumyrsky Katrinan tuhoihin. Talouselämä ei kaipaa maailmanlaajuista lamaa. Valveutuneet suuryritysjohtajat alkavatkin olla ilmastoasenteissaan valovuosia edellä johtavia suomalaispoliitikkoja.

Varsinais-Suomi voi olla ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa. Satsaukset monipuolisiin uusiutuviin energialähteisiin kuten bio-, tuuli- ja aurinkovoimaan ja energiatehokkaaseen teknologiaan auttavat päästötalkoissa. Kevyen ja joukkoliikenteen suosiminen, työsuhdematkalippu ja autojen yhteiskäyttö vähentävät lisää päästöjä. Rakennetaan kylämäisiä joukkoliikennepikkukaupunkeja radan varteen, korjataan vanhoja taloja ja tehdään uusista matalaenergiarakennuksia. Vähennetään syntyvää jätemäärää, ohjataan kulutusta ympäristöveroilla ja päätetään puhtaan energian syöttötariffeista. Tuetaan uuden teknologian kehittymistä. Lakataan höpöttämästä ydinvoimasta, ryhdytään todellisiin ilmastotalkoisiin ja pelastetaan maailma.