Yle on tänään sunnuntaina uutisoinut tutkimuksesta, jonka mukaan "ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousu on johtamassa merieläinten massiiviseen sukupuuttoaaltoon tällä vuosisadalla". Tiedon alkuperäislähde on AAAS eli American Association for the Advancement of Science. "Hiilidioksidipäästöjen kasvu muuttaa meriveden kemiaa. Veden pH-arvo laskee, eli vesi happamoituu. Tällöin monille merieliöille välttämätön kalkki muuttuu käyttökelvottomaksi. Kalkkia käyttävät mm. kotilot, korallit ja eräät planktonlajit kuorensa raaka-aineena. Kun meriveden hiilidioksidipitoisuus nousee, kuori irtoaa yhä herkemmin. Ilman kuorta eläimet eivät selviä hengissä. Myös eliöiden kasvu häiriytyy. Eliöt ovat hyvin herkkiä pH-arvon muutoksille.Kotilot ja planktonit ovat suurempien eläinten ravintoa ja elintärkeä osa ekosysteemiä. AAAS ennustaa, että tämän vuosisadan lopulla 60 - 80 prosenttia kalanpoikasista kuolee tämän ilmiön seurauksena.", kertoo Ylen nettisivusto.
Asia ei ole uusi, mutta suomalaisissa tiedotusvälineissä se ei ole ollut kovin paljoa esillä. Jos asia kiinnostaa, lisätietoa pH:n muutoksesta ja sen seurauksista voi katsoa vaikkapa Itämeriportaalin sivuilta.
Ylen uutisessa ihmetytti seuraava kohta: "Yhdysvaltain ympäristövalvontaviraston NOAA:n mittausten mukaan esim. Tyynen valtameren pH-arvo on laskenut 1800-luvulta lähtien 30 prosenttia ja sen ennakoidaan laskevan vuosisadan loppuun mennessä vielä yhtä paljon, jos hiilidioksidipäästöt pysyvät nykytasolla. Tästä on odotettavissa suuria muutoksia meriekosysteemeihin.". Mistä 30 prosenttia lasketaan? pH-asteikko on logaritminen, mutta mitä ihmettä tämä tarkoittaa? Tämä
Mitäpä muuta? Tänään olen potenut flunssaa (pentele, taisin vilustua siellä Raisiossa) sekä ollut tukiryhmätapaamisessa ja valtuustoryhmän kokouksessa. Kokouksessa oli vieraana opetustoimenjohtaja Timo Jalonen, keskustelimme tulevista opetuspuolen muutoksista ja muutostarpeista. Tässä keskustelun saldoa omasta näkövinkkelistäni:
- Minun ja monen muun vihreän mielestä päivähoito tulisi siirtää opetustoimen yhteyteen jo nyt, eikä odottaa sitä, että ensin on rakennettu uusi yhdistetty terveys- ja sosiaalitoimen organisaatio, ja kun se on saatu toimimaan, siitä repäistään irti päivähoito ja siirretään se vasta sitten opetustoimeen. Ei mitään tolkkua tuollaisessa. Kouluihin on oppilasmäärien vähetessä tulossa tyhjää tilaa aivan lähivuosina, ja päiväkodit ovat tulossa peruskorjausvuoroon. Nyt on oikea aika käydä läpi päiväkotiverkko, eskariverkko ja alaluokat yhtenä kokonaisuutena ja saman hallinnon alla.
- Meille sopii, että yhdistetään opetustoimen ja ammattiopetuksen hallinto. Tästä seuraisi jonkin verran taloudellista säästöä, mutta oleellisinta olisi toiminnallinen muutos, jonka tulisi johtaa laadulliseen paranemiseen, kaksoistutkinnon houkuttelevuuden lisääntymiseen ja tutkinnon suorittamisessa olevien käytännön ongelmien poistumiseen.
- Lukioverkkotarkastelu ja sen oheistuote yläkouluverkkotarkastelu on tulossa käsittelyyn maalisvaalien jälkeen. Sinällään lähtökohta, että lukiot kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, on minusta ok, mutta katsotaan nyt sitten, mitä esitys käytännössä pitää sisällään. Lukiot voidaan irrottaa kytkennästä yläkouluihin, sillä oleellisempaa kuin yläkoulun ja lukion fyysinen sijainti samassa rakennuksessa on alakoulun ja yläkoulun sijainti, eli siirtyminen hitaasti kohti perusopetuksen yhtenäiskouluja. Itse olen kriittinen sen suhteen, että melkein kaikki yläkoulut ja lukiot sijaitsisivat keskustassa. Parempi on tehdä kaupungin lähiöissä sijaitseviin kouluhin erikoistumislinjoja houkuttelemaan laajempaa oppilaskirjoa. Korostin tässä kohtaa Jaloselle, että kuntalaisten osallistamisessa on onnistuttava nyt paremmin kuin mitä tapahtui aiemman kouluverkkopäätöksen kohdalla. Meille luvattiin, että asiaan paneudutaan nyt toisella tavalla.
- Lopuksi puhuimme erityisopetuksen järjestelyistä. Minusta se suunta, että erityisopetusta siirretään yhä enemmän tapahtuvaksi lähikouluissa, on aivan oikea. Toki osa oppilaista tarvitsee sellaista erityisopetusta, että erityiskoulu on oikea paikka. Mutta ei esimerkiksi liikuntavamma, maahanmuuttajatausta tai lievähkö oppimishäiriö ole mikään peruste siirtää oppilasta erityisopetuksen kouluun. Meidän on pystyttävä pienentämään ryhmäkokoja, täydennyskouluttamaan opettajia ja tuomaan lähikouluihin erityisopetuksen asiantuntemusta ja siten selviämään myös erilaisten oppijoiden kanssa.
- Otin esille myös Turun maahanmuuttajanuorten lukiotilanteen. Viime keväänä kävin läpi Turun lukioista ylioppilaaksi kirjoittaneiden nimilistat. Silmiin pistävää - voisi sanoa hätkähdyttävää, jopa hälyttävää - oli lakin saaneiden maahanmuuttajanuorten vähäinen osuus. Omassa lukiossani on maahanmuuttajanuorten osuus tällä hetkellä 18 prosenttia. Vuosikausia heidän biologian reaalivastauksia korjaanneena en todellakaan näe mitään syytä sille, miksi myös maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät selviäisi suomalaisesta lukiosta. Kysymys kuuluu: miksi he eivät selviä Turun peruskouluista lukioon? Mikä mättää opetuksessa ja sen laadussa, kun lukio ei avaudu vieraskielisille? Tähän on totta vieköön puututtava, kyseessä on sekä merkittävä koulutuksen tasa-arvo-ongelma että silkka lahjakkuuksien hukkaanheittäminen.
- Jalosen tapaamisen jälkeen jatkoin vielä keskustelua ystävän kanssa. Kävi ilmi, että kouluissamme esiintyy jopa maahanmuuttajaoppilaisiin kohdistuvaa rasismia. Minulle kerrottiin turkulaisesta koulusta, jonka eräs opettaja - vastalauseista piittaamatta - puhuu tunneillaan tummaihoisista ihmisistä neekereinä. Voiko tämä olla totta? Kuulin jopa, että asiasta on oltu yhteydessä asianomaisen koulun rehtoriin. Vastaus oli ollut vain, että hän nyt on sellainen, ei sille oikein mitään voi. Tällaista ei saa hyväksyä vaan rehtorin on puututtava asiaan! Aikuinen ammattikasvattaja ei saa kohdistaa alaikäisiin lapsiin rasistisia asenteitaan, vaikka hänellä itsellään sellaisia olisikin, sen kieltää paitsi opettajan ammattietiikka myös Suomen laki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti