Kuvia kokouksesta (ja vähän muualtakin) löytyy Vesan kokoamana täältä ja puheita täältä.
Sain salissa ja salin ulkopuolella paljon kiitoksia tavastani vetää valtuuskuntaa. Henki on koko nelivuotisen kauteni ollut hyvä ja sangen rakentava, ja ihmiset ovat viihtyneet hyvin. Jopa niin hyvin, että vaikka puolueen muihin tehtäviin ei puoluekokouksessa mitään ryntäystä olekaan (ehkä varapuheenjohtajuuksia lukuunottamatta), huhujen mukaan noin puolet jäsenistöstä toivoisi pääsevänsä puoluevaltuuskuntaan ;). Vaan helppoahan minulla on ollut, kun on ollut niin fiksu ja monitaitoinen väki puheenjohdettavana. Kiitos siitä heille kaikille!
Sunnuntaina kokouksen jälkeen kävimme vielä porukalla syömässä ja sitten lähdin kohti kotia ja illan valtuustoryhmän kokousta. Bussissa iski pienoinen kaihomieli: olen todella nauttinut tästä puolueen luottamustehtävästä, ja nyt se on minun osaltani ohi. Tai no, virallisesti toki vasta puoluekokouksessa, mutta valtuuskunnan kokoontumisia ei enää pitäisi olla. Toisaalta olo on myös helpottunut: kun olin lauantai-illan juhlinut ensin ministerin vastaanotolla ja sitten HYY:n vihreiden 25-vuotisjuhlissa, ja aamuseitsemältä nousin hotellissa lukemaan ja raapustamaan nuotteja äänestykseen tulevien ohjelmien muutoslistoihin, olisin toki keksinyt aika helposti muitakin tapoja viettää sunnuntaiaamua.
Mitä tämä nyt päättyvä valtuuskunta sitten kaksivuotiskautenaan ehti tehdä? Tässä listausta, jonka kokosin valtuuskunnan palautekeskustelun pohjaksi:
Pidimme kahdeksan kaksipäiväistä kokousta Tampereella, Vantaalla, Kemissä, Kotkassa, Turussa ja kolmasti Helsingissä. Hyväksyimme viisi ohjelmaa:
- kotoutumispoliittinen ohjelma
- kunnallisvaaliohjelma
- maaseutuohjelma
- koulutuspoliittinen ohjelma
- Eurooppa-ohjelma
sekä kaksi linjapaperia
- vihreitä linjauksia kasvukeskusten ja kaupunkien asuntopolitiikkaan
- vesipolitiikka,
kaksi kannanottoa:
- Euroopan unionin perussopimus
- ydinvoima
ja kävimme yhteensä yhdeksän lähetekeskustelua
- edellisten lisäksi ikääntymispoliittinen ohjelma ( joka meni hyväksyttäväksi kevään 2008 puoluekokoukseen).
Kävimme lukuisia muita keskusteluja:
- kahdeksan vilkasta poliittista keskustelua sekä keskustelut…
- Eurooppa-politiikasta / alustajana Satu Hassi
- kansainvälisestä kriisinhallinnasta / Pekka Haavisto
- Paras-hankkeesta / Osmo Soininvaara
- nuorisopsykiatrian tilanteesta / Jyrki Kasvi
- aluehallinnon uudistamishankkeesta / Katariina Poskiparta
- YK:n ilmastokokouksesta ja EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta / Satu Hassi
- turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta / Johanna Sumuvuori
- puolueen strategiasta 2015 / Mari Puoskari
- kunnallisvaalikampanjasta / Ville Tuominen & co
- valtuuskunnan työstä ja työohjelmasta
ja hyväksyimme puolueeseen yhteensä 32 uutta jäsenjärjestöä.
Onhan siinä ollut työtä ihan riittämiin.
Maanantaina Turussa alkoi taas arki: koulua ja luottamustoimia. Palaveerasimme kaupunginhallituksen ja kaupungin johdon voimin maanantaina, ja klo 16 alkoi kaupunginvaltuuston kokous ja strategiaseminaari. Me kaupunginhallituksen puheenjohtajisto (Randell, Lehtinen, Sarlund) olimme määrätyt toimimaan työryhmien puheenjohtajina. Minun vedättäväkseni tuli Vetovoima ja kilpailukyky -ryhmä, jossa käsiteltiin strategian osaamis- ja elinkeino-, asumis- ja maankäyttö-, vetovoima- sekä ympäristöohjelmia. Työ meni kivasti, valtuutetut olivat ryhmässäni aktiivisia ja saimme koottua mielestäni ihan hyvin valtuutettujen näkemykset ohjelmiin tarvittavista painopisteistä.
Ryhmätyövaiheen jälkeen jatkuin tavallinen kokous. Esityslistan löydät täältä, käsiteltävänä oli lähinnä kaava-asioita. Kaivokadun kiistan vedin äänestykseen tekemällä palautusesityksen tontin nykyisen rakennuskannan suojelemiseksi. Sain taakseni lähinnä omaa väkeä ja muistaakseni neljä vasemmistoliittolaista, mutta hävisimme asian selkeästi äänin 53-13. Pyh. Bloggasinkin asiasta jokin aika sitten kaupunginhallituskäsittelyn yhteydessä: tontti on jaettu kahtia 1960-luvulla, jolloin toinen puoli käytettiin kerrostalorakentamiseen ja toisella säilytettiin tämä hieno 1950-luvun omakotitalo piharakennuksineen. Kokonaisuus muodostaa toivotunlaista kerroksellista ja viihtyisää kaupunkikuvaa Kerttulin ruudussa. Nyt homma pilataan purkamalla vanha ja rakentamalla pieni omakotitontin kokoinen maapläntti kenkälusikalla ahtaen täyteen kerrostaloa, joka ei korttelin kokonaisuuteen istu. Ei suhteessa kasarmirakennuksiin eikä suhteessa tontin toiselle puolikkaalle rakennettuun kerrostaloon. Olen käynyt vuosia sitten katselmuksella tässä Kurjenkaivonkentän laidan kerrostalossa, ja sieltä käsin on mahdoton ymmärtää, miten niin lähelle voidaan rakentaa kerrostalo pilaamatta asuinviihtyvyyttä aivan oleellisesti. Jos ette usko, käykää itse katsomassa. Kyse ei ole siitä, että totuttu maisema muuttuu. Kyse on siitä, että nykyinen kokonaisuus on mielekäs, hyvää kaupunkikuvaa ja Kerttulin alueella toteutetun kokonaisratkaisun mukaista. Uusi kaava tuo rakennukset aivan liian lähelle toisiaan ollakseen hyvää suunnittelua. Mutta hävitty siis mikä hävitty.
Tänään tiistaina töiden jälkeen kokoontui ensi konsernijaosto ja sitten Paras-hankkeen ohjausryhmä. Kiirettä on siis pitänyt, onneksi loppuviikosta hieman hellittää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti