Viime viikkojen sää- ja valaistusolosuhteet ovat koetelleet kansalaisten jaksamista ja mielenterveyttä. Useimpina päivinä päivä ei varsinaisesti valkene ollenkaan, vaan pimeyden ja pimeyden väliin osuu muutaman tunnin harmaa jakso. Kuulun siihen laajaan kansanjoukkoon, jota tämä säätila ahdistaa ja masentaa. Jostain pitäisi iloa repiä, jotta jaksaa joulun yli tammikuuhun. Eilen bussimatkalla Varissuolta keskustaan kokeilin vaihtoehtoista lähestymistapaa: jos ei säätilaa voi muuttaa, voiko sen kokea jonkinlaisena taide-elämyksenä? Tässä kokeilun tulos.
Miten se vanha viisaus nyt menikään? "Ei onni ole asema jolle saavutaan, onni on tapa matkustaa."?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti