Valtuuston toriparkkilobby voitti, kuten ennakoitiin. Kolmetuntisen keskustelun ja noin kolmenkymmenen puheenvuoron päätteeksi vastakkain oli asemakaavan hylkäysesitys ja listaesitys, johon toriparkki sisältyi. Äänestystulos oli 38 toriparkin puolesta, 29 vastaan. Vastaan äänestivät me kaikki 11 vihreää, 9 vasemmistoliittolaista, 3 sosiaalidemokraattia (Virpa Puisto, Ruth Hasan, Piia Elo), 2 kristillistä, 1 kokoomuslainen (varavaltuutettu Pauli Kossila), 1 rkpläinen (Stefan Wallin), 1 perussuomalainen ja 1 Mäenpää. Puolesta äänestivät yhtä vaille kaikki kokoomuslaiset, enemmistö demareista, kaikki keskustalaiset (3), 3 rkpläistä ja yksi vasemmistoliittolainen (Raimo Huhtanen). Että silleen. Voi kettu.
Meitä oli kokouksen alkaessa vastassa useampisatapäinen mielenosoittajajoukko. Mielenosoittajien usko demokratiaan tuntui olevan koetuksella. Näin on minullakin, kuunneltuani ensin vaalipuheita ja sitten valtuustopuheita. Niin se ihmismieli muuttuu.
Tässä oma puheenvuoroni tänään valtuuston toriparkkikeskustelussa. Kuluvan vuoden menoja leikkaavaan lisäbudjettiin päästiin klo 22 jälkeen, joten kokous kesti todella pitkään. Siinä keskustelussa en enää käyttänyt puheenvuoroa, olen puhunut asiasta jo kaupunginhallituksessa ja viime kerralla valtuustossa asian esittelyssä.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Ei toriparkki ole kehityksen eteenpäinmenoa eikä keskustan kaunistamisen tae, kuten sen kannattajat todistelevat. Toriparkki on ollut ja tulee ehkä jatkossakin olemaan ydinkeskustan kehittämisen jarru. Jos toriparkkia ei olisi kaivettu ylös siitä kuopasta, mihin se kerran haudattiin, meillä todennäköisesti olisi jo valmis pintarakenteiltaan kunnostettu ja kaunis tori tai vähintäänkin työt meneillään. Sitä minä kutsuisin keskustan kehittämiseksi.
Hyväksytty asemakaava on nykykäytännön mukaan voimassa 13 vuotta. (Tänään toivottavasti saamme vastauksen siihen, kuinka kauan kaupunki aikoo odottaa parkin rakentumista, jos kaava tänään hyväksytään.) On mahdollista, että toriparkki ei alakaan rakentua kaavan mahdollisen hyväksymisen jälkeen. Kuinka kauan me silloin odotamme työn alkamista, ennen kuin ryhdymme kunnostamaan jo nyt ränsistyneen torin pintarakenteita ja kehittämään ydinkeskustaa ilman toriparkkia? Sen 13 vuotta? 10 vuotta? 7? 5? 3? Tähän siis haluamme kuulla kaupungin johtavien virkamiesten kannan ja niiden puolueiden kannat, jotka toriparkkihanketta ajavat. Konkreetit lukemat. Kuinka kauan odottaisimme tällaisessa tilanteessa jo nyt huonokuntoisen torin kunnostamista? Mitä takuita te pystytte antamaan siitä, että tori tullaan kunnostamaan lähivuosina arvoiseensa kuntoon?
Vihreiden ryhmä kysyi viime kokouksessa myös, tuleeko kaupunki perimään vuokraa maanalaisesta tilasta ja sen, aikooko kaupunki kilpailuttaa toriparkin rakentajan. Oletan, että saamme näihin kysymyksiin selvät vastaukset.
Arvoisa puheenjohtaja, nyt on saatava perusteltuja vastauksia niiltä, jotka toriparkkia kannattavat. Mitä hyödyllistä on siinä, että Turun ydinkeskusta on työmaana kolme neljä vuotta? Mitä hyvää vuosien kaaos tuo liike-elämälle, joukkoliikenteelle, torikaupalle tai keskustan yleiselle vetovoimalle? Ei mitään, vain epämiellyttävyyttä ja haittaa käytännön elämälle vuosikausiksi, tappioita joukkoliikenteelle ja kaupankäynnille sekä mahdollisesti torikaupan pysyvän kuihtumisen. Entä mitä tästä vuosien kitumisesta kaupunkilaiset saisivat vaivanpalkaksi? Jotain merkittävää? Ei, muutaman sata pysäköintipaikkaa ja lisää liikennettä ydinkeskustaan. Onko se todella kaiken haitan arvoista? Tiedämme, että pysäköintiratkaisu voitaisiin liikenteellisesti ja rakentamiseen liittyvien riskien kannalta toteuttaa paremmin ja turvallisemmin Louhen laajentamisena ja sieltä tarvittaessa rakennettavana vinohissiyhteytenä Wiklundin tavarataloon. Miksi tätä järkevää, varmempaa ja edullisempaa ratkaisua ei ole tutkittu tasavertaisena ratkaisuvaihtoehtona ydinkeskustan pysäköintijärjestelyihin?
Oman murheensa hankkeeseen tuo vielä toriparkin vaatimat sopimukset. Esisopimus ei ainakaan lupaa kaupungille hyvää. Siihenhän on präntätty vailla parempaa tietoa, että ”tämän esisopimuksen allekirjoitushetkellä Kauppatorin pysäköintilaitoksen rakentaminen ja normaalikäyttö eivät aiheuta Kaupungille mitään erikseen korvattavaa haittaa”. Näin topakasti on siis tämän projektin parissa aloitettu kaupungin edun turvaaminen, ja siihen aika monet täälläkin salissa tuntuvat luottavan. En vain yhtään ymmärrä, että miksi. Muistutan myös siitä, että kaupunki tässä yhteydessä ilmaisee halunsa siirtää nykyisin kaupungin omaan taskuun tulevat pysäköintitulot yksityisen tahon taskuun – nähtävästi kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien suosiollisella tuella, bussiliikenteelle aiheutuvista haitoista nyt puhumattakaan.
Esisopimus kaihertaa monin tavoin ja sen tuntuu ikävällä tavalla enteelliseltä. Kysyn sopimuksen kuudennesta pykälästä; torin pinnan rakennukset tullaan sopimuksen mukaan toteuttamaan yhteishankkeena. Kuka tässä tulee olemaan omistaja? Epäilyttää, että ei kai tähän ole piilotettu tukiautomaattia toriparkkiyhtiölle?
Haluan myös kommentoida sopimuksen 15. pykälää. Siinä on sovittu, että kaikki se tieto, minkä toinen sopijapuoli luovuttaa toiselle, ja joka on selvästi merkitty luottamukselliseksi, on luottamuksellisesti käsiteltävää. Ei tämä kirjaus ole laillinen. Kuntaympäristössä on kaikki tieto julkista, ellei sen salaamiseen ole erityisiä julkisuuslaissa mainittuja perusteita, eli asia menee toisinpäin.
Haluan tässä yhteydessä merkittäväksi kaupunginvaltuuston aikakirjoihin myös syvän huoleni siitä, että kajoaminen ydinkeskustan jyrkällä kalliopinnalla lepäävään ja tästä syystä potentiaalisesti epävaakaaseen savipatjaan kokonaisen korttelin kokoisella alueella on riski, jota en halua henkilökohtaisesti ottaa. Eikä sitä riskiä pitäisi minusta ottaa kenenkään muunkaan tässä valtuustossa. Kokonainen keskustakortteli on aivan eri asia kuin Marina Palacen tontin osa.
Eipä seuraavalla ole mitään uutisarvoa, mutta haluan merkitä tämän omiin aikakirjoihini.
On maaliskuun 29. päivän ilta, ja Turussa on lunta! Ja on ollut suurimman osan talvea. Tällaista lumitalvea ei meillä ole pitkään aikaan ollut, eikä ehkä tule hetkeen uudestaan. Pohjoisemman Suomen asukkaita intoiluni varmaan naurattaa. Vuosi sitten tähän aikaan meillä oli kuitenkin useita asteita lämmintä ja edellisen viikon lumisateesta huolimatta ensimmäiset krookukset olivat jo kukassa. Samaten puutarhakalenterissani lukee, että viime vuonna ensimmäiset lumikellot olivat kukassa 25. helmikuuta. No, eipä ole vielä tänä vuonna näkynyt, ja siinä kohtaa on edelleen 30 senttimetriä lunta :). Odotellaan.
Lumitalven muistoksi pari ajankohtaista kuvaa kotipihalta tältä päivältä ja viime viikolta. Ynnä yksi rusakko iltahämärästä lasin läpi. Ei Turku sentään aina pelkkää loskaa ja jäätä ole!
Ps. Mustarastas laulaa jo niin, että sisälle kuuluu.
Demokratian pikku soturina askartelin vasemmassa reunassa olevaan linkkipalkkiin listauksen turkulaisten kaupunginvaltuutettujen blogeista. Siis niistä, jotka tiedän. Linkkilista löytyy nyt pysyvästi listan alaosasta. Vihreät sentään menevät edelle :). Ja vihreidenkin linkit on päivitetty, kaikkien pitäisi toimia ja ohjata blogeihin, jotka ovat edelleen aktiivisia.
Jos listasta puuttuu jokin turkulainen valtuustoblogi, ollos hyvä ja ota yhteyttä. Lisään kyllä.
Perussuomalaisten puhis Timo Soini ilmoitti tänään pyrkivänsä europarlamenttiin. Ja uudelleen puolueensa puheenjohtajaksi. Ja uudelleen kansalliseen parlamenttiimme eduskuntaan. Todellinen joka paikan Soini tämä persujen Timo. Mahtaa pitää miehellä kiirettä. Pitäisikö Timo kloonata?
Vakavasti puhuen ei käy miestä kateeksi. Puolue on vahvassa nousussa, mutta millaisessa nousussa? Kuinka suuri osa noususta on siirtymää nukkuvista ja muista puolueista "kansan äänen" puolueeseen? Entä kuinka suuri osa on kauniisti sanoen "maahanmuuttokriitikkojen" odotusarvoa sille, että Suomikin vihdoin saa piilo- tai avoimesti rasistisen puolueen tuomaan julki heidän yhteiskuntapoliittista sanomaansa?
Soini on pahan paikan edessä. Kasvupotentiaalia on, mutta tyydyttääkö sen laatu puolueen johtohahmoa? Soini vaikuttaa aidosti sen verran tasa-arvoiselta ihmiseltä, että en oikein usko häntä rasistiksi. Mitä tekee puoluejohtaja tilanteessa, josssa kasvun paikka on ilmeinen, mutta kasvun laatu ehkä vastoin omia arvoja? Vaikea valintatilanne. Jos antaa kasvunvallan rasistisesti suuntautuneille, saattaa itsevaltaisinkin ei-rasistinen johtaja jossain vaiheessa saada kengänkuvan ahteriinsa ja tulla samalla itse jääneeksi historiaan arvojensa vastaisen yhteiskunnallisen liikkeen synnyttäjänä. Toisaalta kasvupotentiaalia lienee jonkin verran muistakin syistä, ja olisi hulluutta jättää tilanne hyödyntämättä.
Timo Soini onkin päätynyt tekemään yhden miehen rankkoja valintoja: hän aikoo voittaa sekä eurovaalit (eli mennä parlamenttiin), puolueen (jatkaa puheenjohtajana) että eduskuntavaalit (tulla uudelleenvalituksi suurella äänimäärällä eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa). Jo on ihme mies, tai vaihtoehtoisesti tosi pahassa pakkoraossa. Veikkaan jälkimmäistä. Vaalimenestystä ei voi riskeerata ja mitään lankoja ei saa päästää käsistään. Häkkikanalan munintakoneellakin tuntuu olevan enemmän liikkumatilaa kuin persujen kultamunia munivalla Soinilla.
Sinällään voisi olla hyväkin ajatus, että Soini pääsisi europarlamenttiin. Hänellä on taito puhua yksinkertaistaen, joten ehkä hän osaisi selittää joitakin euroasioita niin että kansakin ymmärtää. EU:ssa on paljon hyvää, vaikka ongelmiakin on. EU voisikin saada Soinista kelpo mannekiinin pienen alkuverryttelyn jälkeen.
Sitä en kyllä ymmärrä yhtään, miten puoluetta voisi johtaa Brysselistä. Minun käsittääkseni ei mitenkään.
Toriparkkikamppailu saa päätöksensä maanantaina kaupunginvaltuustossa. Asia jäi pöydälle kolme viikkoa sitten ja nyt toriparkin rakentamisen sallivasta asemakaavasta tehdään päätös. Toriparkkia vastustava kansanliike järjestää ennen kokousta mielenosoituksen. Tässä heidän mielenosoituskutsunsa:
SUURMIELENOSOITUS TORIPARKKIA VASTAAN
maanantaina 30.3. klo 17 Kauppatorilla,
josta siirrytään kulkueena kaupungintalolle (os. Aurakatu 2) vaatimaan valtuustolta kielteistä päätöstä toriparkista. Luvassa mm. puheita, esityksiä ja lämmintä mehua. Mielenilmauksen järjestää Turhuuksien toriparkki -kampanja.
Nyt jos koskaan tarvitaan kaikki mukaan!
Tervetuloa!
Omasta puolestani toivon, että toriparkkia vastustavat turkulaiset lähtisivät vielä viimeisen kerran kamppailemaan torin rauhallisen kehittämisen puolesta ja osoittamaan mielipiteensä siitä, että koko ydinkeskustaa ei voi uhrata yksityisautoilun alttarille. Jos valtuusto maanantaina hyväksyy toriparkin rakentamisen, on asialle enää kovin vähän tehtävissä.
Lopuksi kuva siitä, miten Brysselin autoihmiset ovat onnistuneet luomaan kaupunkiinsa vetovoimaa ja rauhaa jalankulkijoille. Tältä kai sitten näyttäisi toriparkinkin ulkopuoliset katualueet, jos autolobbarit saisivat unelmansa läpi. Sillä autoliikennehän on paras tae keskustan elävyydestä ja vetovoimasta, vai miten se nyt menikään?
PS. Kevät antaa odottaa itseään, mutta jotain on silti havaittavissa. Havaitsin kotipihalla viikko sitten ensimmäisen sepelkyyhkyparin. Eikähän ne muutkin kohta tule perässä.
Heissan, Blogistan! Ilmoittaudun taas palvelukseen. Tässäpä on kuukausi vierähtänyt kattavammasta päivityksestä. Syynä ei ole se, että mitään kirjoittamisen arvoista ei olisi tapahtunut. Ehei, asia on tasan päinvastoin. Kalenteri on ollut niin piukassa, että kirjoittamiseen ei ole jäänyt aikaa. Tässä listausta tapahtuneesta kuukauden ajalta eli helmikuun loppupuolelta maaliskuun loppupuolelle:
Töissä:
normaali opetus, opetusharjoittelijoiden ohjaus ja ylioppilaskirjoitukset, biologian reaalin korjaus, eläintenkouluttaja Tuire Kaimion mainio luento, yksi lauantaityöpäivä ja kaikenlaista muuta duuniin liittyvää
Politiikassa:
kaksi kaupunginvaltuuston kokousta (asioina mm. talousohjelmaa, kulttuuripääkaupunkia, toriparkkia, tarkastuslautakunnan raporttia...)
neljä kaupunginhallituksen kokousta (sangen tiukkoja kokouspaketteja, paljon asioita ja paljon myös vaikeita asioista, kaupungin taloustilannetta, hankkeita, isoja kaavoja ym ym.)
yksi konsernijaoston kokous (tarkoitus on lähteä kehittämään toimintaa)
kaksi maakuntahallituksen kokousta (viimeiset, tämä homma on nyt minun osaltani förbi. Uusina vihreinä maakuntahallituksen jäseninä aloittavat Mika Helva Turusta ja Mari Saario Kaarinasta. Jään ehkä hieman kaipaamaan maakuntahallitustoimintaa, mutta kahdeksan vuoden jälkeen on aika nostaa kytkintä ja päästää uudet verekset voimat kehiin.). Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava on muuten paraikaa (pienen farssin jälkeen) nähtävillä. Tsekaa se täältä.
yksi maakuntavaltuuston kokous (minulle uusi homma, vihreiden maakuntavaltuustoryhmä valitsi minut ryhmän puheenjohtajaksi. Kiitän luottamuksesta.)
kolme peruspalvelulautakunnan kokousta tai seminaaria (istun siellä kaupunginhallituksen valvojana, en jäsenenä)
neljä vihreiden valtuustoryhmän kokousta, joista yksi meillä kotona ensi kokouksena ja sitten yhteisenä illanviettona
kaksi vihreiden puoluehallitusta (hallitus on ottanut kantaa eläkesopuun ja mielenterveyteen). Lisäksi vihreisiin on perustettu miesliike.
yksi vihreiden puoluevaltuuskunta Turussa, hyväksyttiin mm. uusi koulutuspoliittinen ohjelma. Kokouksessa esiteltiin myös varsinaissuomalainen EU-vaaliehdokas: Turun oma leidi Elina Rantanen!
yksi Turun ja Varsinais-Suomen liiton neuvottelu
kolme päätöksenteon tehostamistyöryhmän kokousta
yksi Kuntaliiton hallituksen kokous
yhdeksän kappaletta muita tapaamisia, kokouksia ja seminaareja
Muuta mukavaa:
Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa työporukan kanssa. Mahtava esitys, nautin todella!
Olen aika pyörryksissä tapahtumista. Puuhaa on riittänyt ja kun taloustilanne vielä on mitä on, haasteet ovat kovat. Erityisesti Turussa on tarve viedä eteenpäin myös toiminnallisia uudistuksia.
Kiitän saamistani lukuisista muista kutsuista tulla erilaisiin seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin. Pahoittelen vain että aika ei mitenkään riitä osallistua kokousten lisäksi edes puoleen siitä, mihin kaikkeen kutsutaan. Ja tiedoksi Skanssin kauppakeskuksen avajaisia valmisteleville: olen saanut jo kolme kappaletta samaa kutsua, kyllä tämä riittää, kiitos.
Politiikan sisältöihin ehdin toivottavasti puuttumaan taas jatkossa. Kaikenlaista on tapahtunut, harmi vain että kommentoimaan ei ole ehtinyt. Mutta ehkä sitten toiste.
Lopuksi pari kuvaa matkan varrelta. Ensin kaksi kaupunkinäkymää yli kattojen Turun kaupunginhallituksen kokoustiloista.
Ja sitten kokousnäkymä puoluevaltuuskunnan kokouksesta Turun Vimmasta. Tältä tilanne näyttää puheenjohtajan vinkkelistä. Minulla on muuten jäljellä kautta enää yksi valtuuskunnan kokous, sitten vihreiden rotaatiosääntö heittää minut puoluekokouksessa pois tehtävästä. Kiitän ja kumarran jo nyt, kivaa on ollut!
Talvella ei ole kovasti paljoa ulkokukkia kuvattavana, joten olen tutkaillut kasveja sisätiloissa. Tässä kuivuneita iiriksiä, maljakkoneilikoita ja tulppaaneita, talviajan iloja kasveista pitäville.
Tälle annoin kulttuuripääkaupunkihankkeen vuoksi nimen "Turku palaa!" :)
Terveiset kaupunginvaltuuston kokouksesta. Kokous oli intensiivinen. Aluksi ympäristö- ja kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen esitteli valtuustolle informaatiomielessä Linnakaupungin (eli sataman alueen) osayleiskaavaluonnosta ja kansallisen kaupunkipuiston suunnitelmia.
Seuraavaksi kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen esitteli kaupungin kurjaa taloustilannetta ja tulevan talousohjelman perusteita. Aikataulu on todella tiukka, kuten valtuutetutkin keskusteluissaan totesivat, mutta näin sen nyt on vaan oltava.
Puheissa oli kuultavissa myös melkoisia irtisanoutumispyrkimyksiä talouden tasapainottamisesta pyrkimyksestä. Esimerkiksi vasemmiston Sauli Saarinen oli sitä mieltä, että meidän ei pitäisi nyt tehdä päätöksiä, vaan odotella valtion ratkaisuja. Hmm, hieman haasteellista, kun samaan aikaan kaupungin talous on menossa miinukselle 50 miljoonaa euroa eli ainakin kahden veroprosentin verran. Jotta pääsisimme edes päätetyn talousarvion tasoon, joka sekin oli -10 miljoonaa euroa alijäämäinen, meidän pitäisi säästää -38 euroa.
Demarit olivat taas kerran päätyneet omiien ehtoihin, jotta he suostuvat leikkimään samalla hiekkalaatikolla muiden sopimuskumppaneiden kanssa: selvityksiä vaikutuksista henkilöstöön, talousarvion toteutumaan ja muihin sinänsä oleellisuuksiin mutta myös itsestäänselvyyksiin. Työllisyyden osalta voidaan satsata erityisesti ammatilliseen opetukseen ja korjausrakentamiseen. Jarmo Rosenlöf väläytti myös veronkorotusta ja esitti arvioinaan, että 50 miljoonaa euro alijäämää on arvioitu alakanttiin. Takkiin saattaa olla tulossa vielä paljon enemmän.
Vihreiden Elina Rantanen totesi, että päätöksiä ei voi lykätä vaan ne on tehtävä ripeällä aikataululla ja kyseli hallintokunnista tulleen ja niille lähteneiden viestin perään. Puheenvuoroja taidettiin käyttää kaikkinensa pitkälti toista kymmentä, ja sisältö risteili sinne ja tänne. Itse en tällä kertaa tähän keskusteluun osallistunut, olen käyttänyt asiasta kaupunginhallituksessa jo lukuisia puheenvuoroja ja sama jatkuu tulevaisuudessa.
Sitten aloitettiin toriparkkikeskustelu. Kohtalainen joukko demareita ja kokoomuslaisia lähti saman tien kaffelle. Ensimmäisen puheenvuoron sai sinivalkoisten Olavi Mäenpää. Hän ei hakemallakaan löytänyt päätösesityksestä yhtään hyvää puolta. Ollaan nyt menossa kaikkein pyhimpään eli kauppatorin alle. Parkkitilaa on nyt ihan tarpeeksi, tämä on vain kiinteistöjalostusta tietyssä muodossa, halutaan nostaa kiinteistöjen ja asuinhuoneiden hintaa nimikkopaikoilla. Pelkää että kaikki ei tule julkiseen käyttöön, ja jos tulee, niin entäs sitten turvallisuus? Hyviä ryyppypaikkoja, piikittämispaikkoja ja mummojen rullauspaikkoja! Pitää palkata vartioita, poliisien pitää partioida jne. Rakentaminen on kuuden-seitsemän vuoden projekti, on se kumma jos ei tässä ajassa torikauppa näivety. Monessa paikassa myönnetään, että on hyvin vaikeasti toteutettava projekti. Mikä on tämä Toriparkki Oy? Kukaan meistä ei tiedä, tämä on oma osakeyhtiö. Entä jos osakeyhtiö menee konkurssiin? Vallan oma osansa on se, kuinka vaikea hanke tämä on toteuttaa, kuinka reagoi lähirakennukset, orsivedet, on vaikea tutkia etukäteen. Kuinka reagoi Museovirasto, jos torin alta löytyy kappa piispa Henrikin häntäluuta? Miksi eivät vakuutusyhtiöt ole olleet lainkaan kiinnostuneita lähtemään mukaan, jokin ei ole kunnossa. Torin alle rakennettavaa parkkiluolaa ei tarvita, odotellaan nyt mihin maailma menee. Pyysi asian pöydälle.
Seuraavaksi oli vuorossa demareiden Seppo Lehtinen. Hän muisteli menneitä hankkeita kuten Pyhäjärveä, silloin meni iso työ hukkaan ja valtionosuudet kanssa. Puolueiden pitäisi pystyä linjaamaan asioita pitkällä tähtäimellä. 1997 oli keskustan kehittäminen tapetilla, silloin päätettiin asemakaavan laadinnasta ja toriparkista ja maanalaisten yhteyksien selvittämisestä. Sitten 1999 valtuusto päätti, että selvitetään, millä järjestelyillä toriparkki voitaisiin toteuttaa, mutta vasta kun Puolalan pysäköintijärjestelmä on toteutettu. 2001 valtuusto päätti, että torin alle saa kaavoittaa enintään 400 paikan pysäköintilaitoksen. Tämä yhdistettiin kirjaston rakentamiseen Österbladin tontille. Tämä päätös kumottiin kytkyn takia oikeudessa. 2005 valtuusto halusi jatkaa keskustan kehittämistä, sisältäen muitakin ratkaisuja. Lisättiin joukkoliikennekadut päätökseen ym. Jatkoi tätä muistelua yli kymmenisen minuuttia ja väitti, että nyt päätöksessä on kaikki, mitä valtuusto on halunnut, eikä kaupunki joudu maksumieheksi. Ja sitten nimesi tämän kestäväksi kehitykseksi ja jatkoi kehuja kaikesta siitä erinomaisuudesta, mitä parkki toisi kaupungille ja sen asukkaille. Miksi kaikkia näitä hyviä suunnitelmia ei sitten ole toteutettu? Pisti sen Kakolan jätevedenpuhdistamon piikkiin, Tuomaansillan, Rettiginrinteen ja taivas ties minkä piikkiin. Ja sitten alkoi pohtia, ketkä ovat oikeastaan takinkääntäjiä. Demarit ovat kuulemma systemaattisesti olleet keskustan kehittämisen kannalla, ja toriparkki on vain osa sitä. Siksi muut ovat takinkääntäjiä, eivät demarit, vaikka tämä kaikki onkin turhaa syyttelyä johon ei pitäisi mennä. Mekin olemme kuulemma olleet toriparkkia kannattamassa. (Ja pyh.) Joka kierroksella päätökset ovat kuulemma parantuneet, ja demarit ovat olleet systemaattisesti mukana.
Tätä toriparkkihypetystä jatkui liki 20 minuuttia. Sori, väsähdin vähän Lehtisen puheita kirjaamaan. Puhe paljasti mm. sen, mitä demarit käsittävät kestävällä kehityksellä. Heille ekologiaa on se, että autot saadaan maan alle. Yksi hyvä syy lisää äänestää vihreitä ;).
Mika Helva käytti vastauspuheenvuoron. Vihreiden linja toriparkkiin ei ole ollut koskaan erilainen, mutta olemme toki sallineet erilaisten asioiden selvittämisen. Monia selvityksiä on kyllä jätetty tuomatta valtuustolle.
Minna Arve kehui, miten Lehtinen kävi historiaa ansiokkaasti läpi. Oh-hoh. Olisi valmis päättämään, mutta jos kerran lisäselvityksiä tarvitaan, kuten ryhmäjohtajien kokouksessa kävi ilmi, hän kannatti Mäenpään pöydällepanoa.
Eli keskustelu päättyi ikävästi kannatettuun pöydällepanoon. Harmillinen temppu, vastuullinen ote olisi ollut antaa valtuuston jatkaa keskustelua tässä kaupunkilaisille tärkeässä asiassa ja esittää näkemyksiään. Minulla olisi ollut seuraava puheenvuoro, mutta se jäi sitten tällä erää pitämättä, samoin kuin varsin monet jonossa olleet puheenvuorot. Puutuin kuitenkin pöydällepanoon ja pyysin lisäselvityksiä seuraaviin asioihin:
Hyväksytty asemakaava on nykykäytännön mukaan voimassa 13 vuotta. Entä jos toriparkki ei alkaisikaan rakentua kaavan mahdollisen hyväksymisen jälkeen, kuinka kauan me kaupunkina odotamme työn alkamista, ennen kuin ryhdymme kunnostamaan ränsistyneen torin pintarakenteita ja kehittämään ydinkeskustaa ilman toriparkkia? Me haluamme kuulla tähän kaupungin johtavien virkamiesten kannan ja niiden puolueiden kannat, jotka toriparkkihanketta ajavat. Kuinka kauan odottaisimme tällaisessa tilanteessa huonokuntoisen torin kunnostamista?
Vihreiden ryhmää askarruttaa myös se, tuleeko kaupunki perimään vuokraa maanalaisesta tilasta ja se, aikooko kaupunki kilpailuttaa toriparkin rakentajan.
Näihinkin kysymyksiin valtuusto mielestämme tarvitsee selvän vastauksen seuraavaan kokoukseen mennessä. Asia jäi yksimielisesti pöydälle.
Sitten hyväksyttiin uudelleen –ja tällä kertaa yksimielisesti – Raunistulan/Barkerin tehtaan ja siiloalueen asemakaava. Kaavassa oli ollut tonttijakoon liittyvä virhe, ja siksi se piti kiepsauttaa uudelleen valtuustosalin kautta.
Seuraavana oli vuorossa esiintyminen viimeisen kerran viime johtamani tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Valtuustoon tuli käsittelyyn tarkastuslautakunnan raportti ”Kehittäminen ja hanketoiminta Turussa”. Minulla oli hieman epäkiitollinen tehtävä ryhtyä käymään läpi sangen hallinnollista vaikkakin tärkeää raporttia kaiken aiemman tunteenkuohun jälkeen. Yleisö eli valtuutetut eivät olleet ehkä aivan otollisimmillaan. Mutta minkäs sille sitten voi, ymmärrän kyllä. Tässä esittelypuheeni:
”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut
Kauden 2005-2008 tarkastuslautakunta on saanut valmiiksi viimeisen erillisraporttinsa valtuustolle. Jäljellä on enää vuoden 2008 arviointikertomus, muilta osin tarkastustoiminnasta vastaa uusi työnsä aloittava lautakunta.
Raportin ”Kehittäminen ja projektitoiminta Turussa” aihe on valikoitunut valtuuston keskustelujen kautta. Tässä salissa on useasti esitetty toive siitä, että kaupungin projekti- ja hanketoiminta perattaisiin läpi, ja että valtuustolle toimitettaisiin tieto siitä, kuinka paljon rahaa, henkilöstöä ja tiloja kaupungissa näihin kuluu vuosittain. Tarkastuslautakunta laajensi aihetta Turun kehittämis- ja projektitoiminnan kokonaistarkasteluun, jonka yhtenä osa-alueena oli toimintaan vuosittain käytettävät voimavarat.
Tehtävä osoittautui haasteelliseksi. Kenelläkään ei Turussa ole kokonaistietoa siitä, kuinka paljon resursseja kehittämis- ja projektitoimintaan käytetään tai ylipäätään kuinka paljon erilaisia projekteja ja hankkeita meillä on. Tarkastuslautakunta lähetti asiasta kyselyn kaupungin kaikkiin hallintokuntiin. Kyselyn tulokset voitte lukea liitteen 3 taulukosta sivulta 27 ja yhteenvedosta sivuilta 6 ja 7. Hallintokunnat eivät toimittaneet aivan kaikkia pyydettyjä tietoja (mitä muuten paheksun), joten raportin luvut kehittämis- ja projektitoimintaan käytetyistä voimavaroista ovat minimilukuja. Todellisuus on jotain näitä suurempaa. Tietojen kerääminen oli vaikeaa, koska kaupungilla ei ole yhtenäistä tapaa hallita projektejaan, ei keskitettyä toimivaa rekisteriä eikä itse asiassa edes yhteisesti jaettua käsitystä siitä, mitä projektilla tarkoitetaan. Eriävät näkemykset liittyvät siihen, määritelläänkö kaupungin omat sisäisesti rahoitetut projektit projekteiksi, vai tarkoitetaanko projektilla vain ulkopuolisella rahoituksella rahoitettua toimintaa.
Projektimaailman käyttämä sanasto on siihen tottumattomalle haasteellista. Tästä syystä raportti alkaa projektin käsitteen määrittelyllä. Lisäksi liitteessä 2 sivulla 25 on sanasto, jonka toivottavasti aukaisee raportin keskeisiä käsitteitä kuten projektinhallinta, projektisalkku ja projektisalkunhallinta. Kaikissa näissä projektimaailman oleellisissa asioissa Turulla on parantamisen varaa.
Toivon, että valtuustolla riittäisi vielä jaksamista käydä keskustelu siitä, mihin suuntaan kaupungin kehittämis- ja projektitoimintaa pitäisi ohjata. Tällä hetkellä koko kaupungin tasoista ohjausta ei ole.
Haluan korostaa, että tästä raportista ei voi eikä pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki kehittämis- ja projektitoiminta olisi turhaa rahanhaaskausta. Asia ei ole alkuunkaan näin. Päinvastoin nykyisissä talouden ja toiminnan haasteissa on runsaasti tarvetta kehittämistoiminnalle. Projektien tarkoituksenmukaisuus ja mielekkyys on kiinni siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu kohdentamaan projektitoiminnan omien keskeisten kehittämistoimiensa palvelemiseen, kuinka hyvin kaupunki onnistuu projektit käytännössä toteuttamaan, kuinka hyvin projektien tulokset saadaan jalkautettua ja kuinka hyvin välttämättömään toiminnan kehittämiseen on projektien avulla saatavissa rahoitusapua kaupungin ulkopuolelta. Näiden asioiden onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan aiemmin mainitsemiani projektisalkunhallintaa ja yhtenäistä projektinhallintaa eli projektinhallintamallia.
Projekti pitää käynnistää silloin, kun on olemassa jokin selkeä muutostarve, ja sen toteuttaminen voidaan ratkaista projektin avulla. Tähän tarvitaan kaupunkitasoiset kriteerit ohjaamaan toteutettavien projektien valintaa ja kaupunkitasoinen projektisalkunhallinta ohjaamaan projektien toteutusta, voimavaroja ja projektien muodostamia kokonaisuuksia. Esimerkkejä hyvistä projektisalkuista voisivat olla vaikkapa tietyn sektorin projektien kokonaisuus tai kaupungin tietojärjestelmäprojektien kokonaisuus. Näitä pitää pystyä seuraamaan alusta loppuun projektisalkunhallinnan kautta. Tämä edellyttää, että projektisalkuille määritetään salkunhoitajat. Projektisalkunhallinnan tavoitteena on, että raportointitieto projektien tavoitteiden toteutumisesta, tuloksista ja voimavarojen käytöstä kerätään ja analysoidaan keskitetysti johdon ja päätöksentekijöiden käyttöön.
Kaupunginhallituksen tulee nimetä kaupunkitasoisen projektisalkunhallinnan johtoryhmä. Johtoryhmän vastuuseen kuuluu kehittämisen ja projektitoiminnan johtaminen strategianmukaiseen suuntaan sekä kaupungin projektien kokonaisseuranta.
Kaikille projekteille ja niiden kautta aikaansaatavalle toiminnalle on asetettava mitattavat tavoitteet. Projekteja on arvioitava sekä projektin toteutuksen aikana että jälkikäteen riittävän pitkän aikaa, jotta päästään selville projektin vaikutuksista kaupungin toimintaan ja talouteen lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Seurannan puutteen ongelma koskee erityisesti sisäisesti rahoitettuja projekteja, sillä ulkoisesti rahoitettujen projektien kohdalla ulkoinen rahoittaja vaatii projektilta maksatusraportin eli mieleisensä mittarit ja seurannan.
Vuosilta 1997 ja 1999 peräisin olevat vanhentuneet projektiohjeet on uusittava pikaisesti.
Projekteja koskevaan tiedonhallintaan tarvitaan kaupungin kattava tietojärjestelmä, joka sisältää tiedot kaupungin itsensä rahoittamista sisäisistä projekteista sekä ulkopuolisten tahojen kanssa toteutettavista. Projektori ei vastaa tähän tarpeeseen, vaikka sen tulisi kaupunginhallituksen päätöksen mukaan sisältää tiedot niistä projekteista, joihin kaupunki saa ulkopuolista rahoitusta. Projektori sisältää tietoja melko sattumanvaraisesti, ja lisäksi emokaupungilla on käytössä ohjelman vanhempi ja kehittymättömämpi versio. Kaupungin sisäisistä projekteista, joihin ei ole saatu ulkopuolista rahoitusta, ei tarvitse syöttää mitään tietoa Projektoriin, eivätkä monet hallintokunnat niin teekään.
Projektinhallinnan tietojärjestelmän tietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden
valvontavastuun tulee olla projektisalkunhallinnan vastuuhenkilöllä. Kaupunkitasolla valvontatehtävä sopisi luontevasti uudelle kehittämisjohtajalle, hallintokunnissa taas hallintokunnan kehittämistoiminnasta vastaavalle henkilölle.
Tarkastuslautakunta esittää raportissaan projektitoimiston perustamista. Projekteja itsessään ei ole mielekästä keskittää keskushallintoon. Mutta keskitettyjen tuki- ja neuvontapalvelujen tarjoaminen projekteille on järkevää silloin, kun sillä voidaan lisätä kaupungin toiminnan tuottavuutta. Projekteille tulee tarjota riittävästi projektijohtamisen koulutusta, neuvontaa ja tukipalvelua, jotta varmistetaan projektien hallittu läpivienti. Tukea tulisi tarjota myös taloushallinnon sekä kaupungin ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamiseksi, sillä ulkopuolisen rahoituksen käytössä on suuria eroja eri hallintokuntien välillä.
Lopuksi haluan kiittää valtuustoa ja erityisesti niitä, jotka toimivat valtuutettuina edelliselläkin valtuustokaudella. Kiitos myös virkamiehille yhteistyöstä ja tietenkin revisiotoimistolle. Tultuani valituksi uuteen kaupunginhallitukseen tulin vaalikelvottomaksi tarkastuslautakuntaan. Kuntalaki ei tee eroa uuden ja vanhan tarkastuslautakunnan välillä, vaikka vanhan lautakunnan toiminta ei enää tässä vaiheessa kohdistu vuoden 2009 tapahtumiin. Vanhan tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden vuoksi olen kysynyt toimintaohjetta Kuntaliiton lakimiehiltä. Kuntaliiton näkemys on, että tällaisessa tilanteessa uuteen kunnanhallitukseen valittu tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ei enää osallistu vanhan tarkastuslautakunnan työskentelyyn, vaan varapuheenjohtaja eli valtuutettu Heikki Talvitie toimii lautakunnan puheenjohtajana loppukauden. Uutta jäsentä tai puheenjohtajaa vanhaan tarkastuslautakuntaan ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan ole syytä valita. Olen ajatellut noudattaa saamaani ohjetta, joten toimintani vanhan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana päättyy tähän raporttiin. Kiitos.”
Loppukokouksessa esillä oli vielä valtuustokauden 2009-2012 aikana laadittavia
en ohjelmien kokonaisuus (tärkeä mutta sangen hallinnollinen asia) sekä kaupunginhallituksen ilmoituksia niistä valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteista, joita ei ole vielä ehditty käsitellä.
Ei, tämä blogi ei ole kuollut. Olen vain ollut tosi tosi kiiruinen, ja siksi blogi on ollut päivittämättä. Tänään oli ensimmäinen kunnon vapaapäivä kolmeen viikkoon, ja senkin käytin blogipäivityksen sijasta puu- ja risusavottaan puutarhassa. Päivitystä on kuitenkin luvassa heti kun vain suinkin kerkiän.
Ennen nukkumaanmenoa myöhäiset onnittelut kaikille kanssasiskoille Naisten Päivän johdosta! Tässä päiväänsä viettämässä nainen Kupittaanpuistosta.
PS. Nyt maanantaina on Turun valtuustossa päätettävänäKauppatorin asemakaava elikkä toriparkki. Tervetuloa kuuntelmaan keskustelua. Kokous alkaa klo 18, ja lehterille pääsee nousemalla ensin portaat toiseen kerrokseen, ja kääntymällä siellä aulasta oikealle käytävään. Muistakaa, että lehterillä on oltava hiljaa, muuten lentää ulos. Kannustus- ja buuaushuutoja ei siis sallita, mutta aktiivinen kuuntelu ja mielipiteen muodostus on suotavaa, vaikkakaan ei pakollista.
Kaupunkilehti Turkulainen näyttää löytäneen blogini, ja on pariin otteeseen poiminut sieltä sitaatin. Ok, hyvä juttu. Mutta en suinkaan ole kaupungin ainoa bloggaava valtuutettu. Käytetään siis demokratian nimissä tilaisuus hyväksi siltä varalta, että joku kaupunkilainen löytää lehtijutun perusteella näille sivuille.
Tässä tietämäni turkulaiset valtuutettublogit, valtuustoryhmien koon mukaisessa järjestyksessä. Listaan vain enemmän tai vähemmän aktiiviset blogit, ja vain varsinaisten valtuutettujen osalta. Vaalien jälkeen täysin sammuneita blogeja en listaa, vaaliblogeilla on toisenlainen tavoite. Jos täältä puuttuu jonkun valtuutetun blogi, se ei johdu pahasta tahdosta. En vain ole löytänyt sitä, eikä se siksi ole listalla. Jos saan vinkin jostain puuttuvasta valtuutettublogista, lisään sen kyllä listaan.
Kaikkia näistä en itse seuraa, mutta tiedän niiden olevan olemassa. Osaa seuraan aktiivisesti. Blogeihin kannattaa tietenkin suhtautua niin, että hyvän blogin kanssa on kiva elää. Jos pitää blogia huonona, niin hittojako sitä sitten seuraamaan ja nostattamaan verenpainettaan. Eli ei niin kuin se entinen mies: "Jälkiruoka ei ollut hyvää ja sitä oli sitä paitsi liian vähän.".
Ja Facebook on ihan oma lukunsa, sielläkin meitä on. Vaan mitäpä minä siitä tietäisin, minua ei Facebookista löydy.
Ylläoleva huuto on saamastani sähköpostista, näin kai mielenosoittajat olivat valtuuston akkunain alla tahtoaan ilmaisseet. Vaan eivät tulleet demarit, eivät. Eivätkä kokkaritkaan. Lehden mukaan muutamaa sataa mielenosoittajaa kävivät tervehtimässä ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto. Hmmm. Jaaha. Vai niin.
Valtuuston äänestyslista toriparkkiäänestyksessä löytyy täältä. Turun Radion uutisointi kokouksesta taas löytyy täältä, innokkaimmat voivat vaikkapa kuunnella Heli Venhon valtuustoraportin, jossa allekirjoittanutkin on päässyt nauhalle mukaan. Tusarin uutisointi asiasta löytyy täältä.
Sain monelta kiitosta siitä, että olin kirjannut ylös valtuustossa käytyä keskustelua. Olin, joo, mutta olisi sen voinut tehdä joku muukin. Olen tehnyt joskus aikojen alussa aloitteen, jossa ehdotin muun hyvän lisäksi, että Turunkin valtuustosta voitaiin tehdä keskustelupöytäkirjat kuten Helsingissä tehdään. Ajatukseni kohtasi, noh, sangollisen kylmää vettä. Mutta katsokaapa Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelupöytäkirjoja: ei tämä minusta niin vallan hullua ole, jos demokratiaan haluttaisiin satsata. Maksaa toki, myönnetään, mutta tarjoaa myös jokaiselle kuntalaiselle mahdollisuuden seurata, mitä hänen valtuustoon äänestämänsä edustaja siellä tekee tai on tekemättä. Harva tulee lehterille seuraamaan kokouksia, mutta netistä niitä voi tsekata milloin huvittaa, ja minkä asian kohdalta huvittaa.
Muuta maanantain kokouksesta: Raunistulan kaava meni läpi (vihreät olivat kaavan kannalla), samoin Jokikadun kaava (maisemasyistä olisimme halunneet kaksi kerrosta pois) ja Itäinen katu 64:n kaava (esitimme palautusta, tämä on ollut koko ajan riidanalainen). Kinasimme myös Ammatti-instituutin tilaratkaisusta, mielestämme tämä ei tässa taloustilanteessa ole kaupungin kokonaisedun mukainen. Valtuutettu Mette Hyytiäinen on kirjoittanut asiasta blogissaan, hän piti asiasta hyvän puheenvuoron valtuustossa.
Ylipäätään on todettava, että KAIKKI uudet valtuutettumme esiintyivät todella vakuuttavasti. Jokainen piti ensimmäisen puheenvuoronsa, ja mitä puheenvuoroja! Reippaita, selkeitä, asiaanmeneviä ja vakuuttavia. Vau. Äänestäjät ovat hoitaneet valtuustoryhmäämme superhyvät vahvistukset, kiitos vaan kovasti! Näillä eväillä kyllä mennään eteenpäin :).
Tarkastuslautakunnan raporttia ei ehditty käsitellä, kokous päätettiin juuri sitä ennen. Mutta koska kello oli jo yli puoli kaksitoista, tilanne oli hyvin ymmärrettävä. Pari muutakin asiaa jäi odottamaan seuraavaa kokousta.
Mitäpä muuta? Lomaviikko on mennyt sukkelaan. Perjantaina olin puoluehallituksessa Helsingissä ja lauantaina jatkoin vihreää kokoustamista eduskuntaryhmän ja puoluehallituksen yhteisessä tapaamisessa eduskunnassa. Maan hallitus on tehnyt puolivälin tarkastelua, ja samassa mielessä mekin olimme itsellemme buukanneet lauantaipäivän seminaarin. Seminaari osui aika mielenkiintoiseen hetkeen, kun nyt on ollut agendalla monia sellaisia päätöksenteossa olevia asioista, jotka ovat olleet erityisesti meille vaikeita. Hyvä esimerkki tästä on Lex Nokia eli urkintalaki. Tänään taisimme saada asiassa hieman tasoitusta, kun KAIKKIEN puolueiden nuorisojärjestöt olivat ansiokkaasti ryhtyneet yhteiseen rintamaan lakiesitystä vastaan. Jep jep.
Tänään keskiviikkona Yle julkaisi tutkimuksen perussuomalaisten kannatuksen nousun syistä. Kuplahan se on siinä mielessä, että kukaan ei oikeasti tiedä, mitä perussuomalaiset ajavat tai ovat saaneet aikaan (ok, ei vielä mitään). Mutta politiikassa kuplilla voi olla merkitystä, jos vaalit sattuvat kuplan kannalta sopivalla hetkellä. Meidän kannaltamme asialla on merkitystä ehkä eniten sitä kautta, että tilanne kiristää hallituskumppaneitemme pinnaa: kaikki suuret puolueet vuotavat persuihin, mutta erityisesti keskusta.
Paikallisesti taas demarit tuntuvat olevan äreinä ja tulkitsevat tuttuun tyyliinsä yksinoikeudella ryhmien välistä sopimusta. Myös rivien välejä. En viitsi sanoa julkisesti, mitä moisesta toimintatavasta ajattelen. Mutta ymmärrän takakireyden: he ovat kaulaansa myöten itse keittämässään sopassa, joten mikä sen kätevämpää kuin lähteä etsimään syypäitä muualta. Ja ihan muihin ongelmiin. Eli haukkuja valtakunnassa ja haukkuja kotona. Vihreä karavaani taitaa olla liikkeessä ;).
Lauantaista vielä: karkasimme mieheni kanssa kokouksesta hieman kesken, sillä iltapäivästä meidät oli kutsuttu Sangen Tärkeään Tapahtumaan: ristiäisiin. Meistä tuli Kaarlo Alvarin, hyvien ystäviemme pojan kummit. Minusta jopa sylikummi. Oi onnea! Pikkumies käyttäytyi koko tapahtuman ajan vauvamaisen mainiosti: ähki, puhki ja kitisi vähän, mutta tapahtumaa häiritsemättä. Pään valelu vedellä oli sellainen yllätys, että hän vaikeni hetkeksi kokonaan. Jälkeenpäin kappelissa oli kakkukahvit ja seurustelimme siellä pitkään. Vielä jälkeemminpäin merkittävä osa kasteväestä lähti yksille ristiäisoluille, jotka johtivat seuraaviin. Kun olimme nostaneet Kaarlolle riittävästi maljoja, ehdimme nipin napin yö-yhden bussiin Turkuun. Kotona olimme puoli neljän jälkeen, niin perusteellisesti tuli poika kastettua. Ja kurkut kanssa.
Ilta oli tosi hauska: spontaania rilluttelua Ruoholahdessa kavereiden kesken iloisen perhetapahtuman jälkeen. Ja kaneja. Ne ovatkin tällä viikolla olleet uutisotsikoissa. Helsinkiläinen ystäväpariskunta kertoi, että viime kesänä Töölönlahdenrannalla kävellessä he olivat laskeneet kaneja pienen kävelymatkan varrelta. Päästyään kolmeenkymmeneen he olivat menneen laskuissa sekaisin. Ja kuinka ollakaan: tullessamme yöllä syömästä Ruoholahden Poijusta pomppi edessämme kadun poikki - kani. Hitsit niitä on paljon ja joka paikassa.
Kummipojasta odotan mukavaa tulevaisuutta, kunhan hänelle karttuu hieman enemmän ikää. Vauvat eivät ole aivan minun juttuni, ei ole paljoakaan kokemusta. Toivon, että hieman vanhempana Kaarlo saa tulla meille yökylään ja voimme mieheni kanssa rakentaa poikaan rauhallisen kahdenkeskisen suhteen. Jokaiselle lapselle on hyvä, jos heillä on vanhempien lisäksi "omia aikuisia", ja kummit ovat niitä mitä luontevimmin. Ja koska meillä on lähisuvussa niin vähän lapsia, ovat kummilapset omassa elämässä todella tärkeitä ilonlähteitä.
Mitä muuta? Tiistai meni kokouksissa: olin ensin kaupunginhallituksen varapuheenjohtajan tehtäviin liittyvä palaveri, ja sen päätyttyä toinen kokous samaa sarjaa. Tällaista tämä kai sitten on: kokouksia kokousten päälle. Huh. Mutta keskiviikon lomailin kotia siivoten. Minun arjessani se on mukavaa vaihtelua.
Tänään kaupunginvaltuustossa oli poliittisesti kuuma asialista. Etukäteen kuohutti erityisesti kauppatorille suunniteltua toriparkkia koskeva kansanäänestysaloite. Ja huonostihan siinä kävi, kansanäänestystä vastustavat voittivat äänestyksen äänin 40-27. Tässä tarkemmat tiedot äänestyksestä:
JAA 40 valtuutettua: Kokoomus 19, Sdp kokonaan (15), Vasemmistoliitto 1 (Raimo Huhtanen), rkp 2 (Christel von Frenckell-Ramberg, Stefan Wallin), keskusta kokonaan (3)
EI 27 valtuutettua: Vihreät 11 (koko valtuustoryhmä), vasemmistoliitto 9, kristilliset 2, Suomen kansan sinivalkoiset 1, perussuomalaiset 1, rkp 2 (Ulla Achren, Carin Åminne), kokoomus 1 (Pauli Kossila) 27
TYHJIÄ 0
POISSA 0
Kirjasin kauppatorin kansanäänestystä koskevat puheenvuorot, koska kaupunkilaisia ehkä kiinnostaa tietää, mitä heidän edustajansa ovat asiasta puhuneet. Tässä kirjaamani muistiinpanot. Voi olla, että olen tehnyt kirjaamisessa virheitä, mutta parhaani yritin ja mahdollisimman neutraalisti. Pahoittelen mahdollisia virheitä.
Puheet aloitti Mirka Muukkonen ja lopetti Pauli Kossila. Keskustelu kesti yli kaksi tuntia.
Mirka Muukkonen vas: Heti vaalien jälkeen kerääntyi kansalaisliike vaatimaan kansanäänestystä, tuolloin oli kyse siitä, että asia tulisi käsittelyyn vanhaan valtuustoon. Luki osuvan pätkän valtuutetuille annetusta oppaasta, jossa vaaditaan päättäjiä kunnioittamaan kuntalaisten mielipiteitä. Kun tuhannet kaupunkilaiset ovat lähteneet liikkeelle, pitää äänestys järjestää. Jos päättäjät eivät edusta kaupunkilaisia, keitä he sitten edustavat? Demokratia maksaa, mutta se saakin maksaa. Teki esityksen: Valtuusto päättää, että kansanäänestys toimitetaan.
Olavi Mäenpää sks: Kunnallista neuvoa-antavaa kansanäänestystä voi tietyin osin verrata lakko-oikeuteen. Kun tietty määrä kuntalaisia voi vaatia kunnallista kansanäänestystä, miksi ei sitten voi äänestää. Melkein 14 000 turkulaista allekirjoitti vaatimuksen. Ihmetteli suuresti niitä valtuutettuja, jotka ovat vaihtaneet kantaansa, ja sanoin kunnioittavansa niitä, jotka ovat kantansa pitäneet joko puolesta tai vastaan. Moitti nimeltä yhtä demarivaltuutettua (Elo). Kyseli, mitä valtuutetut pelkäävät kansanäänestyksestä. Kansanäänestyksen kalleudesta sanoi, että asiasta on pidetty on huvittavia puheenvuoroja, demokratialla ei saa olla hintaa. Vaalien yhteydessä ei pidetty toriparkkikansanäänestystä, ennen vaaleja on ehdokkaiden lupaukset melkein aina se mukaisia kuin mitä kysyjä kysyy. Ihmetteli, mitä virkaa on selityksillä asemakaavatoimiston vastauksista kaavamielipiteisiin, näinkö tulee kunnallinen demokratia hoidettua. Sitten ihmetteli perussuomalaisten Lohelan lehtilausuntoa, että ei ole perehtynyt toriparkkiasiaan. Annetaan kansan päättää, pulinat pois. Kannatti Muukkosen tekemään muutosesitystä.
Annika Lapintie vas: Kyseessä on perustavaa laatua oleva kansalaisten demokratiaa koskeva asia. Ihmiset eivät ole kirjoittaneet nimeään mihin vaan listaan. Kunnallisvaalit 2008 ei perusteluna pidä paikkaansa, ihmiset eivät äänestäneet toriparkista. Sitten vaalien jälkeen esim. demarit päättivät olla toriparkin kannalla. Ihmiset ovat olleet ihmeissään, ja jopa demareiden väki on nimittänyt omiaan takinkääntäjiksi, ei silloin tämä perustelu voi pitää paikkaansa. Tässä ei kukaan ole myöskään siirtämässä mitään kaavoitusvastuuta kansalaisille, perustelu ei pidä paikkaansa. Jokaisen pitäisi pitää johtotähtenä työssään, että jos kansalaiset ovat oikeasti näin aktiivisia, on töppä ja torkeä päättäjä, joka ei näitä kansalaisia kuuntele. Sivulla 13 todetaan, että mikäli kansanäänestys järjestettäisiin, pitää ruveta arvioimaan edellytyksiä kevyenliikenteen ym. edellytysten parantamisesta, Tämä on suoranaista kiristystä. Lisäksi Lapintie puuttui siihen aivan älyttömään perusteluun, että jos kansa nyt päättää, että ei rakenneta toriparkkia, sitä on vaikea rakentaa sitten jälkikäteen.
Virpa Puisto sdp: On helppo yhtyä aiemmin pidettyihin puheenvuoroihin siitä, että demokratia on arvokas asia ja kansan mielipidettä pitää kunnioittaa. Demokratialla ei ole hintaa, mutta kansanäänestyksellä kyllä on. Siihen ei ole nyt varaa. Suree sitä välinpitämättömyyttä, millä listaa on valmisteltu. Kappale, johon jo Lapintie kiinnitti huomiota, ei pidä paikkaansa (Österbladin tontti ym). Kunnallisvaaleissa toriparkki oli keskeinen vaaliteema. Kansanäänestys toteutuu parhaiten siten, että valtuutetut äänestävät ennen vaaleja lupaamansa kannan mukaisesti. Hän tulee aikanaan äänestämään toriparkkia vastaan.
Jukka Kärkkäinen vas: Lähes 9 % äänioikeutetuista on kannattanut äänestystä. Valtava määrä turkulaisia oli meitä vastaanottamassa. Onko jotain, joka ei tukisi kansanäänestystä, vaikka niin moni sitä haluaa. Kärkkäinenkin piti perusteluja jopa virheellisinä. Ei vaaleissa otettu parkkiasiaan niin kovin selkeää kantaa. Lisäksi valtuutettujen mielipiteet ovat muuttuneet. Kävi läpi kaupunginhallituksesta tulleet perustelut: miten muka ei voitaisi kysyä kaupunkilaisten mielipiteitä yhdestä merkittävästä kaavoitusasiasta? Ei se sulje pois mitään muuta kuin yhden merkittävän vaihtoehdon. Onko muutama satatuhatta euroa merkittävä kustannus kuntademokratian toteutumisesta? Kärkkäisen mielestä se ei ole. Samassa yhteydessä voidaan laajemmin informoida kaupunkilaisia kehittämisasioista. On tärkeä aktivoida kuntalaisia tuomaan mielipiteensä esille tärkeistä asioista. Emme valtuutettuina ole mitenkään sidottuja kuntalaisten kannanottoon, viimeistään seuraava valtuusto voi tarkastella kantaa uudelleen jos olosuhteet muuttuvat. Toki itse katsoo, että äänestyksen tulos on moraalisesti sitova, jos äänestysprosentti on riittävän korkea, kuten uskoo että se tässä tapauksessa tulisi olemaan. Aihe sopii kansanäänestyksen kohteeksi, vaikka meillä ei ole ollut tapaa käyttää kansanäänestystä tämänkaltaisissa asioissa. Ei ole mitään perustetta, miksi ei voisi kysyä kuntalaisten mielipidettä kaavoitusasiassa. Voisi saada myönteistä mediajulkisuutta kaupungille. Esitti, että hylätään ja kannatti Muukkosta esitystä sekä palautetaan kh:n käsittelyyn (=tarkoitti oikeasti kannattaa Muukkosta).
Pauliina De Anna vihr: Palautti mieleen muutaman aiempien puheenvuorojen asioita: Osoitti puheensa erityisesti niille, jotka ennakkotietojen mukaan tulevat vastustamaan kansanäänestystä ja kyseli, eikö tilanne ole demokratian irvikuva. Pohti lyhyesti eri argumenttien mielekkyyttä ja korosti, miten äänestys voidaan järjestää yksinkertaisin kysymyksin ja asetelmin. Huomautti lisäksi, että eihän meillekään ole esitetty mitään muita keskustan kehittämisen vaihtoehtoja kuin yksi ainoa pysäköintilaitos. Nämäkin 13 000 asukasta ovat kaupungin veronmaksajia. Kuinka siis nämä perusteet voivat olla painavampia? Kuntalaisen tahtoa on kunnioitettava. Kannatti koko ryhmän puolesta Muukkosen tekemää esitystä.
Marjukka Karttunen kok kommentoi: ei ole kyse kansantahdon vastustamisesta, vaan siitä, että asia juuri kysyttiin vaaleissa ja niihin kysymyksiin ovat ehdokkaat vastanneet.
Elina Rantanen vihr: On käyty läpi monia argumentteja, haluaa nostaa niistä esiin vain yhden, jota vastaan on mahdotonta keksiä painavampia argumentteja: 13 000 allekirjoittajaa, niin lyhyessä ajassa. Ihmiset olivat itse hyvin aktiivisia, pyysivät tutuntuttujaan lähettämään listoja ym. Tämä ei ole mikä tahansa asemakaava, tori on Turun sydän. Tämä on perusteluista ylivoimaisin. Aloitteita ei todellakaan tule joka kokoukseen, ei edes joka valtuustokaudella. Meidän ei tarvitse miettiä kovin usein, onko meillä tähän varaa tai ei. Kannatti Muukkosta ja toivoi, että kh ottaa asian nyt valmisteltavakseen ja tuo sen seuraavaan kokoukseen.
Ulla Achren rkp: Päättäjiä syytetään siitä, että emme kuuntele kansalaisia. Osa rkp:n ryhmästä on kansanäänestyksen puolesta. Moni on toisaalta sitä mieltä, että sana sanottiin jo vaaleissa. Toriparkista puhuttiin paljon, siitä kyseltiin, mutta se ehdotus, johon valtuusto voi ottaa kantaa, ei silloin ollut esillä. Koko asiassa tulisi puhua suuremmista asioista ja laajemmin kuin vain toriparkista, eli keskustan kehittämisestä. Kannattaa torin alle rakennettavaa paikoitustilaa, mutta erilaisia edellytyksillä mm. taloutta, torikauppaa, ramppeja koskien. Kannatti kansanäänestystä JA toriparkkia. Onko meillä varaa laittaa rahaa kansanäänestykseen? On meillä huonompiinkin projekteihin pantu rahaa. Askarruttaa myös neuvoa-antavuus, jos tulos on ei, mutta kok ja sdp ovat jo nyt päättäneet kannattaa toriparkkia.
Katri Sarlund vihr: Omassa puheenvuorossani korostin sitä, että kyseessä on selkeä valintatilanne. Toisessa vaakakupissa on 13 000 kaupunkilaisen vaatimus kansanäänestyksestä. Mitä toisessa kupissa on, jotta se kerran monen valtuutetun mielestä on painavampi kuin asukkaiden vankka vaatimus ilmaista mielipiteensä? Ainakaan kuppeja ei saa tasan sillä argumentilla, että valtuusto edustaa kuntalaisten mielipiteitä, kun useampi valtuutettu on jo vaihtanut mielipidettään. Lisäksi on muistettava, että kaikki kaupunkilaiset eivät äänestäneet vaaleissa, mutta heillä silti voi olla tässä asiassa halu ilmaista kantansa. Kehuin myös Lapintien puheenvuoroa. Totesin, että kansanäänestyksestä tiedottamiseen meillä on jo kelpo väline, Turku-posti. Itse äänestys voitaisiin toteuttaa pääasiassa postiäänestyksenä. Esityslistalla toisen asian kohdalla on tietoa viime vuoden lopussa päättyneestä projektista nimeltä Demokratiatilinpäätös, jossa tavoitteena oli kehittää kuntademokratian tilaa ja toimivuutta. Vuosina 2005 -2008 hankkeen kokonaismenot olivat 107.199 €.Oliko tämä sallittu kustannus demokratia edistämiseksi ja kansalaisten osallisuuden edistämiseksi? Kuinka alas pitäisi kansanäänestyksen yksikköhinta/äänestäjä saada, jotta demokratia ja kansalaisten itsensä vaatima kuuleminen olisi perusteltavissa? Lopuksi pyysin valtuutettuja miettimään, mitä heillä todellisuudessa on siinä toisessa vaakakupissaan. Onko sen sisältö todellakin painavampi kuin 13 000 kaupunkilaisen mielipide?
Jarmo Rosenlöf sdp: Päätöksenteko ei ole ollut helppoa sosialidemokraateille. Lähestyvät asiaa siltä osin, että asia ei ole yksin toriparkki eikä torin kaava, vaan pitää hyväksyä myös koko keskikaupungin kehittäminen, eikä sitä asiaa ole tässä kansanäänestysaloitteessa tuotu esille. Muistutti myös edellisestä ryhmien välisestä sopimuksesta, siinä oli kirjaukset asiasta. Kaikki tietävät, että demarit tekevät ryhmäpäätöksiä, on asiatonta lähteä painamaan yksittäisiä valtuutettuja. Tämä asia on huomattavasti suurempi. Rosenlöfille tulevat yhteydenotot ovat koskeneet lähinnä pelkoa siitä, että asia kaatuu taloudellisesti kaupungin niskaan. Eivät välttämättä hyväksy kj:n kaikkia perusteluita mutta kylläkin esityksen.
Kommenttipuheenvuoroja:
Mika Helva vihr: ei sopimuksessa tällaista ollut.
Mette Hyytiäinen vihr: keskustaa voi kehittää myös ilman toriparkkia.
Olavi Mäenpää sks: älkää te vastatko Piian Elon suulla alkääkä kahlitko häntä, antaa valtuutettu Elon itse vastata
Jarmo Rosenlöf sdp: toteaa edelleen Helvalle, että oli selvä viittaus parkkiasian ratkaisemiseen, ja jokainen saa käyttää itse oamt puheenvuoronsa
Mika Helva vihr: sopimuksessa ei käytetty sanaa parkki ja pysäköintiasiat on ratkaistu jo silloin, kun Louhi rakennettiin, ja jos Louhi joskus käy riittämättömäksi, sitä voi laajentaa
Elina Rantanen vihr: olemme ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa esittäneet Louhen laajentamisen tutkintaa
Aleksi Randell kok: toriparkki sisältyi asiaan, vaikka sitä ei sopimuksessa suoraan lukenutkaan
Ville Niinistö vihr: piti kokoomuksen ja demareiden koplausta kummallisena menneiden sopimusten valossa. Puhui siitä, miten kansanäänestys voi auttaa demokratian kehittämisessä. Meillä äänestysaktiivisuus on laskenut ja ihmiset kokevat, että he eivät voi vaikuttaa lähiympäristöönsä. Perustuslakiuudistuksen yhteydessä tullaan harkitsemaan myös sitä, että olisi pakollinen kansanäänestys, jos riiittävän suuri määrä (ehkä noin 10 % ) sitä vaatii. Kansanäänestys vahvistaa suoraa demokratiaa eikä heikennä sitä, Sveitsissä ihmiset saavat tietoa ja poliittisten ryhmien näkemyserot tulevat selviksi. Poliitikot joutuvat näkemään vaivaa perustellakseen kantansa ihmisille. Suomessa tulee sellainen tunne, että juristerian kielellä pyritään hämäämään. Sellainen politiikka, jossa ihmisiä kuullaan, ei tietenkään ole kovin helppoa politiikkaa, mutta se lisää ihmisten osallistumista. Ja se ratkaisisi asiat siten, että tuloksen jälkeen olisi helppo sopia muista tarvittavista toimenpiteistä keskustan kehittämiseksi. Turun keskusta on Suomen arvokkaimpia kaupunkialueita ja se on kansanäänestyksen arvoinen. Suomessa ihmiset helposti kokevat, että kun he haluavat vaikuttaa, kansanliikkeet usein häviävät taistelunsa. Näkemyksiä ei huomioida, eikä tämä nosta äänestysaktiivisuutta vaalipäivänä. Tarvitsemme siis instituutiona kansanäänestyksiä.
Kommenttipuheenvuoroja:
Jarmo Rosenlöf sdp: Sosialidemokraatit ovat asettaneet omat ehtonsa, ja jos nämä ehdot eivät toteudu, he eivät kannata toriparkkia.
Olli Manni kok: aikoinaan ei kannatettu jätevedenpuhdistamoäänestystä, eivät vihreätkään.
Ilkka Kanerva kok: kommenttipuheenvuoro meni minulta ohi, sori
Katri Sarlund vihr: puhuin siitä, miksi aikoinaan en kannattanut sitä kansanäänestystä jätevedenpuhdistamosta, ja pidän sitä vieläkin oikeana ratkaisuna
Aleksi Randell kok: ei tämä ole niin yksinkertaista
Katri Sarlund vihr: kyllä tämä nyt vaan on yksinkertaista
Maija Perho kok: Jatkaa siitä, onko asia niin yksinkertaista. Toriparkkiratkaisu antaa edellytyksen muille kehittämistoimille, joita keskustan kehittäminen edellyttää. Lapintie tulkitsi uhkailuksi, Perho tulkitsee niin, että mainittujen kehittämiskohteiden toteuttaminen estyy tai vaikeutuu. Hän myös kyseli, että luovuttaako valtuusto vakaan harkintansa ja päätösvaltansa pois, jos kansa äänestää asiasta, On sitten aivan eri asia, miten kehitetään kansan osallistumismahdollisuuksia ja käytännön järjestelyitä. Ryhmä ei kannata kansanäänestystä.
Kommenttipuheenvuoroja:
Virpa Puisto sdp: ei nämä puistot liity mitenkään toriparkkiin
Mikaela Sundqvist vihr: toriparkki ei kalliilla pysäköintipaikoilla ratkaise tämän kaupungin pysäköintiongelmaa
Maija Perho kok: kytkeytyvät pysäköintijärjestelyihin torin ympäristössä, kaupungintalon puisto on yksi sellainen
Aleksi Randell kok: kyllä kytkös on olemassa, ja siksi tämä puhuu nimenomaan kansanäänestystä vastaan
Pasi Heikkilä vas: tulee muistuttamaan tulevia äänestäjiä tästä demareiden kekkuloinnista ja siitä, mihin ryhmäkuri johtaa, se on tyhmäkuria. Tämä lama ei toriparkkityömaalla hoidu. Poliittinen valta on aina ostettavissa, mitä isompi vaalibudjetti sitä enemmän ääniä. Ihmettelee, että täällä ei ole aivan reiällisiä takkeja kun niitä on niin monta kertaa käännetty. Puhui pääomittamisesta ja siirtyi sitä kautta Yhdysvaltain velkoihin. Sitten puhuttiin Olkiluodon työmaasta ja siellä työskentelevistä ulkomaalaisista. (Huono selostus minulla, putosin hieman kärryiltä). Kun pääomat on rakennusvaiheen kriittisessä vaiheessa syöty tai juotu loppuun, sitten vaaditaan kaupunkilaisten uhriverta. Kaupunkilaiset seisovat toirmontun reunalla ja päättäjät Börsin ikkunoissa konjakkilasi kädessä, tai jotain. (Oli hieman haastava puheenvuoro).
Mika Helva vihr: Turku sai aikoinaan paljon mainetta sillä, että Turku allekirjoitti Aalborgin sopimuksen. Sen ensimmäinen kohta koskee kuntalaisten osallisuuden parantamista. Tänään testataan se, allekirjoitetaanko papereita vain pilanpäiten vai ollaanko niissä tosissaan mukana. Tänään voidaan osoittaa, että kun kuntalaiset näin sankoin joukoin vaativat kansanäänestystä, se järjestetään. Sama juttu on Turku-strategiassa, se lähtee demokratiasta, osallisuudesta ja siitä, että kuntalaiset saavat sanoa sanansa. Strateginen johtaminen lähtee Turku-strategiasta, ja sen lähtökohta on kuntalaisten kuuleminen. Tänään pitää ansaita ne Aalborgin sopimuksesta saadut kiitokset.
Mikko Laaksonen vihr: Kauppatorin asemakaavan käsittelyä vaalien alla tarkoituksen mukaisesti hieman viivytettiin, esittely oli viety Joutsenettiin jo ennen vaaleja mutta sitä ei silti tuotu listalle ennen kuin vasta vaalien jälkeen. Kansanäänestystä käytetään runsaasti paikallisissa asioissa mm. Yhdysvalloissa ja Sveitsissä. Puhui liikennejärjestelmistä ja siitä, miten Turussa tullaan ydinkeskustaan asioimaan. Monet keskustassa asioivat ovat valinneet asuinpaikkansa siksi, että eivät tarvitse autoa. Piti riskialttiina sitä, että keskustan kannalta merkittävät asiat kuten pyörätieverkoston toteutuminen, kytketään toriparkkiin sillä tapaa kuten on nyt useissa puheenvuoroissa tehty. Vertasi pysäköintilaitosta siihen, että tehtäisiin terveelle ihmiselle ohitusleikkaus. Ihmisillä on paljon huolia toriparkkiin liittyen ja siksi he haluavat kansanäänestystä. Rakentaminen kestää selvitysten mukaan 4,5 vuotta, ja se on pitkä aika ihmiselämässä. Rakentamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia, mutta käsittelyssä olleen maankäyttösopimuksen mukaan kaupungilla ei ole mahdollisuutta anoa korvauksia esimerkiksi joukkoliikenteelle aiheutuneista haitoista.
Martti Wallasvaara vihr: uuden valtuutetun yksinkertainen huomio käydystä keskustelusta: ei ole kuullut miään painavaa haittaa kansanäänestyksen järjestämisestä. Näkee silmissään 3-4 euroa/äänestäjä maksavan mainoskampanjan, jossa kaupunki saisi valtavasti valtakunnallista myönteistä huomiota kansalaisten kuuntelemisesta.
Mikaela Sundqvist vihr: Se, että kaupunkilaisten mielipidettä ei nyt haluta kuunnella, ei kannusta äänestämään seuraavissa vaaleissa. Jotta usko demokratiaan säilyy, tulisi kansanäänestys suorittaa.
Jarmo Laivoranta kesk: Miten se, että ei päätetä kansanäänestystä, olisi demokratian irvikuva? Me olemme täällä demokraattisesti valittuja ja teemme demokraattisesti päätöksiä. Pitäisi enemmän irvikuvana sitä, että me muuttaisimme mielipiteitämme aina uusien vaatimusten mukaan. Tosin myöntää, että hänellä saattaa olla trauma EU-kansanäänestyksestä ja muisteli siitä asiasta menneitä. Ei myöskään halua haaskata rahaa kansanäänestykseen, virkamiehet tarvitaan tekemään nyt talouspäätöksiä. Se on myös ryhmän yksimielinen kanta.
(Saara-Sofia Sutelalle kok tuli tässä kohtaa este, hän poistui kokouksesta. (Sutela oli muuten vaalikoneessa ainoana kokoomuslaisena ollut toriparkkia vastaan).)
Piia Elo sdp: Ei käy enää läpi argumentteja, mutta ryhmä on demokraattisesti äänestämällä päättänyt olla kansanäänestystä vastaan. Kukaan ei ole häntä painostanut vaan hän noudattaa ryhmän päätöstä. Tulee kuitenkin aikanaan äänestämään toriparkkia vastaan.
Pentti Huovinen kok: kunnioittaa suuresti kansalaisten kantaa. Kaava kuitenkin sallii liiketilojen rakentamisen, mutta asiasta ei ole vielä lopullista tietoa. Eniten häneltä kysyttiin vaalien alla toriparkkikantaa. Vastasi, että kulttuuripääkaupunkivuonna pitää olla torin kunnossa ja asia ei saa kaatua taloudellisesti kaupungin syliin. On kaupunginhallituksen esityksen kannalla.
Pauli Kossila kok: Oman ryhmänsä kannasta poiketen on sitä mieltä, että kansanäänestys pitää järjestää. Kaikilla ei ole tietoa tarpeeksi, mutta jos äänestys järjestettäisiin, tietoa tulisi varmasti riittävästi.
Valtuuston toriparkkilobby voitti, kuten ennakoitiin. Kolmetuntisen keskustelun ja noin kolmenkymmenen puheenvuoron päätteeksi vastakkain oli asemakaavan hylkäysesitys ja listaesitys, johon toriparkki sisältyi. Äänestystulos oli 38 toriparkin puolesta, 29 vastaan. Vastaan äänestivät me kaikki 11 vihreää, 9 vasemmistoliittolaista, 3 sosiaalidemokraattia (Virpa Puisto, Ruth Hasan, Piia Elo), 2 kristillistä, 1 kokoomuslainen (varavaltuutettu Pauli Kossila), 1 rkpläinen (Stefan Wallin), 1 perussuomalainen ja 1 Mäenpää. Puolesta äänestivät yhtä vaille kaikki kokoomuslaiset, enemmistö demareista, kaikki keskustalaiset (3), 3 rkpläistä ja yksi vasemmistoliittolainen (Raimo Huhtanen). Että silleen. Voi kettu.
