Kuultavana demarien kootut selitykset

Paikallinen Yleisradio on kysellut tiistaina kääntötakkidemariedustajilta, että miten se toriparkkikanta nyt noin vain vaihtui heti vaalien jälkeen. Jos olet ripeä, ehdit lukea kootut selitykset Turun radion nettisivuilta. Ja jos koneessasi on äänikortti, voit myös kuunnella ne sivun linkin kautta. Turun radion uutiset eivät yleensä pysy sivuilla montaa päivää, joten toimi nopsaan.

Karmivan hauska selityksissään on erityisesti Ilkka Kantola. Kantola oli vaalikoneessa ennen vaaleja epävarmasti toriparkkia vastaan. Hän on kuitenkin "halunnut jättää itselleen tilaa uudelleenharkintaan", kun saa käsiinsä kaiken sen informaation, joka liittyy toriparkin rakentamiseen. Demariryhmän selvitysten jälkeen toriparkin rakentaminen onkin ryhtynyt tuntumaan mielekkäältä. Aiemmin ennen asioihin perehtymistä Kantolan "oli vaikea ymmärtää toriparkin rakentamisen mielekkyyttä", kun vieressä on jo olemassa Louhi, mutta nyt Kantola on saanut tietoa. Louhen laajentamiseen liittyy kuulemma teknisiä ongelmia, kun se on niin paljon syvemmällä, sen takia sitä on vaikea yhdistää toriparkkiyhteyteen.

Jaaha. Että perehdytty on, vai, ja siltä pohjalta muodostettu huolella uusi kanta? Sen verran Kantolan sanoissa on perää, että Louhen pysäköintiluola ja suunniteltu toriparkki todellakin sijaitsisivat maan sisällä syvyyssuunnassa yllättävän kaukana toisistaan. Tiedoksi kuitenkin Kantolalle, että nämä asiat, toriparkin rakentaminen ja Louhen laajentaminen, eivät mitenkään liity toisiinsa. Hänen haastattelussa luettelemissaan perusteluissa ei ole järjen tai tiedon häivääkään. Louhea voidaan tarvittaessa laajentaa kallion sisässä siinä syvyystasossa, missä Louhi on, riippumatta toriparkista tai sen puutteesta. Toriparkkikin voitaisiin (siis jos joku pöljä niin haluaisi) rakentaa omaan tasoonsa aivan riippumatta siitä, laajennetaanko Louhea vai ei. Ainoa asia, mitä ei syvyyseron takia voida tehdä, on autolla ajettava yhteys Louhen ja mahdollisen toriparkin välille. Ainoa Louhen laajentamiseen liittyvä tekninen ongelma voisi olla se, että jos joku haluaisi ajaa toriparkkiin Louhen kautta, se ei olisi mahdollista. Mutta tällaistahan ei ole edes koskaan suunniteltu, koska se ymmärrettiin mahdottomaksi jo alun alkaen! Joten miten ihmeessä Kantola voi perustella toriparkkia Louhen laajentamisen ja luolien yhdistämisen ongelmilla? Mikä tämän miehen logiikka oikein on? Vai jäikö kannanmuutosta edeltänyt perehtyminen sittenkin hieman ohuenlaiseksi?

Mainittakoon vielä, että jos Louhea laajennettaisiin, ei olisi kummoinen temppu tehdä sieltä maan alla kulkeva vinohissi vaikka suoraan keskelle Wiklundin tavarataloa. Jos Wikke siis niin haluaisi. Näin ainakin autot pysyisivät poissa ydinkeskustasta. Mut kun ei Wikke halua, Wikke haluaa toriparkin, jonka se aikoo maksattaa meillä keskustan asiakkailla. Jos joku ei usko, että vinohissi toimii, menköön kokeilemaan niitä vaikka Rautatientorin, Sörnäisten ja Kaisaniemen metroasemille Helsinkiin.

Kokouspäivä takana

Takana on pitkä kokouspäivä, pitäisi mennä nukkumaan. Joten nopea päivitys:

Tänään oli ensimmäinen tämän kauden kaupunginvaltuuston kokous. Mutta sitä ennen istuin aamupäivän ensin maakuntahallituksen lausuntojaostossa, sitten ryhmässä ja sitten maakuntahallituksen kokouksessa. En referoi enempää, vaan kiinnostuneet käyköön katsomassa maakuntahallituksen kokoustiedotteen täältä ja maakuntajohtajan Savon ajankohtaiskatsauksen täältä. Itse esityslista on kaivettavissa esiin täältä. Jäljellä on vielä kaksi maakuntahallituksen kokousta, ja sitten se oli minun osaltani siinä, kahdeksan vuoden urakka. Siirryn uusiin tehtäviin, joten jostain on myös luovuttava. Kylläkin hieman haikein mielin, olen viihtynyt kaikesta byrokraattisuudesta huolimatta. Maakuntahallituksen vanhojen jäsenten tunnelmia päättyvästä kaudesta voi tutkailla tuoreesta tiedotuslehti Viiristä, se löytyy täältä.

Maakuntapolitiikan jälkeen siirryin lounaan ja kirja-alen kautta vihreiden valtuustoryhmän huoneeseen, tein töitä vihreiden ryhmäkokoukseen asti. Ryhmäkokouksessa ei ollut paljoa asiaa, sillä valtuuston ensimmäinen lista ei sisältänyt juuri muuta kuin luottamushenkilvalintoja. Vähän sotkua oli joidenkin jaostopaikkojen kanssa, mutta muuten esitykset menivät läpi sellaisinaan ja - ensimmäistä kertaa minun poliitikkohistoriani aikana! - ilman yöhön jatkuvia äänestyksiä. Leukailinkin jollekulle valtuutetulle, miten ennen kaikki oli paremmin: valtuutetut sentään oppivat ensimmäisessä kokouksessa aakkosjärjestyksensä, lukemattomien suljettujen lippuäänestysten aikana ;)...

En raportoi tällä kertää tämän tarkemmin valtuuston kokouksesta vaan kehotan kääntymään valtuutettukollega Mette Hyytiäisen blogin puoleen, Mette on kirjoittanut hyvän raportin ensimmäisestä kokouksestaan. Vuoroin vieraissa, Mette :)!

Omaksi kohtalokseni lankesi nyt sitten tulla virallisesti valituksi Turun kaupunginhallituksen toiseksi varapuheenjohtajaksi ja konsernijaoston puheenjohtajaksi. Haasteita ei tule puuttumaan, vaan painiskelen lähivuodet kaupungin palveluiden, talouden, hallinnon ja oman ajankäyttöni kanssa. Tässä kuviossa opettajan työn ja poliittisen "harrastuksen" (käytännössä puolipäiväisen työn) yhteensovittaminen tulee olemaan ei vain haasteellista vaan ihan oikeasti vaikeaa. Mutta kaipa nyt on sitten sen aika. Toivokaa minulle onnea, jaksamista ja viisautta, kaikille niille olisi käyttöä vastaisuudessa.

Kaupunki päivittää vielä sivuilleen vastavalittujen luottamushenkilöiden tietoja. Kun päivitykset ovat valmiit, löydät tarpeen tullen luottamushenkilöiden tiedot tämän sivun linkeistä.

PS. Demareiden yksimieliseen toriparkkikantaan tuli tänään valtuustossa särö. Virpa Puisto ei sittenkään kannata toriparkin rakentamista, hän antoi asiasta kipakan tiedotteen lehdistölle. Virpa oli ollut matkoilla ja poissa kokouksesta, jossa demarit sorvasivat (!) yksimielisen kantansa. (Sorvata taitaa olla tässä yhteydessä asianmukainen verbi: kyseessä oli käsittely, jonka jälkeen demariryhmän enemmistön vaalien alla julkistamia toriparkkikantoja ei enää tunnista entisikseen.). Hyvä Virpa! Latele niille järkeä!

Turkulaisia vaalirahoitustietoja

Kiva, Turku on päivittänyt nettisivuilleen valtuutettujen tietojen yhteyteen vaalirahoitustiedot. Näin toki kuuluukin tehdä. Kaupunkilaiset voivat nyt sitten käydä tutkailemassa valtuutettujensa mahdollisia sidoksia täältä, valtuustoryhmittäin. Puolueet ovat suuruusjärjestyksessä ja aina puolueen vaihtuessa oikeassa kulmassa on linkki kyseisen puolueen valtuutettujen vaalirahoitusilmoituksiin. Vihreiden ryhmän ilmoitukset löydät suoraan täältä.

Ilmoitusten taso on kiinni ilmoituksentekijän halusta eritellä menonsa ja tulonsa, mutta hetken selailun jälkeen yleisvaikutelmaksi jää, että taso on parantunut ja ilmoitukset tarkentuneet. Toki kysymyksiäkin jää. Itseäni kiinnosti tsekata, kuinka abrimainontaan eli bussipysäkkien valotaulumainontaan osallistuneet ovat kulunsa ilmoittaneet, ovatko summat realistisia suhteessa katukuvassa havaitsemaani. Abrimainonta on nimittäin riivatun kallista. Kokeilin sitä itse viime eduskuntavaaleissa ja näin tavallisen palkansaajan rahoituskyvyllä se meni kipurajoille. Meitä oli sentään kolme vihreää samassa mainoksessa jakamassa kuluja ja jokaisen osuus nousi yli kolmen tonnin .

Abrimainoksia oli näissä vaaleissa muistini mukaan monella kokoomuslaisella. Ainakin mieleeni jäivät Orpo, Sutela, Kari ja Keskinen, koska heidän nassunsa loistivat käyttämieni bussireittien varrella. Näppituntumaksi jäi, että myös luettelemassani yleisyysjärjestyksessä. Orpoa, Sutelaa ja Karia oli mielestäni tosi paljon, Keskistä ja muita, joita en nyt tunnu varmuudella muistavan, oli paljon vähemmän. Kanervaakin taisi olla paljon, ainakin summista päätellen, mutta ehkä Iken suhteen vaalit eivät enää muistissani erotu toisistaan ;) kun päähän ei ole jäänyt mitään muistikuvaa.

Mutta katsotaan kokoomuslaisten valituksi tulleiden ulkomainonnan summia, heidän omien ilmoitustensa mukaan ja aakosjärjstyksessä. Arve 1300 €, Harjanne 1900 € (hänellä oli ulkomainoksia bussien kyljissä, muistan, katselin niitä Varissuolla :), Huovinen 0 €, Kanerva 3550 €, Kari 5770€, Karttunen 0 €, Kerttula 0 €, Keskinen 2415 €, Leppä 2065 €, Lindholm 0€, Manni 0€, Orpo 5300 €, Perho 0 €, Puhakka 0€, Pälve 0€, Randell 2200 €, Räty 0 €, Rostedt 0 € (oli silloin tietty vielä persujen riveissä), Sutela 1800 €, Vierimaa 0€. Varavaltuutetuista näyttävää kampanjaa ainakin busseissa teki Niko Aaltonen, joka käytti ulkomainontaan 3410 €.

Muilta osin summat näyttävät vastaavan muistikuvaani vaalienalusajan katukuvasta, mutta Saara-Sofia Sutelan summaa hieman hämmästelen. Voihan toki olla, että hänen hymyilevät kasvonsa olivat keskittyneet juuri minun käyttämieni bussilinjojen varsille, mutta niitä olikin sitten siellä koko lailla runsaasti. Nuori ehdokas oli minulle täysin tuntematon ja siksi bussikatosten runsaat mainokset jäivät mieleen.

Huomenna maanantaina kokoontuu muuten kaupunginvaltuusto ensimmäiseen kokoukseensa. Listalla on luottamushenkilöiden valinnat.

Pihabongaus jatkui meillä epävirallisesti myös sunnuntain. Lauantailajien lisäksi katseeseen tarttui räkättirastas, käpytikka, viherpeippo, punarinta sekä korviin kantautui naakan ääni. Eli fasaania lukuunottamatta tavallinen porukka koossa taas! Tässä pari ikkunan läpi napattua kuvaa pihan asukeista. Tiaisia riittää... Ja muualla asuville tiedoksi: kyllä, Turussa on lunta!

Bongaamaan!

Ulos pihalle, puistoon, metsään, niitylle, rannalle, minne vaan! Tänä viikonloppuna on meneillään Bird Lifen jokavuotinen ja valtakunnallinen pihabongaus. Jos et bonjannut bongata tänään, ehdit hyvin vielä huomenna. Tsiigaa tipuja tunnin verran ja kirjaa havainnot ja yksilömäärät ylös. Ota avuksi kiikari ja lintukirja, jos on. Jos ei ole, yleisimmät talvilinnut voit opiskella Bird Lifen sivulta.

Kun palaat kotiin netin ääreen, kirjaa havaintosi tänne.

Me virittelimme tänään (okei, myöhässä ollaan) loppuja myyrä- ja rusakkosuojia, ja siinä sivussa pihalta havaittiin ihan kivasti lintuja: talitiaisia, sinitiaisia, kuusitiainen, punatulkkuja, varpusia, keltasirkku, harakka, variksia ja mustarastas. Ei ihan koko pihan tavanomainen lajisto, mutta aika liki kuitenkin. Tavanomaisista tuttavista jäivät puuttumaan fasaani, viherpeippo ja käpytikka. Ja punarintakin vierailee ruokailemassa aika ajoin. No, ehkä ensi vuonna ovat koolla vielä laajemmin joukoin.

Nuttu nurin, onni oikein -demarit

Jos joku vuosien päästä kysyy minulta, mitä tein silloin kun Barack Obama astui presidentinvirkaansa, tuskin osaan vastata. En nimittäin nähnyt virkaanastujaisia tai kuullut juhlapuheita, koska olin työpaikallani koulun tutustumisillassa. Se historiasta, eläköön arkipäivä! Myöhäisuutisia katsoessa tuli sellainen olo, että olin menettänyt jotain. Tv-kuvissa ihmiset näyttivät seuraavan virkaanastujaisia tippa linssissä. Hmm, joo, kyllä sen ymmärtää. Lämpimästi onnea vaan ihmiselle, johon kohdistuu ehkä maailmanhistorian suurimmat odotukset. Ei käy kateeksi.

Tämä päivä on seuraamillani verkkosivuilla ihmetelty turkulaisten demareiden toimintaa. Ja ihmetellä sopiikin. Jos valituksi tulleista 15 demarista toriparkkia enemmän tai vähemmän vastustaa ennen vaaleja yhdeksän henkilöä (= 60% valituksi tulleista) ja enemmän tai vähemmän kannattaa viisi (=33% valituksi tulleista), miten vajaa kolme kuukautta vaalien jälkeen kaikki 15 (=100 %) voivat olla yksimielisesti toriparkin kannalla? Täh ja häh?

No, tämän takinkäännön jälkeen toriparkin kansanäänestyksestä keskusteltaessa on kenenkään turha esittää sitä argumenttia, että kansa on jo vaaleissa kantansa ilmaissut ja siksi kansanäänestys on tarpeeton. Kansa on kyllä kantansa ilmaissut ja samoin demariehdokkaina olleet, mutta valituksi tultuaan he näyttävät pyyhkivän kansalle aiemmin ilmoittamillaan mielipiteillä niin sanotun ahterinsa. Tuskin mikään asia voisi voimakkaammin argumentoida kansanäänestyksen järjestämisen välttämättömyyden puolesta kuin demareiden maanantainen tiedote.

Ällöttävää demareiden kannanotossa on se vastenmielinen viherpesu, jolla päätöstä yritetään saada näyttämään sisäsiistimmältä. Ammutaanpa nämä sosiaalidemokraattiset kasvojenpesuyritykset nyt alas yksi kerrallaan.

• "Sdp:n valtuustoryhmä esittää kansainvälisen kilpailun järjestämistä kaupunkikeskustan kokonaisvaltaisen kehittämisen ideoimiseksi ja näyttää samalla vihreää valoa myös pikaraitiotielle."
• Keskustan kevyenliikenteen verkoston toteuttamisesta tulee laatia yksityiskohtainen investointisuunnitelma ja toteuttamisaikataulu.
  

Joopa joo. Joulukuussa 2008 valtuustoryhmien väliseen sopimukseen kirjattiin, että "Keskeisiä hankkeita ovat ydinkeskustan kevyen liikenteen kehittäminen sekä päätös joukkoliikenneohjelmasta, johon kuuluu sekä seudullisen bussiliikenteen käynnistäminen naapurikuntien kanssa että pikaraitiotien vaikutusten, kustannusten ja toteuttamismahdollisuuksien arvioiminen ja päätöksenteko 2010 vuoden loppuun mennessä.". Tähän ei sitten taidettu luottaa demaripiireissä, kun piti lähteä ihan omiin sankarillisiin kirjauksiin?

• Linnankadun päässä sijaitseva Vähätori tulee rauhoittaa ajoneuvoliikenteeltä ja toteuttaa alueelle vanhaa pääkirjastoa korostava kävelyaukio.

Ihan kiva, mutta asia on muistaakseni jo alullaan ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa, ainakin jossain mittakaavassa. Mekin olemme aikoinaan esittäneet tätä, mutta silloin se ei ottanut ilmaa siipiensä alle muiden puolueiden osalta. Toriparkin kanssa Vähätorilla ei tietenkään ole mitään tekemistä.

• Uuden pääkirjaston viereen tulee toteuttaa puistomainen kirjastoaukio, joka yhdistää julkisena tilana kaupallisen keskustan historialliseen Turkuun.

En oikein usko tämän toteutumiseen. Harvemmin puolustan parkkipaikkojen säilyttämistä, mutta osalla kirjaston käyttäjistä on jatkossakin tarvetta lyhytaikaiseen pysäköintiin kirjojen palauttamiseksi kirjastoon. Kirjaston välittömässä läheisyydessä on vain vähän parkkipaikkoja ja tämä tiedettiin ongelmaksi jo kirjaston asemakaavaa tehtäessä. Ainoa läheinen parkkimahdollisuus on Kauppiaskadun pää jokirannassa, kaikki muut parkkimahdollisuudet ovat kauempana.

• Kaupungintalon edusta tulee asemakaavoittaa uuteen käyttötarkoitukseen, joka korostaa kaupunginvaltuuston historiallista asemaa ja arvorakennuksen arkkitehtuuria.

Tällä ei tietenkään ole mitään tekemistä toriparkin kanssa. Homma voitaisiin hoitaa vaikka huomispäivänä, jos hankkeelle löytyisi rahat ja tarvittava poliittinen tuki.

• Apteekkimuseota ympäröivästä Fortunakorttelista tulee kehittää pienimuotoista käsityökulttuuria korostava kävelyalue osana kulttuuripääkaupunkihanketta.

Löytyykö kaupungista ihmistä, joka ei tukisi tätä? Mutta tälläkään ei tietenkään ole mitään toiminnallista yhteyttä toriparkkiin. Eskelin parkkitalo sijaitsisi kyllä jo valmiiksi lähellä... :).

• Turun arkkitehtuuripoliittinen ohjelma tulee saattaa mahdollisimman nopeasti kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

No sanokaapa muuta, näin todellakin pitää tehdä. Asia taitaa on kiinni sosiaalidemokraattista apulaiskaupunginjohtaja Virtasesta, sillä ohjelmaa on valmisteltu hänen rooteliinsa kuuluvassa ympäristö- ja kaavoitusvirastossa jo vuodesta 2005 lähtien. Alkuperäinen aikataulu näytti asiasta vuonna 2005 annetun tiedotteen mukaan olevan, että ohjelma tuodaan valtuustoon vuoden 2006 alussa...

Varsinais-Suomen arkkitehtuuripoliittista ohjelmaa voi vastaavasti käydä tutkailemassa täällä. Varsinais-Suomen liitolle ei tuottanut vaikeuksia julkaista omaa ohjelmaansa puolivälissä vuotta 2006. Olin muuten mukana hyväksymässä sitä...

Punaisia satuja ja muita tarinoita

Ankea päivä. Lääkelaitos pakkomuutetaan Kuopioon, maailma voi pahoin ja Turun demarit ovat yksimielisesti päätyneet kannattamaan toriparkin rakentamista. En jaksa enkä ehdi nyt runtata demareita itse. Viittaan Vesan bloggaukseen asiasta ja totean, että ei paha päätös muuksi muutu, vaikka sitä yrittäisikin kääriä pakettiin käyttäen naruna pikaraitiotietä.

Koska demareiden tiedotteessa on korostettu heidän valtuustoryhmänsä yksimielisyyttä, panen tänne listauksen siitä, mitä mieltä valituksi tulleet demarivaltuutetut olivat asiasta vielä vaalien alla. Jakomielistä tämä yksimielisyys. Lista on aiemmin julkaistu tässä blogissa tuoreeltaan vaalien jälkeen 29.10.2008. Tietolähteenä käytin listaa kerätessäni Ylen ja Turun Sanomien vaalikoneita. Toivarin mielipiteen olen sittemmin onkinut muistaakseni jostain lehtijutusta ja siksi liitin hänet vastustajiin.

Täysin toriparkin puolella:
Ari Korhonen

Osittain toriparkin puolella:
Jarmo Rosenlöf
Mika Maaskola
Jorma Hellsten
Eeva-Johanna Eloranta

Ei oo mielipidettä:
Jukka Mikkola

Osittain toriparkkia vastaan:
Ilkka Kantola
Seppo Lehtinen
Timo Nurmio
Leena Koikkalainen

Täysin toriparkkia vastaan:
Virpa Puisto
Ruth Hasan
Kjell Lundahn
Piia Elo
Henry Toivari

Kai ne toriparkkikriittiset demaripuheet olivat sitten mitä lie punaisia satuja äänestäjien viihdykkeeksi.

Yksityiseen elämääni ei kuulu mitään kovin erikoista. Henkilökohtainen panoksemme lamantorjuntaan eli keittiöremontti alkaa lähennellä loppuaan. Meillä on nyt turkoosi keittiö. Yritän henkisesti valmistautua kaupunginhallitustyön alkamiseen, kunhan valtuusto nyt vain saa kauden luottamuselimet valittua ensi maanantaina. Tiukkaa tulee olemaan erityisesti työn ja luottamistoimien yhteensovittaminen sekä kaupungin talouden ja hallinnon kanssa painiskelu.

Viime viikonlopusta kului osa Helsingissä. Perjantaina oli puoluehallitus, puoluehallituksen Kela-kannarin voit lukea täältä. Yöksi menimme ystäville kylään, kiitos K&S mukavasta seurasta ja yösijasta! Lauantaina oli mieheni äidin synttärijuhla, joten päivä kului suvun parissa. Illalla palasimme Turkuun. Sunnuntaina tuli puolestaan meille vieraita: tuleva uusi kummipoikamme (ikää vajaa kuukausi) kävi ensivisiitillä. Alla kuva pojasta ja ikionnellisesta tulevasta kummitätsystä. Suunnittelen jo täyttä päätä, mitä kaikkea kivaa tämän nuoren herran kanssa voi tehdä, kunhan hänelle karttuu vähän enemmän ikää. Ihanaa saada uusi pieni kummilapsi, edellinen onkin jo hyvää vauhtia aikuistumassa! Onneksi teinilapsi suostuu vielä kyläilemään meillä, vietimme tosi mukavaa aikaa viikko takaperin tytön ollessa täällä yökylässä.

Vauhdikas viikonloppu päättyi sunnuntai-iltana vihreiden valtuustoryhmän kokoukseen. Tästä se kevään työkausi alkaa, sillä töissä ovat harjoittelijatkin jo palanneet Norssiin ja elämä on kaikin puolin normaaleissa arkisissa uomissaan.

Vapaavuoren kiinteistöveroehdotuksesta

Jänskää löytää itsestään yllättäen pieni omakotiasuja. Aamun Hesarissa ministeri Jan Vapaavuori esitteli ajatustaan kiinteistöveron porrastamisesta rakennusten energiatehokkuuden ja mahdollisesti niiden lämmitystavan mukaan. Pohdinta jatkuu hänen blogissaan. Lehtijuttua lukiessani pieni vihreä minussa vinkaisi ensin että jee!, kunnes pieni omakotiasuja alkoi murmuttaa vastaan. Ei siksi, etteikö veroja ja muita sen kaltaisia maksuja saisi nostaa. Eikä siksi, etteikö asumisen päästöihin tulisi puuttua. Vaan siksi, että onko kyseinen ehdotus sittenkään kovin järkevä keino puuttua asumisen päästöihin.

Asun itse talossa, joka on rakennettu ennen 1970-luvun energiakriisiä. Meillä on 1960-luvun eristeet, avoin alapohja, kirottu suorasähkölämmitys ja 119 neliötä. Kuulostaa kiinteistöjen energialuokituksen ö-luokalta ja maksimaaliselta kiinteistöverolta.

Mutta mutta. Ensimmäinen vuotuinen sähkönkulutuksemme oli hieman päälle 11 000 kWh. Ok, talvi oli lämmin. Mutta silti. Meillä on ilmalämpöpumppu, jota käytämme vain lämmitykseen, ei jäähdytykseen. Meillä on varaava uuni, jota sitäkin käytämme lähes joka päivä näin talviaikaan. Puuta näyttää kuluvan vuodessa parisen kuutiota. Meillä on uusi kuumavesivaraaja, uudehkot kylmälaitteet ja astianpesukone muutti juuri muutama viikko sitten etäämmäs jääkaapista. Olemme hieman lisäeristäneet alapohjaa. Huonelämpötilan pyrimme pitämään mukavassa 20 asteessa. Talo on sisätiloiltaan matala eikä tässä kenkälaatikossa taatusti ole ensimmäistäkään uloketta tai erkkeriä. Talon yhdeksästä sähköpatterista olemme kytkeneet päälle enimmillään kolme. Kymmenes patteri on kylpyhuoneessa, se on kosteuden takia päällä kesät talvet. Kun joskus joudumme tekemään kattoremontin, lisäämme varmaan eristystä siinä vaiheessa. Ja suloiseksi lopuksi: maksamme käyttämästämme sähköstä tuulisähkön mukaan eli ilmastopäästö on laskennallisesti puhdas nolla.

Järkeni sanoo, että asumisessa pitäisi saada aikaan ratkaisuja, joissa a) kannustetaan vähentämään kulutusta ja siirtymään ympäristöystävällisiin ratkaisuihin ja b) laskutetaan turhasta tuhlauksesta. Uudet talot voivat olla eristykseltään energiatehokkaampia, mutta ne ovat usein myös suurempia, huonetiloiltaan korkeampia, niissä on ulokkeita ja megaikkunoita, runsaasti lämmitettävää varastotilaa ym. Onko se sitten ympäristöystävällisempää ja pitäisikö siitä palkita alhaisemmalla verolla, mene ja tiedä. Kiinteistövero- ja energiatodistustiedot tuntuvat hallinnollisesti helpolta ratkaisulta sakottaa huonommin eristettyjä taloja, mutta tulevatko energiatuhlarit siinä varmasti oikeudenmukaisesti kohdelluiksi? Paha sanoa. Jos uudessa, nykymääräysten mukaisessa suuressa talossa pidetään lämpötila +24 asteessa eikä taloon rakennettua varaavaa takkaa ole edes otettu käyttöön, onko syytä rangaista puulla lämmittävää ja 20 asteessa tarkenevaa vanhassa ja pienemmässä talossa asuvaa naapuria?

Talo- ja rakennustekniikan lisäksi tilaratkaisuilla ja käyttötottumuksilla on suuri merkitys talokohtaiseen energiankulutukseen ja -tuhlaukseen, mutta tätä Vapaavuoren ehdotukseen taitaa olla vaikea sisällyttää käytännössä. Pitäisikö ratkaisua sittenkin lähteä hakemaan fossiilisia päästöjä tuottavan energian haittaveronkorotuksista (= käyttäja maksaa -periaate) ja rakennusten energiatehokkutta ja ympäristöystävällisyyttä parantavien remonttien tukemisesta? Jotenkin se tuntuisi oikeudenmukaisemmalta ja kannustavammalta ratkaisulta.

Kuntapoliitiikkona jäin miettimään ehdotusta myös inhan kuntatalouden kannalta. Jos energiaa enemmän kuluttavista rakennuksista tehdään kunnille kiinteistöveroa hyvin tuottavia lypsylehmiä, miten saadaan kunnat enää kiinnostumaan alueellaan olevien yksityiskiinteistöjen energiaremontointien edistämisestä tai uudisrakentamisen energiatehokkuuden kasvattamisesta?

Hiomista siis riittää, jos ehdotuksen kanssa mennään eteenpäin.

Lehdistä leikattua

Maanantain Hesari kirjoitti puolueiden paneutumisesta maahanmuuttopolitiikan kysymyksiin. Toimittajat olivat penkoneet puolueiden ohjelmia ja tulleet siihen tulokseen, että eniten maahanmuuttoa ja maahanmuuttajia koskeviin kysymyksiin on paneutunut vihreät. Myös keskustalla ja kristillisillä on jutun mukaan yksityiskohtaista ohjelmamateriaalia. Kevyimmillä poliittisilla linjauksilla etenee kuulemma vasemmistoliitto.

No juu, onhan meillä linjauksia. Useamman ohjelmapaperin verran. Meillä on puolueessa maahanmuuttajia, maahanmuuttajien parissa työskenteleviä, suurten ja maahanmuuttajien suosimien kaupunkien väkeä ja muuten vaan maahanmuuttaja-asioista ja ihmisoikeuksista kiinnostuneita. Myös kansanedustajien parissa. Ihmekös tuo, että olemme ymmärtäneet kysymyksen yhteiskunnallisen merkityksen ja keskustelijoita riittää aina ohjelmatekoon asti. Eduskuntaryhmä onkin tuottanut kokonaisen kolmen ohjelmapaperin sarjan maahanmuuton ja maahanmuuttajien tiimoilta. Olen itse ollut puoluevaltuuskunnan puheenjohtajana vahvasti edistämässä maahanmuuttajia koskevien linjausten syntyä, erityisesti kotoutumispaperin osalta. Kotoutumispaperin työstämiseen osallistettiinkin koko puoluevaltuuskunta.

Tässä kiinnostuneille linkkejä vihreisiin ohjelmapapereihin:

• Kohti kansalaisuutta - vihreä kotoutumispolitiikka. Hyväksytty johtamassani puoluevaltuuskunnassa vuonna 2007. Klikkaa paperi kokonaisuudessaan auki linkin sivulta.
• Maahanmuuttajat töissä Suomessa - Tarvitsemme uutta maahanmuuttopolitiikkaa. Vihreän eduskuntaryhmän linjapaperi vuodelta 2007.
• Oikeutta ja kohtuutta turvapaikkapolitiikkaan. Vihreän eduskuntaryhmän linjapaperi vuodelta 2006.

Monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajia erityisesti koskeviin kysymyksiin on viittauksia myös monissa muissa ohjelmissa.

Toinen kiinnostava lehtileike löytyy viime sunnuntain Turun Sanomista. Sunnuntaisivuilla oli iso juttu Turun puistojen nakertamisesta suunnitteluvarauksin. Just niin, tätä sättäämistä on tässä kaupungissa yritetty saada takaisin oikeille raiteilleen sankoin joukoin. Samaan viitattiin myös maanantain pääkirjoituksessa. Olen itsekin kirjoittanut tänne blogiin suunnitteluvarausongelmista pitkästi mm. kesäkuussa 2007. Asioiden runnominen eteenpäin suunnitteluvarauksilla on tullut vuosien mittaan tutuksi myös suuresta määrästä elinympäristöstään huolestunutta kuntalaispalautetta.

Meillä ei ole minkäänlaista pulaa ydinkeskustaa lähellä olevasta rakennuskelpoisesta maasta. Ongelma on ennemminkin päinvastainen: kuka toteuttaa kaikki suuret suunnitelmat? Rakentamiselle on jo valmistuneissa ja työn alla olevissa kaavoissa kerrosneliömetrejä vaikka lampaiden syötäväksi, ja merkittävä osa tästä on lähelle keskustaa sijoittuvaa täydennysrakentamista. Puistojen rakentaminen vain laskee kaupunkiasumisen kilpailukykyä suhteessa naapurikuntien omakotitarjontaan. Niin tyhmää, niin tyhmää...

Vihreitä valintoja Turun luottamuselimiin

Vihreä liekki palaa! Torstai-iltana kokoontui Turun seudun vihreiden yleiskokous piiiitkään kokoukseen päättämään esityksestä alkavan valtuustokauden vihreiksi luottamushenkilöiksi. Neuvotteluryhmämme oli nähtävästi tehnyt huolellisen pohjatyön, koska se meni hyvin läpi jäsenistöllemme. Vain kolmesta kohdasta taidettiin äänestää, ja nekin olivat varajäsenyyksiä.

Lopullisen esityksen tekee tietenkin valtuustoryhmä, mutta koska valinnat eivät herättäneet juurikaan kiistoja, mitä sanomista meillä nyt tähän enää olisi. Lopullisesti asian päättää tietenkin uusi kaupunginvaltuusto 26.1. Toivottavasti tasa-arvolaki ei tule aiheuttamaan suuria ongelmia, olisi ikävä lähteä muokkaamaan päätöksiä uusiksi nyt kun ihmiset alkavat jo orientoitua uusiin tehtäviinsä.

Tässä siis tulevat turkulaiset luottovihreät. Ensin varsinainen jäsen ja hänen perässään suluissa varajäsen. Pj- ja vpj-merkinnät tarkoittavat kyseisen luottamuselimen puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajaa. Väritin ne vihreiksi :). Valinnat tulevat vielä jatkumaan yhtiöiden hallituksissa ja monilla muilla paikoilla. Mutta tässä siis ensi hätään tehdyt valinnat.

Kaupunginhallitus
Katri Sarlund (2. vpj.) (Roda Hassan)
Mikko Laaksonen (Samuli Lintula)
- sen konsernijaosto
Katri Sarlund (pj.) (kd:n edustaja)
Samuli Lintula (Roda Hassan)
- ja hallintojaosto
Roda Hassan (Samuli Lintula)
kd:n edustaja (Mikko Laaksonen)

Tarkastuslautakunta
Wallasvaara Martti (pj.) (Minna Leka)

Peruspalvelulautakunta
Anita Birstolin (Saara Uotila)
Mika Helva (Miika Ahola)
- sen yleisjaosto
Mika Helva (pj.) (Anita Birstolin)
- ja yksilöjaosto
Saara Uotila (Miika Ahola)

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta
Ville-Veikko Mastomäki (Katja Samsten)
Päivi Paasto (Keijo Luoto)
Mikaela Sundqvist (Saara Ilvessalo)

Opetuslautakunta
Mette Hyytiäinen (Mia Mäkinen)
Rauli Mickelsson (Mikael de Anna)
- sen suomenkielinen jaosto
Mia Mäkinen (Mette Hyytiäinen)
Rauli Mickelsson (Joni Lähteenmäki)
- ja ruotsinkielinen jaosto
Jukka Surakka (Jonas Heikkilä)
Saara Ilvessalo (Sabina Eerola)

Kulttuurilautakunta
Elina Rantanen (pj.) (Lea Huuhtanen)
Tommi Parkko (Olli Raimo)

Joukkoliikennelautakunta
Riitta Koskimies (pj.) (Heikki Hölttä)
Jorma Jäntti (Niina Tapanainen)

Ammattiopetuslautakunta
Katja Sauvola (varapj) (Sabina Eerola)
Jaakko Leskinen (Jukka Väisänen)
- sen ruotsinkielinen jaosto
Sabina Eerola (vpj.) (Emma Kolu)

Rakennuslautakunta
Anu Lahtinen (Kimmo Pohto)
Maarit Kaipiainen (Rauno Lahtinen)
Tuukka Simonen (Emmi Hynönen)

Liikuntalautakunta
Riitta Luoma (vpj.) (Anne Nieminen)
Sini Terävä (Marja Tommola)

Nuorisolautakunta
Mari Kekkonen (Emma Kolu)
Aapo Rantanen (Juho Toivola)

Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta
Mika Tolvanen (Tapio Korpela)

Keskusvaalilautakunta
Pirjo Saarinen

LIIKELAITOKSET

Kiinteistöliikelaitos
Henrik Elfving (Tuula-Marja Kosonen)
Mona Nylund (Noora Somerkoski)

Tilaliikelaitos
Birgit Salin (Kari Honkaniemi)

Vesiliikelaitos
Jonas Heikkilä (vpj.) (Aleksi Laine)

Satamaliikelaitos
Topi Ruotsalainen (Risto Kankaanpää)
Arja Iho (Vaula Metso)

Viherliikelaitos
Tuija Ollikkala (pj.) (Eetu Simpanen)

Kunnallistekniikkaliikelaitos
Eeva Siivonen (Mikko Lampikoski)

Kiinteistöpalveluliikelaitos
Salla Laurilehto (vpj.) (Martti Hänninen)

Talotoimiliikelaitos
Jarkko Saarinen (Jussi Häkkinen)

Jätteenpolttoliikelaitos
Timo Alanko (Kati Laine)

Promoan: Katri terveyttä edistämässä

Terveyden edistämisen keskus julkaisee Promo-nimistä lehteä. Viime vuoden viimeisessä numerossa (lehti nro 55) oli "Kestävä kehitys ja terveyttä edistävä ympäristö" -aiheinen juttukokonaisuus sivuilla 20-29. Kannattaa lukaista. Sivuilla 28-29 turkulaisosiossa haastatellaan tämän blogin pitäjää. Mutta on lehdessä paljon muutakin luettavaa. Jos nettiversio ei tunnu kivalta selailla, lehti löytyy myös Turun pääkirjastosta. Ja varmaan monesta muustakin.

Kaapin kätköistä kuva-arvoitus

Vitsit. Olen kaksi päivää siivonnut työhuonettani. Uusi vuosihan on aina uusi alku ja silleen. Olisi kiva, jos löytäisi työhuoneestaan sen työhön liittyvän, mitä nyt kulloinkin sattuu tarvitsemaan. Tai edes tietäisi, mitä siellä on. Arvaatkaapa vaan, kuinka paljon paperia löytyy opettaja-opettajankouluttaja-aktiivipoliitikon työhuoneesta? Ikimetsittäin.

No, nyt on yö, olen saanut raivauksen siedettävään tilaan ja huomisen ekan koulupäivän hommat valmiiksi. Siivousta on jatkettava, mutta ihan just ei ole pakko. Hyllyistä löytyi vaikka mitä unohdettua paperia ja dataa, joista yhden kokousraapustuksen laitan tännekin ja sitten menen nukkumaan.

Paperien välistä löytyi nimittäin vuosia sitten (vinkki: kaiketikin edellisellä eduskuntakaudelle) jossain vihreiden ei-niin-dynaamisessa kokouksessa (juu, on meillä niitäkin :) raapustamani kuva-arvoitus. Paperiin on kuvattu 10 vihreää kärkipoliitikkoa männävuosilta. Suurin osa on aktiivisesti mukana vieläkin. Koska tiedän, että blogia seuraa moni vihreä, tässä pähkinä purtavaksenne. Pahoittelen heikkoa piirustustaitoani, eivätkä kuva-arvoituksenikaan taida olla niin loistokkaita. Mutta kyllä näistä selvä pitäisi saada ;), jos ei nyt juuri satu olemaan muuta tekemistä. Palataan seuraavalla kerralla sitten järkevämpiin asioihin...

Onnea vuodelle 2009!

Alkavasta vuodesta on paha ennustaa mitään, sillä kuka nyt väärässä haluaisi olla. Maailmantalous myllertää kuin turistin vatsa, joten epävarmaan tulevaisuuteen lienee hyvä suhtautua huolestuneen uteliaasti. Onnea uudelle vuodelle toki kannattaa toivottaa. Joten onnea, onnea, onnea ja iloa elämään!

Oma vuodenvaihteemme sujuu rauhallisesti perhepiirissä. Uudenvuodenlupauksia voin harkita, vaikka ne eivät minun perinteeseeni mitenkään kiinteästi kuulu. Suuri haave alkavana vuotena olisi jäädä joksikin aikaa vuorotteluvapaalle. Toivottavasti onnistuu.

Jos uudenvuodenlupausten aiheita on vaikea keksiä, suosittelen ilmastoon liittyviä lupauksia. Maailmantalouden kuralla olo on pientä ilmastokatastrofin rinnalla. Jos haluat tehdä tosi vaikuttavia uudenvuodenlupauksia, mieti jotain liikkumiseen tai kotisi energiankulutukseen liittyvää lupausta. Ja toki muun kulutuksen ympäristövaikutusten vähentämisessä löytyy läjäpäin hyviä lupausmahdollisuuksia. Itse voisin suunnitella jotain ruokaan liittyvää: enemmän kasviksia ja lähiruokaa, vähemmän lihaa ja maailmalta rahdattua etäruokaa. Ja erityisesti vähemmän teollista moskaa. Hyvän syyn tähän löytää Kannuvalimon tuoreesta bloggauksesta (31.12.2008).

Ja kiitos kaikille teille, jotka lukuisin tavoin olette auttaneet ja tukeneet minua kuluneena vuonna monenlaisissa koitoksissa!!!

Joulukuun kertausta: töitä ja neuvotteluja

Toivottavasti joulunne oli onnistunut ja mieluinen! Omani sujui rauhaisasti kotosalla. Vietimme joulua nelistään mieheni ja vanhempieni kanssa. Joulurauhan julistus oli ennallaan, kiitos B glögistä julistuksen jälkeen! Jouluruoatkin olivat jokseenkin ennallaan, alkupaloiksi pääasiassa kalaa ja sitten perinteiset laatikot sekä kinkku. Kokeilin muutamaa uutta alkupalaa, joista erityisen hyvin onnistui kylmäsavuloheen kääritty lämminsavulohesta tehty täyte. Tapaniniltana ystävät kävivät kylässä ja auttoivat loppujen jouluruokien tuhoamisessa. Kiitos, M & T!

Turun joulu oli lumeton, mutta muuten sää oli aika mainio. Pikkupakkasta ja väliin auringonsäteitäkin, hyvä ulkoilukeli siis. Tässä pari kuvaa aaton joulurauhanjulistuksesta Vanhalta Suurtorilta.


Joulukuu oli hektinen, siksi blogikin on ollut viikkoja päivittämättä. Kummastelin joulua edeltävien päivien uutisia, joissa kerrottiin ihmisten tekevän viimeisiä jouluostoksiaan. Miten niin viimeisiä? Minähän vasta aloitin koulun joulujuhlan jälkeen! Enkä minä muutenkaan mieti joulua viikkokausia etuajassa, joulukortitkin tehtiin vasta torstaina ja pantiin postiin joulua edeltävänä perjantaina. Piti kuulemma silti ehtiä ajoissa, vaan miten mahtoi käydä tosielämässä? Lahjaostoksilla kävin teini-ikäisen kummityttöni kanssa maanantaina, hän on mainio makutuomari. Kiitos, Jasu!

Vasta nyt jouluna ennätin istua alas ja rauhoittua. Tervetullutta vaihtelua. Olen jo ehtinyt toljottaa telkkaria ja leffoja (Lasse Pöystin Thomas järkytti, Abba-musikaalileffa Mamma Mia sai hyvälle tuulelle, Jane Austen -filmatisointi tuuditti rentoutuneisuuden tilaan) sekä lukaista yhden itse itselleni joululahjaksi ostamani kirjan. (Hyvä konsti saada toivelahja, suosittelen ;). Loppuloman aion viettää hyvinkin laiskasti, lähinnä akkuja ladaten. No ok, olen minä luvannut vähän asiaa lukea, käydä parissa palaverissa ja hieman juhlia, mutta tämän enempään en aio suostua.

Mihin joulukuu sitten katosi? Edellisessä bloggauksessa kerrotun maakuntavaltuuston lisäksi olen tehnyt tosi paljon töitä. Siis ihan työtöitä. Koulussa niskaan kaatui aivan valtava määrä arviointiin liittyviä tehtäviä, tavallisia kokeen korjauksia, esseiden ja tutkielmien lukua sekä tutkimusraporttien tarkastusta. Kansainvälisen Middle Years Program -opetussuunnitelman puolelta meille Norssiin on tulossa taas arvioinnin arviointi, eli Monitoring of Assessment, ja se teetti rutkasti töitä.

Suomeenkin ollaan kuulemma kaavailemassa jotain vastaavaa kriteeripohjaista arviointia kuin mitä mm. IBO käyttää. Kriteeripohjaista arviointia nyt joitakin vuosia tehneenä olen asiasta sekä että -mieltä. Plussaksi voidaan lukea se, että oppilaat saavat mahdollisuuden parempiin suorituksiin, kun heille selkeäsanaisesti kerrotaan, mitä minkäkin arvioitavan osakokonaisuuden kohdalla vaaditaan. Oma näppituntumani on, että tämä kirjatumpi tavoitteenasettelu johtaa monen kohdalla parempiin suorituksiin. Lisäksi arviointi on selkeämpää ja varmemmin tasapuolista (mutta ei välttämättä oikeudenmukaista), kun arvioinnin kriteerit on selkeästi kirjattu kaikkien luettavaksi.

Miinuspuolelle voidaan lukea parikin asiaa, eivätkä nämä ole mielestäni mitenkään vähäpätöisiä. Ensinnäkin kriteeripohjainen arvostelu teettää opettajalla aivan valtavasti työtä. Siis ihan helkutin paljon lisää. Ensin perehdyt kriteereihin, joita meillä MYPissä on esimerkiksi maantiedossa neljä ja biologiassa kuusi. Ja tietenkin ne ovat eri kriteereitä. Sitten teet arvioitavaan työhön, esseeseen, tutkimukseen ym. rubriikin, jossa on eri osaamistasojen kuvaukset jokaisen arvioitavan kriteerin osalta. Kun työt ovat valmiit, arvioit jokaisen työn jokaisen kriteerin osalta erikseen ja sitten lasket niistä keskiarvon.

Esimerkiksi meillä oli nyt kollegan kanssa arvioitavana noin 40 myp-seiskaluokan maantiedon esseetä (800-1000 sanaa/essee), joista jokaisen arvioimme viiden eri kriteerin mukaan. Huh. Lisäksi myp-ysiluokilta oli noin 40 työselostusta (a´9 kriteeriä) ja noin 40 esseetä (800-1500 sanaaa´2 kriteeriä). Huh huh huh. Ynnä tietty kaikki muut arviointihommat päälle. Täytyy antaa tunnustusta sekä kollega Vivecalle että itselleni, että saimme homman pakettiin ennen joulua.

Miinuspuolelle listaan toisena sen, että kriteeripohjaisessa arvioinnissa ei sitten arvioida muuta kuin kriteereitä. Oppilaan persoonallista työpanosta on vaikea tai mahdoton arvioida, jos se ei sisälly arvioitaviin kriteereihin. Esimerkiksi yrittämisestä, luovuudesta, asioiden uudelleen ajattelusta tai esteettisyydestä ei voi palkita, jos sitä ei ole mainittu ennalta kriteereissä. Samoin oppilaan kannustava arviointi vaikeutuu, kun kaikki on mitattava samalla tikulla. Tässä on melkoinen ristiriita nykyisen perusopetuslakimme kannustavan arvioinnin idean kanssa. Jollekin pienempikin edistys on iso asia, ja siitä pitäisi pystyä antamaan kannustavaa palautetta, jotta oppilas jaksaisi yrittää seuraavallakin kerralla parhaansa. Kriteereitä on tähän kuitenkin vaikea venyttää: heikko työ on heikko työ, vaikka se olisikin roimasti parempi kuin aiempi yritys. Olen myös tavannut pari kertaa joidenkin aika nokkelien oppilaiden kohdalla töitä, jotka eivät kokonaisuutena ole olleet kovinkaan kummoisia. Mutta oppilaat ovat tajunneet satsata panoksensa juuri niihin asioihin, joita työstä tullaan arvioimaan. Näin he ovat saaneet töistään varsin hyvät arvosanat, paremmat kuin mitä kokonaisuus olisi todellisuudessa edellyttänyt. Eli tämänkaltainen arviointi sallii myös laskelmoinnin, mikä ei minusta tunnu miellyttävältä.

Jos kriteeripohjaisen arvioinnin idea ei ole ollenkaan tuttu, niin otetaan nyt vaikka yksi esimerkki teettämämme ysiluokan kokeellisen työn yhdeksästä kriteeristä. Kyseessä oli tutkimusraportti itse pienryhmässä suunnitellusta kokeellisesta tutkimuksesta, jossa jollakin tapaa oli määrä tutkia verenkierron ja hengityksen yhteyttä. Otetaan vaikka rubriikin arviointikriteeri nro 2 Experimental Design , jolla voimme arvioida MYPin opetussuunnitelman biologian kriteeriä D eli Scientific inquiry. Kyseisen OPS-kriteerin yleinen kuvaus kuuluu seuraavasti:

• Students are expected to design and carry out scientific investigations independently.
  Students should be able to (i) state a problem that can be tested by an investigation; (ii) formulate a suitable hypothesis; (iii) identify and manipulate variables; (iv) plan an appropriate investigation including the method and materials; (v) evaluate the method.
  Assessment tasks for scientific inquiry should provide students with the opportunity to design, plan and carry out scientific investigations independently. Suitable assessment tasks to assess this criterion include laboratory experiments and field studies.

Ja miten me sitten arvioimme Experimental Designia oppilaiden itse ryhmässä suunnittelemien koeasetelmien ja niistä jokaisen yksinään tekemien raporttien perusteella?

• Arvosanat 9-10: Experimental design is a well-constructed test of the stated hypothesis.
• 7-8: Experimental design is adequate to test the hypothesis, but leaves some unanswered questions.
• 5-6: Experimental design is relevant to the hypothesis, but is not a complete test.
• 4: Experimental design is not relevant to the hypothesis.

Muita käyttämiämme kriteereitä olivat tässä työssä Experimental Hypothesis (myös OPSin Criteria D), Procedures (D), Materials (D), Data (E), Analysis (C), Conclusion (C), Scientific Concepts (B) ja Participation and keeping the schedule (F). Jokaisesta kriteeristä on siis olemassa oma kirjallinen kuvaus osaamisen tasoista eri arvosanoilla. Ja sitten eikun raportteja lukemaan ja antamaan numeroita sen eri osa-alueista.

Toivon ja edellytän, että jos Suomessa päätetään siirtyä näin raskaasti työllistävään arviointijärjestelmään, OAJ on asiassa hereillä palkkapolitiikan kanssa. Kyse ei nimittäin ole mistään pienestä lisätyöstä vaan ihan jostain muusta. Vaan ehkä kriteeripohjaiseen arviointiin on olemassa kevyempiäkin sovelluksia. Jos on, kertokaa minulle uupuneelle, miten se tehdään!

Rubriikkeja ei onneksi tarvitse keksiä aivan itse, niitä löytyy netistä valtavat määrät. Jos olet opettaja ja haluat kokeilla omassa työssäsi rubriikkiarviointia, mieti sopivat kriteerit ja hakusanat ja etsiskele pohjaa oman rubriikin tekoon vaikkapa Rubistarista tai Rubricianista.

Mitä muuta joulukuuhun mahtui kuin työtöitä? Tässä listausta sitten viime blogipäivityksen:

• yksi tarkastuslautakunnan kokous ja jouluillallinen
  
• tarkastuslautakunnan raporttia työstävän ohjausryhmän kokouksia ja virkamieshaastatteluita kolme kappaletta ynnä muita käyntejä revisiotoimistossa
  
• Turun vihreät ry:n kokous
• ryhmien välistä sopimusta valmisteleva vihreiden neuvotteluryhmän tapaaminen
  
• ryhmien välisen sopimuksen neuvotteleva viikonloppu 13.-14.12. Sopimus saatiin valmiiksi sunnuntai-iltana ja sen allekirjoittivat valtuuston kaikki ryhmät, myös Suomen kansan sinivalkoisten Olavi Mäenpää. Tätä ennen Mäenpää oli allekirjoittanut rasismin vastaisen sopimuksen. Oikein hyvä, tervetuloa vaan mukaan rasisminvastaiseen työhön, Olavi! Nyt Mäenpääkin on mukana mm. osoittamassa julkisesti halukkuuttaan toimia niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla erilaisuuden hyväksymiseksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Ryhmien välinen sopimus ja rasisminvastainen sopimus löytyy täältä.
  
• kokoomuksen, sdp:n ja vihreiden neuvottelu luottamuspaikkojen jaosta
  
• useita keskiryhmien VRKK:n eli vihreiden, ruotsalaisten, keskustan ja kristillisten yhteisiä neuvotteluita luottamuspaikkojen jaosta
• Vihreän liiton hallituksen kokous
• uuden valtuustoryhmän tutustumisilta
  
• maakuntahallituksen kokous
• kaupunginvaltuuston kokous
• syyskauden oman opetusharjoittelijaryhmäni joulupuuro meillä kotona
• koulun joulujuhla ja opettajien joulukahveilla ysiluokkien luokanohjaajien puolesta puhe koulun koko henkilökunnalle. Olin poissa palaverista, jossa ysiluokan luokkikset jakoivat joulujuhlanakit keskenään. Ja kuinka ollakaan, minulle annettiin puhenakki :)
• ynnä jouluvalmistelut, jotka jäivät siis jokseenkin viime tinkaan. Vaan tuli se joulu näinkin.
  

Melkoinen paketti parissa viikossa. Ilmankos blogi jäi silleen.

Vaalien jälkeisistä neuvotteluista on todettava, että me vihreät teimme hyvän pohjatyön ja saimme ryhmien väliseen sopimukseen läpi paljon tärkeiksi kokemiamme asioita, joten on syytä olla tapahtuneeseeen tyytyväinen. Sopimus on oikeasti tärkeä, sillä se määrittelee politiikan sisältöä Turussa tällä vaalikaudella eli seuraavan neljän vuoden ajan. Lisäksi olemme mukana "kolmen koplassa" eli siinä kolmen suurimman puolueen ryhmässä, joka määrittelee sopimukseen tulkintaa.

Mitä tulee luottamuspaikkaneuvotteluihin, ne ovat meillä sisäisesti vielä kesken. Jatkamme joulun jälkeen valmistelevassa neuvotteluryhmässä mahdollisimman hyvän paikkajakoesityksen työstämistä Turun seudun vihreiden kokousta varten. Kokous pidetään tammikuun alkupuolella. Selvää on, että emme mitenkään pysty tyydyttämään kaikkien toiveita, sillä lautakuntiin ovat halunneet niin monet ja paikkoja on vain rajoitetusti. Kokouksessa saa sitten nähdä ja kuulla, mitä jäsenet tuumaavat tekemästämme pohjaesityksestä.

Meille vihreille tulee ensi kaudella monta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikkaa, ennemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tällä päättyvällä kaudellahan meillä on ollut kaupunginhallituksen toisen varapuheenjohtajuuden lisäksi vain tarkastuslautakunnan puheenjohtajuus ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajuus. Tässä listausta neuvottelujen tuloksesta:

Valtuusto ja hallitus:

• kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtajuus
• kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtajuus
• kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajuus

Lautakunnat:

• tarkastuslautakunnan puheenjohtajuus
• kulttuurilautakunnan puheenjohtajuus
• joukkoliikennelautakunnan puheenjohtajuus
• peruspalvelulautakunnan yleisjaoston puheenjohtajuus
• liikuntalautakunnan varapuheenjohtajuus
• ammattiopetuslautakunnan varapuheenjohtajuus
• ammattiopetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varapuheenjohtajuus

Liikelaitokset:

• viherliikelaitoksen puheenjohtajuus
• vesiliikelaitoksen varapuheenjohtajuus
• kiinteistöpalveluliikelaitoksen varapuheenjohtajuus

Eli tässä muutoksessa konkretisoituu äänestäjille heidän tekemänsä vihreiden vaalivoitto. Monta vihreää pääsee johtamaan päätöksentekoa kaupungissa, ja toki äänestäjillämme on lupa odottaa myös tuloksia. Vaikka puheenjohtaja ei sanele mitään demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä, hänellä on kuitenkin vaikutusvaltaa siihen, miten asioiden kanssa edetään.

Maakuntavaltuustossa

Kuntaliiton kokous oli ja meni. Pääsimme torstaiaamuna nauttimaan Etyj-tason liikennekaaoksesta: 10 minuutin bussimatka Kuntatalolle kesti 50 minuuttia, ja sisälsi muutaman läpikulkuyrityksen, täyskäännöksen, pitkän kiertotien merimaisemineen ja perilletulon. Huh.

Viikonlopun vietimme sukuloiden Tampereella. Oli tosi kivaa tavata vanhemmat, veli perheineen, täti ja tädin mies sekä serkku perheineen. Kyläilimmekin serkun perheen uudessa kodissa. Kiitos vielä kestityksestä, ja onnea uuteen pirttiin!

Maanantaina maakuntavaltuusto kokoontui syyskauden kokoukseensa Turun Kristilliselle opistolle. Kokous alkoi Aurora-mitalin jaolla, mitali myönnettiin Turun yliopiston rehtorille Keijo Virtaselle. Onnea!

Ajankohtaisen katsauksen piti oma puoluesihteerimme Panu Laturi (kuvassa oikealla pöntössä puhumassa). Alun perin puhetta pitämään piti tulla puheenjohtaja, ministeri Tarja Cronbergin. Mutta maan hallituksen työaikataulussa tuli muutos, ja TC:n piti jäädä Helsinkiin. Panu tuli siis paikkaamaan.

Panu Laturi kannusti puheessaan poliitikkoja tsemppaamaan eurovaalien puolesta, jotta äänestysprosentti saadaan nousemaan. Panu jatkoi vaalien puitteissa pohtien menneitä vaaleja ja erityisesti välillisiä pormestarinvaaleja. Esimerkiksi Tampereella kaikki äänestäjät eivät tienneet, mistä he äänestävät. Suora pormestarinvaali olisi ratkaisu. Samaten Panu korosti sitä, että myös maakuntavaltuutetut pitäisi valita suoralla vaalilla. Silloin maakuntavaltuutetuksi pyrkivät joutuisivat linjaamaan tavoitteensa maakunnan kehityksen suhteen. Samalla maakunnan päättäjät tulisivat tutuiksi ja tietämys maakuntatason asioista lisääntyisi. Alku-hankkeessa ei suorille maakuntavaaleille löytynyt kannatusta, toivottavasti jatkossa asiaan saadaan parannusta. Vihreät ovat kuitenkin saavuttaneet hankkeessa useita muista tavoitteita, jotka ovat tärkeitä myös kansalaisille. Yksi esimerkki tästä on ympäristökeskusten määrän säilyttäminen kolmessatoista.

Talouden ja ympäristön ei pitäisi ajautua vastakkainasetteluun edes taantuman aikana. Saksa on tästä hyvä esimerkki, siellä on onnistuttu valjastamaan uuden talouden kehitys palvelemaan myös ympäristön etua. Varsinais-Suomenkin olisi hyvä luoda strategia, jolla pyritään turvaamaan taloutta ja työpaikkoja uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen torjunnan avulla. Keskeistä on tietenkin maakuntakaavoitus, liikennesuunnittelu ja maakuntaohjelman tavoitteet. Kunnat ovat monesti liian pieniä toimijoita, maakunnan avulla voidaan ylittää toiminnan kehittämistä estävät rajat.

Panu puhui myös raideliikenteen kehittämisestä alueella, tämä koskee erityisesti Turun ja Tampereen seutua. Kehitys vaatii tahtoa maakunnalta ja maakuntavaltuustolta. Panu puhui myös Itämerestä ja maahanmuuttajien kotoutumisesta. Suurin osa maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista pystytään hoitamaan toimivalla kotoutumisella. Poliitikkojen ei pitäisi antaa maahanmuuttajista asiattoman kriittisiä lausuntoja. Ongelmat pystytään hoitamaan ja ratkaisut löytämään, jos tahtoa löytyy.

Alustuksesta sukeutui vilkas keskustelu, hyvä niin. Juuri sitä maakuntavaltuusto kaipaa: keskustelua ja vuorovaikutusta maakunnan kehittämisen kannalta tärkeistä asioista.

Muutoin asialistalla oli tavanomaiset talousarvio- ja taloussuunnitelma-asiat, liiton perussopimuksen muutos, luottamushenkilöiden palkkiot seuraavalle valtuustokaudelle, maakuntaohjelman tarkistus vuosille 2009-2010 ja Maakunnan tila -katsaus. Maakuntaohjelmaan tuli erityisenä asiana ilmastonmuutos, mikä on muuten myös vuoden 2009 teema maakuntaliiton työskentelyssä. Toinen merkittävä vihreä asia oli päätös vaihemaakuntakaavan laatimisen aloittamisesta Salo-Lohja -ratalinjausta eli Elsa-rataa varten. Hyvä hyvä!

Lyhyen kokousselostuksen löydät täältä ja koko esityslistan täältä.

(Outoja) havaintoja Kuntaliitossa

Kuten edellisessä kesäkuvakollaasissa kirjoitin, tuli oltua tänään siis Kuntaliitossa. Ensin kuva Kuntaliiton vihreistä valtuutetuista. Läsnä kuvaushetkellä olivat Kari Talasmäki, Micaela Morero, Tuija Mäkinen, Sirpa Pajunen ja Pasi Orava. Mainioita tyyppejä kaikki, ynnä kuntiensa valtuutettuja eri puolilta Suomea.

Tutkailin muutenkin Kuntatalon aulatiloja kameran silmän kautta. Haaviin jäi kolme maan elämää tarkkailevaa avaruusolioita, alienia.


Kameraan tarttui myös kattomaisemaa.


Ja lisää kattomaisemaa. Eihän se oikeastaan olekaan niin tylsän kuiva rakennus kuin miltä ensivilkaisulla vaikuttaa!

Kaipausta

Harmaus ja vuoden pimein aika käy voimille. Tänään oli Kuntaliiton hallituksen ja valtuustoryhmän kokoukset, ja jälkimmäisessä istuessani ja keskustelua kuunnellessa selasin samalla mieleni piristykseksi viime kesän valokuvia. Jotenkin kesän valo, lämpö ja värit piristävät mieltä vielä kuvienkin kautta. Heitetään niitä nyt tännekin, vastalauseena vuodenajan loppumattomalta tuntuvalle pimeydelle. Jos vaikka joku muukin virkistyisi kevään odotukseen.

Kansanäänestysaloite luovutettu kaupungille

Kansalaisaktivistit luovuttivat tänään tiistaina toriparkkikansanäänestysaloitteen (sanahirviö!) Turun kaupungille. Kuten hieman uumoilin, vastaanottokomitea oli eilisestä tiedosta komistunut, eli aloitetta olivat asianmukaisesti vastaanottamassa valtuuston puheenjohtaja Mikkola ja varapuheenjohtajista Saarinen.

Eilisessä ennakkolaskennassa oli joku nippu laskettu kahteen kertaan, tarkastuslaskennassa todettiin, että allekirjoittajien määrä jäi hieman alle 13 000. Tarkka luku on 12 879 allekirjoittajaa. !!! Se on todella paljon. Luovutuksesta voit katsoa vaikka Ylen alueuutisten jutun. Tai lukaista Iltalehden artikkelin.

Ja johan herkesi tiistain Turun Sanomatkin kirjoittamaan asiasta. Juttu puolueiden kannoista kansanäänestysaloitteeseen löytyy täältä. Demareiden ryhmäjohtaja Jarmo Rosenlöfille on kuitenkin pakko lukea lakia sen verran, että toisin kuin Rosenlöf voivottelee, äänestystä ei olisi voitu järjestää kunnallisvaalien kanssa samaan aikaan. Laki neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänestyksestä sanoo nimittäin (kaikessa älyttömyydessään) seuraavaa:

• 2§ Kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuuston määräämänä sunnuntaina. Äänestystä ei kuitenkaan voida määrätä toimitettavaksi uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, itsenäisyyspäivänä taikka jouluaattona tai ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä. Äänestystä ei saa määrätä toimitettavaksi myöskään kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä.

Ja lienee syytä muistuttaa myös siitä, että jos Rosenlöf ja muut toriparkkikumppanit eivät olisi väen väkisin olleet tunkemassa toriparkin asemakaavaa vielä vanhan valtuuston päätettäväksi, mitään kansanliikettä kansanäänestyksen järjestämiseksi olisi tuskin syntynyt. Kipinä kansanäänestykseen tuli nimenomaan siitä, että asiaa ei toriparkkilobbareiden taholta haluttu jättää uuden vaaleissa juuri valitun valtuuston päätettäväksi. Sittemmin nimiä alkoi kertyä ja nyt kansanäänestyshanke elää jo omaa elämännsä.

Tusari uutisoi myös demarien kannanmuodostuksesta (öö, siis mistä?) ja kansanäänestyksen kustannuksista. Vaikuttaa siltä, että keskusvaalilautakunnan sihteeri Pertti Liesivuori aikoo painattaa kullalla kirjaillut äänestyslipukkeet. Lisäkuluja tulee toki kirjeäänestysmahdollisuudesta (kuori + 1 lisäpostimaksu / ennakkoäänestäjä), mutta muutoin homma sujuu keveämmin: vaalialueet voivat olla suurempia, postiäänestyksen lisäksi ei tarvita ennakkoäänestystä, ehdokaslistoja ei tarvitse tarkistaa ja äänten laskeminen on kahden vaihtoehdon vaalissa joutuisaa. Mikä merkillinen tässä voi muka maksaa enemmän kuin kunnallisvaaleissa?

Päivän uutisia

Pakko oli napata ihan kuva muistoksi, kun paikallinen valtamedia Turun Sanomat vihdoin huomasi kaupungissa olevan meneillään valtaisan kansanliikkeen. Yhden palstan pikku-uutisella mutta kuitenkin. Tai huomasi ja huomasi, kyseinen puolueeton tiedonvälittäjähän on sopassa korviaan myöten, kun lehteä julkaiseva TS-yhtymä on itse osakkaana toriparkkia ajavassa yhtiössä. No, tällaista tämä on pikkukaupungissa, minkäs teet.

TV-nytt teki muuten myös jutun toriparkkikansanäänestystä vaativasta kansanliikkeestä illan valtakunnallisiin tv-uutisiin. TV-nyttin jutun voit katsoa täältä, på svenska förstås.

Aloite luovutetaan huomenna tiistaina. Maanantaisten tietojen mukaan valtuuston puheenjohtaja Jukka Mikkolalla (sdp) ei ole tilaisuutta tulla vastaanottamaan noin 13400 (maanantai-iltaan kerääntyneiden allekirjoitusten määrä, irtolistoja kerätään kasaan vielä aamulla) kaupunkilaisen allekirjoittamaa aloitetta, vaan kansanliike on hyvä ja jättää aloitteensa proosallisesti kaupungin kirjaamoon. Saas nähdä, järjestyykö aikaa, kun asiaa on harkittu yön yli.

Jos puolueet tahi valtuustossa edustettuina olevien puolueiden enemmistö suhtautuu myönteisesti kansanäänestysaloitteeseen, Turussa tullaan kokemaan historiallisia hetkiä. Asukkaista itsestään lähtenyt kansanäänestysaloite ei ole tässä maassa juurikaan johtanut kansanäänestykseen. Saattaa olla, että ei koskaan, en osaa sanoa varmaksi. Hyvin harvinaista se ainakin on. Totuuden nimessä on sanottava, että aina eivät aiheetkaan ole olleet kansanäänestykseen kovin hyvin soveltuvia. Turun tilanne saattaa nyt murtaa tämän perinteen: toriparkki on sangen passeli aihe kansanäänestyksen kohteeksi, ja äänestystä vaatineiden kuntalaisten määrä on vaikuttava, käsittääkseni yli 9 % kaupungin äänioikeutetuista asukkaista. Ja se on paljon se, vieläpä kerättynä vain kahdessa viikossa vapaaehtoisjoukkojen voimin!

Mitäpä muuta? Kaupunginvaltuusto kokoontui tänään hyvin lyhyeeseen kokoukseen. Kestoa tuli vain 20 minuuttia. Esityslistalla oli Kristiinankatu 1:n asemakaavanmuutos ja liikennelaitoksen yhtiöittäminen, joista jälkimmäinen jäi pöydälle yksimielisesti.

Ja loppuun riemullisia uutisia: Hesarin nettilehden mukaan Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan paikka on tulossa vihreille, jotka ovat valinneet kaupungin ykkösluottamushenkilöksi Otto Lehtipuun. Onnea Otto ja HeVi!

Yli 10 000 allekirjoittajaa!

Sähköpostiin oli putkahtanut taas väliaikatietoa toriparkkia koskevasta kansanäänestysaloitekampanjasta. Lauantaina oli tullut täyteen 10 000 turkulaisen kansanäänestystä vaativan allekirjoittajan raja! Nimiä kerättiin vielä tänään sunnuntaina, ja maanantainakin torilla pyritään päivystämään jokunen tunti. Sitten kampanja päättyy, nimet lasketaan ja tarkastetaan vielä kerran, ja tiistaina kansanäänestysaloite luovutetaan Turun kaupungille.

Nimiä on tarkastettu sitä mukaa kun papereita on kertynyt. Joukosta on jo seulottu tiheällä kammalla pois kaikki virheellisesti kirjoitetut, vahingossa allekirjoittaneet vieraspaikkakuntalaiset ja muut ei-hyväksyttävät allekirjoitukset, eli 10 000 on pitävä luku.

Tärkeää on nyt, että ne/te, joilla on vielä palauttamattomia allekirjoituslappuja, palautatte ne huomisen maanantaipäivän aikana joko suoraan kauppatorille tai Maailmankauppa Aamutähteen Eerikinkatu 5, sisäpiha.

Nimien määrä on uskomaton. Ajattelin kyllä, että 7500 saadaan täyteen, mutta pelkäsin sen olevan työn takana. Yli 10 000 allekirjoittajaa on jo minustakin aivan valtava määrä, kerättynä lähes ilman rahaa ja mainontaa puhtaasti vapaaehtoisvoimin, vain kahdessa viikossa, marraskuun sateiden keskellä ja täysin ilman paikallisen valtalehden tukea/puffausta. Kampanjan aikana tulleen palautteen perusteella voi selkeästi todeta: turkulaiset eivät ihan oikeasti halua toriparkkia. Piste.

Valtuuskuntauutisia

Tervehdys vihreiden puoluevaltuuskunnasta! Eilen puolueen puheenjohtaja Tarja Cronberg aloitti poliittisen keskustelun räjäyttämällä uutispommin: hän ei aio enää lähteä tavoittelemaan jatkokautta puolueen puheenjohtajana. Valtuuskunta ja minä muiden mukana tuli täydellisesti yllätetyksi. Tilaisuus sinällään oli luonteeltaan ja ajankohdaltaan aivan mainio ilmoituksen tekemiseen, mutta kukaan ei ollut varmaan tullut asiaa ajatelleeksi etukäteen. Puheenjohtajakuume ei selvästikään ollut vielä ehtinyt nousta puolueessa. Mutta nyt nousee. Iltabileiden keskustelunaihe tuli päätetyksi siinä silmänräpäyksessä.

Tarjan puhe oli mainio, voit lukea sen täältä. Tarja on onnistunut puheenjohtajana saavuttamaan itse itselleen asettamat tavoitteet mainosti, joten huipulla lienee hyvä lopettaa.

Muita aiheita valtuuskunnan listalla olivat koulutuspoliittinen ohjelma, joka palautettiin vielä jatkovalmisteluun, evästyskeskustelu vesipoliittisesta linjapaperista, kuulumiset YK:n ilmastokokouksesta ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta, turvallisuus-ja puolustuspoliittinen selonteko sekä kunnallisvaalien arviointikeskustelu. Vaalivoittajien on helppo hymyillä :).

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäen puheen löydät täältä ja ministeri Tuija Braxin puheen täältä. Leppoisia lukuhetkiä!