Faseta!

Harmittaa, mutta ei ole aika riittänyt blogin päivittämiseen. Enkä pysty lupaamaan, että riittäisi jatkossakaan ainakaan toistaiseksi. Mutta päivitän Facebookissa politiikkoprofiiliani aika ahkeraan, ja siellä on myös luonteva mahdollisuus kommentointiin ja keskusteluun. Tule siis Naamakirjaan sivulleni!

Ville Niinistö Vihreiden uudeksi puheenjohtajaksi!

Ilmoitan näin virallisesti :) kannattavani Vihreiden seuraavaksi puheenjohtajaksi Ville Niinistöä. Tunnen Villen, tiedän että hän on sekä keskusteleva että kuunteleva poliitikko. Hänen arvomaailmansa ja ajamansa asiat ovat oleellisia nyky-Suomen poliittisessa ilmapiirissä. Mielestäni Villellä on parhaat lähtökohdat luotsata Vihreät uuteen nousuun. Go Ville go!

Pietari Kalmin perustama Hirvensalon Sipsalon puutarha säilytettävä!

Koska bloginpäivityksessä on tullut pidettyä "luovaa taukoa", monta oleellista asiaa on jäänyt kertomatta. Yksi itselleni merkityksellinen asia on, että olen yrittänyt olla mukana pelastamassa Pietari Kalmin yli 250 vuotta vanhaa puutarhaa Turun Hirvensalon Sipsalossa. Jätin asiasta marraskuussa kaupunginhallitusaloitteen ja maaliskuussa Turun kaupungille luovutettiin kansainvälisen tutkijayhteisön vetoomus puutarhan säilyttämiseksi. 


Tällä viikolla Pietari (Pehr) Kalmin vanhan puutarhaharvinaisuuden puolustamiseksi lanseerattiin myös Facebook-sivu. Saa käydä tykkäämässä!!


Omat perusteluni puutarhan säilyttämiseksi käyvät ilmi alla olevasta kh-aloitteestani.

Turun kaupunginhallitus 22.11.2010

 

Aloite Hirvensalon Sipsalon tilan säilyttämiseksi ja Pehr (Pietari) Kalmin perustaman kasvitieteellisen puutarhan kunnostamiseksi

  

Esitän, että Turun kaupunki ryhtyy tarvittaviin toimiin Pehr (Pietari) Kalmin (1716-1779) Hirvensaloon Sipsalon tilalle perustaman kasvitieteellisen puutarhan säilyttämiseksi ja ennallistamiseksi. Kaupungin tulee ottaa asiassa aloitteentekijän ja veturin rooli ja mahdollistaa puutarhan säilyminen ja ennallistaminen yhteistyössä Turun Yliopiston ja Åbo Akademin sekä muiden mahdollisten toimijoiden kanssa.

Pietari Kalm oli aikansa tunnetuimpia suomalaisia: luonnontutkija, tutkimusmatkailija, Turun akatemian ensimmäinen talousopin professori, Maarian seurakunnan kirkkoherra ja mm. Ruotsin tiedeakatemian jäsen. Lisäksi hän oli historian merkittävimpiin kuuluvan ruotsalaisen luonnontieteilijän Carl von Linnén (1707-1778) tärkeimpiä oppilaita. Kalm teki tutkimusmatkoja vuosina 1740 Suomeen ja Venäjälle, 1741 Ruotsiin sekä laajan siemenkeräys- ja tutkimusmatkan 1747-1751 Pohjois-Amerikkaan. Matkojen jälkeen hän Turussa toimiessaan perusti puutarhat Piispankadun varrelle ja Hirvensalon Sipsaloon. Piispankadun puutarha on jo tuhoutunut, mutta Sipsalon tilan puutarha Hirvensalossa on ennallistettavissa asiantuntemuksen avulla.

Tieteen- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan puutarhan ennallistaminen on vaativa ja hidas mutta mahdollinen tehtävä. Sipsalon puutarhan pelastamisen tulisi olla kaupungin ja siellä toimivien yliopistojen kunnia-asia. Yliopistojen mukaantulo jollakin tavalla on välttämätöntä, koska ensisijaisesti kyse on tieteen historiasta ja toissijaisesti Turun kaupungin historiasta. Kaupungin tulee kuitenkin käynnistää neuvottelut siitä, miten suojelussa, ennallistamisessa, omistusjärjestelyissä sekä rahoituksen ja yhteistyökumppaneiden etsimisessä päästäisiin työn alkuun. Tällä hetkellä puutarha on tietojeni mukaan yksityisen kuolinpesän omistuksessa.

Ruotsissa on säilynyt ja ennallistettu useita Linnén aikaisia puutarhoja. Ruotsissa on myös ollut keskusteluissa esillä, että Sipsalon puutarha-alue liitettäisiin osaksi historiallisia puutarhoja, joissa on säilynyt merkkejä kasvitieteilijä Carl von Linnén elämäntyöstä. Näin olisi ehkä myös mahdollista liittää Sipsalon puutarha osaksi YK:n kulttuuri- ja tiedejärjestön Unescon maailmanperintökohteiden ketjua.

Sipsalon tilasta voisi tulla tieteen- ja kulttuurihistoriallisen kohteen lisäksi myös puutarhamatkailukohde. Puutarhanhoito ja puutarhamatkailu ovat kasvavia aloja, ja ennallistettu historiallinen puutarha Suomen puutarhaviljelyalueen ytimessä tulee nähdä kiinnostavana mahdollisuutena edistää suomalaista puutarhamatkailua. Tällä hetkellä merkittävä osa puutarhamatkailusta suuntautuu naapurimaidemme Ruotsin ja Viron historiallisiin puutarhoihin.

Katri Sarlund

kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja

Liite: Lisätietoa Pehr (Pietari Kalmista) ja hänen merkityksestään tieteen ja Turun historiassa

Kalm syntyi 1716 Ångermanlandissa, missä Närpiön Korsnäsistä kotoisin oleva Kalmin perhe oli evakossa suuren Pohjan sodan tieltä. Kalm kirjoittautui Turun akatemiaan opiskelijaksi 1735. Joulukuussa 1740 Kalm kirjautui Uppsalaan Linnén oppilaaksi. Sitä ennen Kalm oli jo tehnyt Venäjän matkan, jonka seurauksena Suomeen kotiutui mm. sellaiset kasvit kuin siperianhernepensas ja jalokiurunkannus. Linné kutsui osaa opiskelijoistaan ”apostoleiksi”, koska hekin tekivät "jumalaista" työtä. Linnén tiedetään sanoneen, että Jumala loi ja hän järjesti/systematisoi. ”Apostolit” keräsivät hänelle systematisoitavaa. Sanotaan, että Linné piti Kalmia arvokkaimpana ”apostoleistaan”.

Kalmin matkoiltaan tuomat kasvit koristavat edelleen puutarhojamme ja pihojamme. Kalmin Pohjois-Amerikan matkastaan (1747-1751) kirjoittamat teokset ovat maailmalla varsin tunnettuja. Kalmin lähetti matkalle Linné. Tuona aikana noin puolet Linnén oppilaista menehtyi matkoilla; useimmat kuolivat trooppisiin tauteihin, joita eivät tunteneet ja joita vastaan eivät osanneet suojautua. Ensimmäinen Linnén Pohjois-Amerikkaan lähettänyt ”apostoli” Cristoffer Tärnström menehtyi matkan rasituksiin. Kalm oli toinen matkalle lähtijä ja palasi myös matkalta takaisin mukanaan suuri määrä kasvi- ja siemennäytteitä. Kalmin menestys johtui osaksi siitä, että hänen matkansa suuntautui kylmemmille alueille, mutta myös siitä, että hän kuunteli ja otti onkeensa paikallisten neuvoja. Amerikkaan Kalm lähti Uppsalasta syksyllä 1747, vietti puoli vuotta Englannissa ja saapui Philadelphiaan syyskuussa 1748. Hänen oletettiin tekevän tutkimusretkiänsä nimenomaan pohjoiseen, koska etsittiin sellaisia hyötykasveja, jotka tulisivat menestymään Ruotsi-Suomen olosuhteissa. Hän julkaisi myös 48-sivuisen kirjasen kasveista hoito-ohjeineen.

Kalmin teos "En resa till Norra Amerika" (1753-1761) ilmestyi kolmiosaisena. Teos käännettiin englanniksi, saksaksi ja hollanniksi, osittain jopa ranskaksi. Kalmin kansainvälinen tunnettuus pohjautuu tähän teokseen. Kalm suunnitteli kirjoittavansa kuuden kirjan kokoelman matkastaan. Kolme ilmestyi ja neljännen Turun palosta säästyneet osat löydettiin yllättäen Helsingin yliopiston kirjastosta 1900-luvun alussa, ja sekin ilmestyi sitten vuonna 1929 Henrik Elfvingin toimittamana. Matkakertomusten arvo ei niinkään ole biologisissa havainnoissa vaan siinä, että ne ovat luotettavia kulttuurihistoriallisia ajankuvia Amerikasta.

Kalm keräsi Amerikasta suuren aineiston ja toi sen onnellisesti Tukholmaan 1751.Niiden perusteella Linné työsti edelleen Systema Naturaetaan. Kalm toi mm. mulperipuun, johon ladattiin paljon toiveita kotimaisen silkkituotannon takia, mutta puu ei menestynyt, ei Ruotsissa eikä Turussa. Kalmin tuomista koristekasveista villiviini, aitaorapihlaja ja tuoksuvatukka kaunistavat edelleen suomalaispihoja. Osa Kalmin näytteistä tuhoutui Turun palossa, osa Linnélle annetuista on edelleen Lontoossa. Suurin säilynyt osa - yli 400 kasvinäytettä - on Kalmin kuningatar Loviisa Ulrikalle lahjoittama kokoelma, jota säilytetään Uppsalassa.

Kalm kokeili itse kasvien viljelyä Hirvensalon Sipsalon tilalla. Toiveikkaat odotukset eivät toteutuneet, sillä suurin osa kasveista menehtyi. Osa kuitenkin pärjäsi ja puutarhassa kasvaa edelleen Kalmin aikaisten kasvien jälkeläisiä. Sipsalon tilalla keskityttiin myös kotimaisten kasvien viljelyyn sekä hyötykasvien ja hedelmäviljelyn lisäämiseen. Kalmia onkin kutsuttu "Suomen puutarhatalouden isäksi" yhdessä toisen Akatemian professorin Pehr Adrian Gaddin (1727-1797) kanssa.

Professori Kalmin johdolla ilmestyi kaiken kaikkiaan toistasataa väitöskirjaa ja varsinkin ensimmäisinä vuosikymmeninä hänen luennoillaan kävi suurin osa Akatemian opiskelijoista. Kalm oli kiinnostunut nimenomaan hyötykasveista, ei niinkään kasvien luokituksesta tai monimuotoisuudesta. Maarian kirkkoherranakin toimineesta Kalmista tuli myös pappiloiden puutarhaviljelyn edistäjä. Ulkomaan matkoillaan hän oli havainnut miten olematonta oli suomalainen puutarhaviljely. Aikaisemmin pappiloiden puutarhan hoito rajoittui pääasiassa porkkanoiden, persiljan, kaalin, herneiden ja palsternakan viljelyyn. Useimmiten pappilassa kasvatettiin vain naurista ja kaalia. Hedelmäpuita ei juurikaan ollut. Turun akatemian professorina Kalm kasvatti uutta ylioppilassukupolvea, joka opintojensa päätyttyä vei mukanaan kotipaikkakunnalleen taimia ja tietoa puutarhojen hoidosta. Kalm myös innosti oppilaitaan kirjoittamaan puutarhatieteen väitöskirjoja.

Lähteitä:

http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/2618/

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Uuden+mantereen+suomalainen+tutkijabr+Pehr+vai+Pietari+Kalm/HS20040619SI1KU02knu

http://www.yrttitarha.com/tietopankki/kansanperinne/puutarha.html

http://www.ts.fi/online/lahialue/92385.html

 

http://www.ts.fi/online/lahialue/70528.html?forumid=8&topicid=0&parentid=0&docid=70528&topicsortorder=0&topicpage=1&commentsortorder=0&commentpage=1&action=2#comment-top

http://www.alalemu.com/kalm.cfm?historiaa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pehr_Kalm

 Morton, A. G.: Kasvitieteen historia: Kuvaus kasvitieteen vaiheista muinaisajoista nykypäivään. (History of botanical science: An account of the development of botany from ancient times to the present day, 1981.) Suomen kasvitieteen historian laatineet Johannes Enroth ja Ilkka Kukkonen. Helsinki: Gaudeamus, 1999

Marita Rajalin, Tommy Lahtinen, Catherine af Hällström (red.): at rätt tracktera historia naturalis: om Carl von Linné och några linneaner i Finland. 2007

Peltolan vanhalla kaatopaikalla

Kävin tänään Pamelan kanssa lenkillä Peltolan vanhalla kaatopaikalla. Ihana kevätsää innosti kaivamaan kännykän taskusta ja räpsimään kuvia. Moni varmaan ajattelee, että vanhalla kaatopaikalla näyttää tältä, likaiselta ja resuiselta. Ja niinhän siellä alkuun näyttääkin, kun Luolavuorentieltä käännytään alueelle.

Mutta pienen kävelymatkan jälkeen maisemat muuttuvat. Avara maisema aukeaa, ja keväinen karun herkkä luonto pääsee oikeuksiinsa. Alueella kasvaa paljon pajuja, jotka ovat nyt ja kohta kukassa ja kauneimmillaan - suomalainen sakura-aika! 

 

Jos ei ole koskaan käynyt kaatopaikkamäen laella, kannattaa nähdä kapuamisen vaiva ja käydä katsomassa maisemia. Näkymä on 360 astetta yli kaupungin!
 

Emme Pamelan kanssa matkanneet tänään laelle, vaan teimme lenkin rinteiden alaosissa. Tässä niiden maisemia. Vanhasta ympäristöhaitasta on tullut suosittu virkitysalue keskellä kaupunkia, kaatopaikan haitat ovat enää muistoissa ja muhimassa mäen uumenissa. Sitä, mitä tämän mäen sisällä on, ei taida tietää kukaan. No, onpahan kaupungissa ainakin yksi virkistysalue, jonka reunaa ei grynderi himoitse nakertaa tonttimaaksi ;).

Lisäys seuraavana päivänä 28.4.: kävimme jälleen Pamelan kanssa kaatikselle. Nyt oli mukana toinen kamera. Siihenkin tarttui kevättä, joten pannaanpa tänne vielä pari kuvaa vanhan kaatiksen keväästä ja pajusakursta. Lopetaan muistutukseen siitä, missä sittenkin ollaan.

Turun kaupunkiseudun rakennemallityöskentelyä

Keskiviikkoilta kului Turun kaupunkiseudun vihreiden seurassa, kävimme yhdessä läpi kaupunkiseudun rakennemallityön vaihtoehtoja. Malleista todennäköisesti muokataan näkemyksiä yhteensovittava vaihtoehto, mutta kuntien päätöksentekoa varten arvioimme mallien hyviä ja huonoja puolia vihreästä näkökulmasta ja mietimme tulevaisuudelle asettavia tavoitteita. Valittava lopullinen vaihtoehto päätyy maakuntakaavan pohjaksi ja sitä kautta ohjaa tulevaa yhdyskuntarakennetta.

Lausuntoaikaa malleista on 17.5. saakka. Löydät rakennemallityön esittelyn täältä ja materiaalit täältä.

Oho - vuosi kulunut ja vähän ylikin

Hups. Jösses. No voihan. On kulunut vuosi ja ylikin kun viimeksi päivitin blogiani. Liityin facebookiin, ja kun sille antaa pikkusormen, se vie kaiken liikenevän ajan ja enemmänkin. Blogi jäi. Mutta yritän ryhdistäytyä ja kirjoitella taas tännekin. Facebookiin on suunnitelmissa perustaa poliitikkoprofiili, jotta kaikki halukkaat voisivat "ystävystyä" kanssani. Siviiliprofiiliini otan ystäviksi vain ihmisiä, jotka tunnen ihan oikeasti tosielämästä.

Lyhyt päivitys siitä, mitä vuoden ja vähän ylikin kuluessa on tapahtunut:

- olin vuorotteluvapaalla syksyn 2009 ja kevään 2010 aina huhtikuun alkuun asti. Se oli ihanaa. Tein omia asioitani ja politiikkaa kaikessa rauhassa, levollisesti ja kiirehtimättä.
- huhti-toukokuun olin töissä ja sitten jäin kesälomalle
- kesällä menimme mieheni kanssa vihdoin naimisiin. Meillä oli heinäkuun loppupuolella siviilivihkiminen ja lounas kaveriporukassa Samppalinnan ravintolassa ja siitä parin päivän päästä kirkollinen siunaus läheisessä Henrikin kirkossa, onnittelumaljat Tähkäpuistossa ja hääjuhla meillä kotona kuudellekymmenelle hengelle. Juhlat olivat ihanat ja ne onnistuivat erinomaisesti. Olen edelleen nimeltäni Sarlund, tosin nykyisin rouva Sarlund. Mieheni ei ole herra Sarlund.
- syksyllä palasin kouluun töihin ja elämä jatkoi normaalia kiireistä rataansa: päivän työt - luottamustoimet - iltatyöt kotona. Kaupungin puolella on riittänyt haasteita, ei ole aika käynyt pitkäksi eikä elämä liian helpon tuntuiseksi.
- vuoden suurin yllätys elämäämme ilmaantui lokakuussa, kun perheeseemme liittyi pyytämättä ja yllättäen iäkäs ja suurikokoinen saksanpaimenkoiranarttu Pamela. Pamela tuli meille väliaikaiseen hoitoon sukulaiseni sairastuttua äkillisesti ja vakavasti, ja jäi pysyvästi sukulaiseni menehdyttyä parin viikon kuluttua. Koirasta on toki ollut vastuuta, mutta myös paljon iloa, ja Pamela on kotiutunut uusiin olosuhteisiin oikein hyvin. Petomme on oikein lutuinen ja viihtyy hyvin seurassamme :).
- keväällä järjestin Kukkahattukeskiviikko-nimistä Facebooktapahtumaa, siihen tuli yli 8000 osallistujaa. Tapahtuman tiimoilta päädyin myös Eve Mantun radio-ohjelmaan Yle Radio 1:ssä. Mielestäni oikein kivan ohjelman voit kuunnella täältä.

Tässä lyhyt kuulumispäivitys, yritän tsempata ja löytää jatkossa aikaa luottamustoimien raportoimiseen ja ehkä vähän maailmanmenon kommentoimiseen suurin piirtein säännöllisesti. Tänään tiistaina oli kaupunginhallituksen kokous, mutta sen päätöksistä ei ole tällä kertaa erityistä kommentoitavaa. Uudistetut projektiohjeet hyväksyttiin, samoin vielä hyvin luonnosmaiset uuden yhdistyneen opetustoimen strategiset palvelusopimukset, joista toiseen sain pienen hallinnollisen lisäyksen läpi. Muuta kommentoitavaa ei oikeastaan ole.

Valtuustoraporttia vuoden ekasta kokouksesta

Maanantaina kokoontui vuoden ensimmäinen kaupunginvaltuusto. Kitkerää vastustusta ja hylkyesityksen vasemmistoliiton taholta herätti se, että valtuusto pudotti työjärjestyksestään valtuuston kolmannen varapuheenjohtajan tehtävän. Tämä paikka on kuulunut vasemmistoliitolle. Yleensä varapuheenjohtajia on valtuustoissa kaksi, mutta Turussa on viime kaudella eli viisi vuotta sitten otettu mukaan kolmaskin vpj. Tätä puheenjohtajien määrän lisäämistä on myös kritisoitu, ja tarkoitus olikin jo vuosi sitten palata normaalitilaan eli jättää kolmas pj-paikka pois. Mutta koska vasemmistoliitto lähti (ehkä hieman yllättäenkin?) mukaan ryhmien väliseen sopimukseen, haluttiin kolmas pj-paikka säilyttää arvostuksenosoituksena vasemmistoliiton sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin.

Käytännössä tuota sitoutumista ei sitten kuitenkaan meinannut löytyä vaikeissa käytännön päätöksissä. Tarve vetää omaa linjaa ja profiloitua, mielestäni populistisestikin, voitti halun etsiä, esittää ja neuvotella muiden kanssa kompromisseja ja sitoutua niihin. Ei se kenellekään helppoa ole ollut, ei meille eikä muille. Mutta välttämätöntä, jos asioita aiotaan viedä eteenpäin vaikeassa tilanteessa ja kantaa vastuuta tarvittavasta muutoksesta. Ei voi toimia niin, että leikitään olevansa mukana, mutta käytännössä toimitaan toisin ja odotetaan, että muut ymmärtävät, kerta toisensa jälkeen. Kuten vihreiden Mika Helva puheenvuorossaan korosti: ”Jos sopimus allekirjoitetaan, sen mukaan on myös tarkoitus toimia.”. Tästä syystä on katsottu muiden ryhmien kesken, että vasemmistoliitto ei ole enää mukana ryhmien välisessä sopimuksessa. Ketään ei siis tietenkään pudotettu valtuustosta, tai mistään muustakaan, mutta valtuuston kolmannen varapuheenjohtajan paikan ja siihen kuuluvan puhe- ja läsnäolo-oikeuden kaupunginhallituksessa, kokous- ym. palkkioineen, vasemmistoliitto nyt menettää. Vasemmistoliitto jatkaa kunnallista vaikuttamista muutoin entisillä paikoillaan, ja varmasti heidän kanssaan tehdään edelleen asiakohtaista yhteistyötä lauta- ja johtokunnissa ja kaupunginhallituksessa, mutta puolueiden välisestä vakiintuneesta tavoite- ja neuvottelujärjestelmästä, jota hallitussopimukseksi kutsutaan, he ovat nyt ulkona. Siten asioihin vaikuttaminen käy vaikeammaksi, mutta ei mahdottomaksi.

Vasemmistoliitto on vaatinut muilta puolueilta kirjallisia perusteita erottamiselleen hallitussopimuksesta. Ei sellaisia tarvita. Poliittiset sopimukset ovat luottamuksen varassa. Jos luottamusta kumppanin tukeen tiukan paikan tullen ei enää ole, ei ole sopimuskumppaniakaan. Vasemmistoliitto on esiintynyt kuin se olisi ainoa, jolla on ollut vaikeuksia tehtävien päätösten kanssa. Näin ei todellakaan ole, vaan vaikeassa tilanteessa on tehty lukuisia päätöksiä, joissa jokainen puolueista on joutunut vuorollaan joustamaan. Oppositioon haluaminen tai joutuminen ei ole demokratian vastaista, joskaan useimmiten ei myöskään puolueiden tavoitteiden mukaista. Joku tietysti voi halutakin, valtakunnan tasolla ainakin perussuomalaisilla on vaikuttanut olevan kaipuuta pysyä (yleensä puolueen kannatusta syövän) hallitusvastuun ulkopuolella.

Toinen keskustelua herättänyt asia listalla oli ymmärrettävästi henkilöstöohjelma. Siitä käytiin monipolvinen ja aika pitkä keskustelu.

Selvityksen antaminen tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksen johdosta herätti keskustelua kahden puheenvuoron verran. Selvitystä arvosteltiin sekavaksi, ja se on täysin totta. Virkamiehet voisivat todellakin valmistella kaupunginhallitukselle annettavaksi hallintokuntien vastauksista esityksen, eikä vain kirjata vastauksia yhdeksi pötköksi.

Muut asiat eivät herättäneet keskustelua. Läpi meni mm. asemakaavat Mälikkälästä ja Halisista.

Äkillisesti menehtyneen vihreiden Päivi Paaston tilalle valittiin ympäristö- ja kaavoituslautakuntaan edustajaksi opiskelija Saara Uotila.

Lopuksi: vuosi on alkanut tavanomaisesti. Takana on pari kaupunginhallitusta, yksi Paras-ohjaustyöryhmä, yksi vesiliikelaitoksen johtokunta sekä pari neuvottelua, seminaaria ja valtuustoryhmää. Ynnä Päivi Paaston muistotilaisuus, jota olin järjestämässä. Pidimme muistotilaisuuden Aboa Vetuksen kahvilassa viime lauantai-iltana. Tilaisuus oli mielestäni kaunis ja tarpeellinen, muistelimme omaisten, ystävien ja työtovereiden kanssa yhteisesti Päivin moniulotteista persoonaa ja sitä kaikkea asiantuntemuksen määrää, mitä hän oli elämänsä eri osa-alueilla saavuttanut. Aika uskomaton nainen! Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille.

Jouluiloa ja surua

Joulu kului joutuisasti. Olimme kotona, vierailimme ystävien luona ja meidän luonamme vierailtiin. Kiitos kaikille vierailuihin osallistuneille :), mukavaa oli. Joulunaika oli turkulaissääksi uskomattoman kylmä ja luminen. Maisemat kodin ikkunoista ovat nytkin kuin Rudolf Koivun kuvituksista potenssiin kaksi, ja pakkasta taitaa olla seitsemisentoista astetta. Olemmekin harrastaneet loman aikana erityisesti talon lämmittämistä.

Joulun jälkeen tuli ilmi todella ikävä suru-uutinen. Pitkäaikainen turkulainen vihreä kunnallispoliitikko ja hyvä ystäväni Päivi Paasto menehtyi täysin yllättäen pari päivää ennen joulua erittäin vakavaan sairauskohtaukseen. Päivi kuoli äkkiarvaamatta ja meille kaikille täydellisenä shokkina vain 51-vuotiaana. Moni turkulainen tunsi ja tiesi Päivin: hänen pieni punatukkainen olemuksensa pyöräili ja lenkkeili persoonallisissa vihreissä vaatteissaan vuosikymmenet pitkin Turkua. Hän oli aktiivinen kulttuurinkuluttaja, aattellinen kasvissyöjä, naisasianainen ja ahkera ja sangen arvostettu luottamusihminen. Päivi hoiti luottamustehtäviä kunnallispolitiikan lisäksi myös Vihreissä naisissa ja vihreiden puoluevaltuuskunnassa. Lisäksi hänellä oli monia ammattiinsa liittyviä luottamustoimia. Turussa Päivi toimi vuodesta 1992 lähtien vihreiden edustajana ensin rakennuslautakunnassa ja sitten ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa. Todella moni kaupunkilainen on vuosien mittaan ottanut häneen yhteyttä rakentamiseen liittyvissä ongelmissa. Ja Päivi tiesi mistä puhui: oikeustieteen tohtori Paasto oli aikanaan maankäyttö- ja rakennuslakia uudistavan työryhmän jäsen sekä asiantuntijaroolissa että vihreiden edustajana. Hän tunsi lain kuin omat taskunsa.

Päivin työpaikka oli Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, jossa hän tutki ja opetti oikeushistoriaa, naisoikeutta ja ympäristöoikeutta. Siellä häntä jää kaipaamaan suuri joukko kollegoja ja opiskelijoita.

Päivi äkillinen poismeno jättää tähän maailmaan tavallista vaikeammin paikattavan aukon. Päivin asiantuntemus oli sitä laatua, että sitä ei niin vain korvata. Lisäksi Päivi oli hyvä ihminen, hyvä ystävä ja todellinen persoona. Surijoiden joukko on suuri.

Joukko meitä Päivin ystäviä on järjestämässä Päiville muistoillanviettoa, jossa voimme purkaa suruamme ja muistella Päivin monipuolista persoonaa ja tarinoita hänen elämästään. Jos tunsit Päivin ja haluat tulla mukaan, ota minuun yhteyttä, niin kerron tarkemmin.

Lopuksi muutamia valokuvia, ensin tuoreita kotipihan talventörröttäjiä ja pensaita ja sitten pari kesänkaipuista kuvaa mökiltä. Olen järjestellyt tänään valokuvatiedostojani, ja viime suven kuvat pukkasivat pakkasen keskelle kesän kaipuun esiin. Yksi kuva on käsitelty kokeilu, kasvien varret taipuivat niin hauskasti että ryhdyin vähän kikkailemaan.





Kesäisiä mökkiotoksia: mökki itse ja pihalta poimittu kukkakimppu.



Tämä hauskasti kasvanut koivunlatva tuli vastaan pyöräillessä mökkitietä. Mikä lie satakuntalainen "juhannuskoivu".

Hyvää Joulua!

Saattaapa olla, että joulunalusaika kuluu kaikenlaisten jouluvalmistelukotkotusten kanssa. Joten parhaimmat jouluntoivotukseni kaikille bloginseuraajille! Palaan kirjoitushommiin joulunpyhien jälkeen.

Raportti kaupunginvaltuuston kokouksesta

Tiukka päivä pakaroille. Ensin istuttiin maakuntavaltuusto kaikkine ryhmäkokouksineen ja seminaareineen. Sitten istuttiin kaupunginvaltuustoryhmän ryhmäkokous. Ja sitten itse kaupunginvaltuusto. Tässä vaiheessa joutuu jo hieman tsemppaamaan itseään.

Kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla oli ehkä tavallista merkittävämpiä pykäliä, oikein kunnon tukku asioita päätettäväksi. Mainitsen niistä muutaman:

Lentokentän lähistöltä hyväksyttiin Saramäestä ja Urusvuoresta liikenne- ja eritasoristeysalueiden, katu-, virkistys- ja erityisalueiden sekä eräiden kortteleiden asemakaavanmuutosehdotus (ns. Rata Sammakko).

Runosmäestä Sorvarinkadun ja Parolanpuiston hyväksyttiin asemakaavanmuutosehdotus "Sorvarinkulma", johon jätimme viheryhteyttä turvaavan ponnen.

Peruspalvelulautakunnan esitystä vuoden 2009 määrärahansa korottamisesta 17,158 miljoonalla eurolla ei hyväksytty (kun summalle ei ole katetta), vaan asia käsitellään vuoden 2009 tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. Asiasta käytiin pitkä keskustelu ja mm. useat peruspalvelulautakunnan jäsenet kävivät pöntössä todistamassa, miksi juuri heidän lautakunnalleen pitäisi kuitata tämä vaatimaton määrärahojen ylitys. Päätös asiassa tehtiin äänin 57-10 (kaikki 10 vasemmistoliitosta).

Turun seudun joukkoliikenneselvitys 2020 oli vihreille erityisen tärkeä päätös. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Turun seudun joukkoliikenne 2020 –selvityksen siten, että joukkoliikennejärjestelmäksi Turussa valitaan runkobussijärjestelmä. Linjasto toteutetaan runkobussilinjastona siten, että ensimmäinen vaihe aloitetaan pysäkki-, joukkoliikenne- ja etuusjärjestelyin. Linjojen valmistelu aloitetaan keväällä 2010 talousarvion rahojen puitteissa. Johdinautojen käyttömahdollisuus runkolinjastolle selvitetään. Raskaimmin kuormitetuille linjoille toteutetaan pikaraitiotie, kun sille on rahoitukselliset ja kaavalliset edellytykset sekä valtionrahoitus ja muiden seudun kuntien osuus toteutuksesta on sovittu. Pikaraitiotien toteuttaminen ja siihen liittyvä maankäytön kehittäminen ratkaistaan kaupunkiseudun rakennemallissa. Päätös asiassa tehtiin yksimielisesti. Jeeeeee!

Erittäin merkittäviä olivat listan viimeiset asiat: nuorten ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen siirtäminen saman hallintokunnan alaisuuteen sekä varhaiskasvatuksen siirto opetustoimeen. Erityisesti varhaiskasvatuksen siirto on Turussa ollut poliittisesti vaikea kysymys – siitä huolimatta, että kovin moni kunta ja erityisesti suuri kaupunki on niin jo tehnyt, ja meilläkin ruotsinkielinen varhaiskasvatus on jo vuosia ollut kimpassa ruotsinkielisen opetustoimen kanssa. Puolustusta ja vastustusta on ollut hajan useissa puolueissa, mutta erityisesti muutama demari ja yksi apulaiskaupunginjohtaja ovat sinnitelleet muutosta vastaan. Meille vihreille siirto on ollut tärkeä tavoite, sillä haluamme ajatella varhaiskasvatusta ja perusopetusta lapsen ja perheen kannalta olennaisena palvelujatkumona ja hyvin toimivana kokonaisuutena. Siirtymien vaiheesta toiseen tulee sujua lapsen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi päivähoito, esiopetus ja peruskoulun ensimmäiset luokat ovat perheille lähipalveluita. Niiden kohdalla voidaan lisätä yhteisten tilojen käyttöä siellä, missä tilat sen sallivat. Kolmannelle luokalle lapset voivat jo tarvittaessa matkustaa kouluun vähän pidemmänkin matkan, bussilla, pyörällä tai kävellen, jos omassa pikkukoulussa on vain alimmat luokat. Päätös asiassa tehtiin äänin 59-6. Kahdelle demarille (Puisto & Koikkalainen) tuli äkillinen este ennen äänestystä. Kuusi vastaan äänestänyttä olivat vasemmistoliitosta.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen hallinnollinen yhdistäminen on selkeä päätös toisen asteen opiskelumahdollisuuksien parantamiseksi ja minusta pidemmän päälle myös toisella asteella tehdyn työn arvostuksen nostamiseksi. Kyseessä on saman ikäiset opiskelijat ja opetuksessa voidaan aikaa myöten hyödyntää jossain määrin samoja tiloja, välineitä ja opettajia. Myös opetussisällöissä on tietty määrä yhtäläisyyksiä: kummallakin puolella opetetaan mm. suomea tai ruotsia, vieraita kieliä, matematiikka ja yhteiskuntaoppia. Osa ammatillisen koulutuksen oppilaista (ja uskon, että kasvava osa, kunhan homma saadaan kunnolla sujumaan) suorittaa kaksoistutkintoa, pieni osa jopa kolmoistutkintoa, ja heidän elämäänsä uskon muutoksen helpottavan. Lukion oppilaatkin voivat saada oman hyötynsä ammatillisen opetuksen puolelta kurssitarjottimen monipuolisuuden kautta, jos niin halutaan. Päätös ei kuitenkaan tarkoita mitään nuorisokoulu- ja ammattilukioajattelua. Tutkinnot ovat erilliset, ja sellaisina ne minusta Suomessa myös pysyvät. Mutta hallinto voi ja sen pitääkin olla yhteinen, ja myös opetuksessa kannattaa hyödyntää mahdolliset synergiahyödyt. Muutos on kuitenkin kestänyt kauan, erityisesti Ammatti-instituutin johdon vastustuksen takia. Päätös asiassa tehtiin kuitenkin tänään – vihdoin! – yksimielisesti.

Olipa hienoa lopettaa valtuustovuosi näin merkittäviin päätöksiin!

Terveiset maakuntavaltuustosta

Terveiset maakuntavaltuustosta! Yhdeksisenkymmentä varsinaissuomalaista maakuntavaltuutettua kokoontui taas puimaan maakunnallisia asioita Turun kristillisen opiston isoon auditorioon koko päivän ajaksi. Tällä kertaa ohjelmassa oli myös seminaarityöosuus tulevasta maakuntaohjelmasta.

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmä jätti nimissäni seuraavan aloitteen:

Aloite tuulivoimaselvityksen tekemiseksi Varsinais-Suomen maa-alueille

Tuuliatlaksen ilmestyttyä on tullut ajankohtaiseksi tarkastella tuulivoiman tuotantomahdollisuudet myös Varsinais-Suomen maa-alueilla. Suurimittakaavaisten tuulivoimapuistojen lisäksi tuulivoimalla voidaan tukea maaseudun yrittäjyyttä. Sijoituspaikkoina tulisi tutkia myös rakennettuja alueita kuten satama- ja teollisuusalueita sekä moottoriteiden varsia.

Toistaiseksi Varsinais-Suomessa on maakuntakaavojen yhteydessä selvitetty vain tuulivoiman sijoittumista rannikko- ja merialueilla.

Katri Sarlund

Vihreiden maakuntavaltuustoryhmän puheenjohtaja

Poliittisista puheista voi maininta seuraavaa:

- Aivan alkuun maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva siteerasi kaimansa I. Heilän B. Virtanen –sarjiksen arjen sankarillisuutta ja korosti sarjakuvien merkitystä lukemisen innoittajina sekä arjen inhimillistäjänä. Ilkka Heilä on siten ansainnut vuosittain jaettavan Aurora-mitalin, mikä Heilälle tilaisuuden alkajaisiksi ojennettiin kukkien kera.

- Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Timo Kaunisto aloitti sitten varsinaisen kokouksen talouskurimuksella ja maakuntaliiton edunvalvonnalla. Energiapuolella meillä pitäisi olla enemmän kunnianhimoa mm. biovoiman suhteen. Varsinais-Suomi ei saa jäädä taantuvaksi perinteiseksi kivihiili- ja öljymaakunnaksi (tätä on helppo kannattaa). Mutta Kaunisto puhui myös asutuksen tiivistämistä vastaan, mikä on energiatehokkuuspuheiden kanssa selvässä ristiriidassa. Ja kansallispuistoja ei tietenkään saisi laajentaa.

- Ajankohtaisen katsauksen maakuntavaltuustolle piti helsinkiläinen demarikansanedustaja ja Kuntaliiton hallituksen uusi puheenjohtaja Rakel Hiltunen. Hiltunen esitteli Paras-hankkeen nykytilaa Kuntaliiton hallituksen näkökulmasta ja käsitteli kuntataloutta, sen kriisiä ja tuottavuuden parantamista. Kuntien rakennemuutokset ovat yksi tapa edistää tuottavuutta, sillä rakenteista on syytä löytää tehokkuuden kasvattamista. Normitalkoista Hiltunen sanoi, että nykyisellään valtion asettamat normit ovat kunnille liian sitovia ja normeja pitäisi purkaa ainakin siltä osin, että valtion asettamilla normeilla ei määrätä, millä tavalla palvelut kunnissa pitää järjestää. Ei ole hyvä tilanne, että kunnille on asetettu velvoitteet mutta ei rahoja niiden toteuttamiseen. Keväällä odotetaan terveydenhuoltolakia, jossa pitää ratkaista perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ongelmat. Kaupunkiseuduista Hiltunen totesi, että Paras-selonteossa on velvoitteet kaupunkiseuduille. Aiesopimusmenettelyyn Hiltunen ja Kuntaliitto haluavat ottaa Tampereen ja Turun lisäksi myös Oulun, vaikka Oulua ei alun perin otettu listaan siksi, että siellä yhteistyö on jo edennyt niin pitkälle että erityistarvetta ei ole. Hiltunen totesi, että Suomessa ei yksi malli sovi koko maahan, joten lopputuloksena on erilaiset ratkaisumallit eri alueille. Hallintoa ja järjestämisvastuuta pitää keskittää, mutta tämä ei tarkoita samaa kuin lähipalveluiden keskittäminen suuriksi kokonaisuuksiksi. Hiltunen esitteli lyhyesti myös Helsingin seudun aiesopimuksia ja pääkaupunkiseudun yhteistyöselvityksiä.

- Maakuntajohtaja Juho Savo esitteli vuoden 2010 talousarvion ja vuosien 2011-2012 taloussuunnitelman. Maakunnan taloustilanteeseen liittyy erityisiä uhkia yleisen taloustilanteen ja erityisesti Turun telakan työllisyystilanteen vuoksi. Itse nostin lyhyessä keskustelussa esiin vihreiden ryhmän puolesta kaksi asiaa: liiton edunvalvonnan voimakkaamman priorisoinnin erityisesti liikennehankkeiden osalta ja ratahankkeita suosien sekä maakuntavetoiset säännölliset kuntajohtajatapaamiset. Vuosien varrella olen oppinut muissa maakunnissa olevan tavanomaisena käytäntönä, että maakunnan kuntajohtajat tapaavat kuukausittain saman pöydän äärellä neuvotellen. Varsinais-Suomea on kritisoitu huonosta yhteistyöstä ja –hengestä sekä omissa että vieraiden puheissa. Yleensä maakunnissa on alle 20 kuntaa, joten kuntajohtajat mahtuvat ihan kivasti saman pöydän ääreen. Varsinais-Suomen yli 50 kuntaa olisivat aiemmin tarvinneet tapaamiseensa luentosalin, mutta nykyiset 28 kuntaa ehkä jo mahtuisivat saman pöydän ääreen, jos pöytä on iso. Maakuntaliiton tulisi heidät siihen säännöllisesti kutsua, jotta yhteistyökuviot alkaisivat liikkua eteenpäin.

Ja loppupäivä meneekin sitten maakuntasuunnitelman työstämisessä seminaarimuotoisesti.

Sikatilojen todellisuutta

Joulun kunniaksi eläinsuojelujärjestö Oikeutta eläimille julkisti taas kinkkutodellisuudesta kertovia videopätkiä sikatiloilta ympäri eteläistä Suomea. A-Studio julkisti kuvia eilisessä ohjelmassaan. Karmeat kuvat löytyvät myös www.sikatehtaat.fi -sivustolta.

Suomi tarvitsee eläinsuojelulain uudistusta. Mutta eläinsuojelulain uudistuksen lisäksi tarvitaan lisää potkua valvontaan. Tiloja ja teurastamoja valvovat eläinlääkärit tuntuvat syystä tai toisesta ymmärtävän kovin pitkälle tuottajien vaikeuksia ja elämäntilanneongelmia. Tämä tapahtuu kuitenkin eläinten hyvinvoinnin kustannuksella ja eläinsuojelun kannalta karmeina ongelmina. Pitäisikö eläinlääkäreille itselleen asettaa sanktiot sellaisten tilanteiden varalle, joissa ongelmat on tiedetty jo pidempään, mutta käy ilmi, että niihin ei ole puututtu riittävän voimakkaasti vaikkapa inhimillisen ymmärtämisen tai pienen paikkakunnan asettaman sosiaalisen paineen takia? Miten järjestelmän tulisi toimia tilanteissa, joissa sikalanomistajan elämänhallinnan, terveyden, mielenterveyden ja/tai talouden ongelmat johtavat tilanteeseen, jossa vastakkain on ihmisen etu (=kasvattajan tukeminen, eläinten ongelmien sivuuttaminen) ja eläinten etu (eläinsuojelulla tilanteeseen puuttuminen ja ihmisen stressaaminen lisävaikeuksilla)? Mitä tukitoimia virallinen järjestelmämme näissä tilanteissa tuntee, ja auttaisivatko kovemmat sanktiot? En tiedä, mutta minusta tätä pitäisi miettiä.

Eri asia on sitten ne kasvattajat, jotka eivät vain välitä eläintensä tilanteesta. Näitäkin varmaan yhä mahtuu joukkoon, vaikka ei pitäisi.

Ja jotta totuus ei unohtuisi: suurimmat eläinsuojelun ongelmat ovat Suomessa kaiketi edelleen siipikarjan tuotannossa, sillä jos porsaan henki on halpa ja hyvinvointi kallis, niin miettikääpä tuotantobroileria.

Toivon kynttilät

Sydämellisesti tervetuloa sytyttämään ”Toivon Kynttilä” 19:00-21:00 lauantaina 12. joulukuuta Turun Tuomiokirkon edessä!

Turun normaalikoulu järjestää tapahtuman, jossa sytytämme kynttilöitä kannattaaksemme palaamista 350 ppm:n hiilidioksidipitoisuuteen ilmakehässä.

Tapahtuma alkaa kello 19:00. ( Paikalle voi silti saapua... jo kello 18:00 lähtien - Dom Café on todennäköisesti auki).

Täältä löydät ohjelman kokonaisuudessaan ja päivitettynä.

Tilaisuuden järjestävät Turun normaalikoulun opettaja Andrew Youd ja koulun oppilaat.

Kuntaliittoa ja Kiviniemeä

Päivää ja tervehdys Facebookin ihmeellisestä maailmasta. Tiedoksi, että annoin vihdoin periksi ja liityin lärvikirjalaisten sankkaan joukkoon. Moderni verkottuja siis minäkin tästä lähtien?

Tervehdys myös Kuntaliiton hallituksesta ja valtuustosta. Valtuuston kokoukseen oli puheenvuoroa pitämään pyydetty hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi. Kiviniemi jutteli mm. seuraavaa:

Talouden taantuma tuli sittenkin aika yllättäen, sillä laman alkaessa vienti pysähtyi kuin seinään muutamassa viikossa. Ensi vuodelle ennustetaan - vaikkakin hieman epävarmasti – pientä eteenpäinmenoa. Kotimaiset syyt tähän lamaan ovat olleen vähäiset. Työttömyyden kasvun dramaattisimmat luvut tullaan näkemään ensi vuoden alkupuolella. Työllisyyden parantamisen lisäksi valtion toinen keskeinen painopiste ensi vuodelle on kuntatalouden helpottaminen. Valtio velkaantuu tässä taantumassa selkeästi enemmän kuin kunnat.

Eduskunnassa käsitellään paraikaa hallituksen Paras-selontekoa. Kuntatalouden pitkään jatkunut ongelma on menojen kasvu. Vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. palkkaratkaisut, ikääntyminen ja kasvava palveluntarve sekä jossain määrin myös kuntien tehtävien kasvattaminen. Paras-hanke käynnistettiin osin juuri menojen kuriin saattamiseksi. Tuottavuuskehitys on ollut valtiolla hieman tuloksellisempaa kuin kunnissa.

Kuntatalouden haasteiksi Kiviniemi luetteli mm. palveluiden turvaamisen, ikääntyminen ja huoltosuhteen heikkenemisen, ilmastonmuutoksen vaikutukset, kustannuskehityksen, tuottavuuden kasvattaminen ja hallintorakenteiden uudistukset.

Paras-hanke etenee määrätietoisesti. Kuntarakenteen kehitys on ollut voimakasta: 2009 tehtiin 32 kuntaliitosta, 2010 tulossa on 4 liitosta, 2011 2 liitosta ja 2013 2 liitosta. Kuntaliitosselvityksiä lokakuussa 2009 oli meneillään 15 koskien 45 kuntaa. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella perusterveydenhuollosta ja sosiaalitoimesta vastaavien organisaatioiden määrä puolittui 270:stä noin 120:een. Kuntien pakkoliitoksiin ei olla edelleenkään lähdössä. Yhdistymis- ja esiselvitysavustuksia maksetaan vuoden 2013 alusta voimaan tuleviin yhdistymisiin asti ja yhdistymistilanteen valtionosuuskompensaatio muodostuu pysyväksi. Kiviniemi ei usko, että seuraavan hallituksen ohjelmaan kirjataan yhtä suuria porkkanarahoja kuin mihin on tällä kaudella sitouduttu.

Kiviniemi korosti, että tulevat ratkaisut tehdään nyt rakentuvan järjestelmän pohjalta. (Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja terveystointa, jonne on nyt muodostunut varsinainen toimintamallien viidakko, ja moni kokee tämän sekasotkun ongelmalliseksi. Ja jonka ratkaisemista uudella yhtenäisemmällä uudistukselle Kiviniemi ei selvästikään kannata).

Kaupunkiseuduille esitetään selvityshenkilömenettelyä niiden kaupunkiseutujen varalta (kuten Turun seutu), joissa yhteistyö ei ole edennyt toivotulla tavalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole sama asia kuin kuntajakoselvitys. Suuret kaupunkiseudut saavat velvoitteen maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamiseen ja palveluiden kuntarajat ylittävän käytön järjestämiseen.

Osana Paras-hanketta on käynnistetty 20 suurimman kunnan tuottavuusohjelma, jossa on tarkoitus oppia toisiltaan. Tuottavuusmittareita kehitellään ja käynnissä on normitalkoot, joissa pyritään kartoittamaan toiminnan kehittämistä haittaavia normeja. Kuntien parhaita käytäntöjä levitetään erityisen hankkeen kautta.

Ministerin alustuksen jälkeen alkoi keskustelu ja kysymysten teko ministerille. Kysymykset koskivat mm. terveys- ja sosiaalihuollon järjestelyitä, uudistuksen etenemisen eritahtisuutta maan eri puolilla, metropolialueen erityisyyttä, kehyskuntien roolia metropolialueella, ministerin käsitystä Vaasan seudun tilanteesta, pohjoisen Suomen kaupunkipolitiikan kehitystä ja kunnan henkilöstöä suhteessa talouden taantumaan.

Ministeri vastasi, että muulla hallituksella ja ministeri Risikolla (ns. Risikon malli) on näkemysero sosiaali-ja terveydenhuollon ratkaisuista. Kiviniemen mukaan ratkaisujen pitää pohjautua Paras-hankkeen muodostuneisiin rakenteisiin ja sairaanhoitopiirien kuntayhtymiin. Vastuun laajaa väestöpohjaa edellyttävistä palveluista on säilyttävä kaikilla kunnilla.

Kuntaliitokset ovat todellakin tapahtuneet eri tahtiin eri puolilla maata, mutta maan sisällä alueet ovat hyvin erilaisia. Siksi ei voi päästä samaan kehitykseen joka puolella eikä suuriin asukaslukupohjiin ole kaikkialla helppo päästä (esim. Lapissa). Kuntapäättäjillä on ensisijainen vastuu katsoa, pystytäänkö palvelut hoitamaan nykyisellä väestöpohjalla vai tarvitaan hartioiden leventämistä kuntien välisen yhteistoiminnan ja kuntaliitosten kautta.

Selontekoon ei sisälly erityistä poliittista toimenpidettä metropolialueelle, mutta nykyisten yhteistyökeinojen etenemistä kannustetaan ja etsitään maailmalta uusia mahdollisia keinoja syventää yhteistyötä metropolialueella. Asia tullee esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Kehyskuntien kohdalla yhteistyön tarve riippuu aihepiiristä, esim. liikenteen kehittämisessä on tarve käyttää neljää kuntaa suurempaa aluetta.

Näin siis Kiviniemi jutusteli minun tulkintani mukaan. Jos ymmärsin jotain väärin, niin sitten ymmärsin väärin.

Kaupunginvaltuuston budjettikokousuutisia

Maanantaina 30.11. oli kaupunginvaltuuston talousarviokokous. Keskustelun aloitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Aleksi Randell (kok) talvisodan alkamisen 70-vuotismaininnalla. Hän haki historiasta mittakaavaa nykyhetken vaikeuksille. Nyt ei olla sodassa, mutta aikas vaikeat ajat meillä on ja tästä lähtökohdasta kaupunki on ensi vuoden talousarviota ja vuosien 2011 ja 2012 taloussuunnitelmia valmistellut. Haasteita ovat mm. laskevat verotulot, kasvava työttömyys ja palveluiden tarve, kaupungin palvelurakenteiden uudistaminen ja loppuvuodesta vielä sikainfluenssakin. Onneksi korot sentään ovat alhaalla.

Suomesta löytyy paljon Turkua köyhempiä kuntia, mutta suurten kaupunkien joukossa vertailuasemamme on heikko. Pääsimme talouden nousukaudelle mukaan reippaaseen verotulojen kasvuun vasta kovin myöhäisessä vaiheessa ja sitten talous alkoikin jo taantua. Menokasvumme on silti ollut viime vuosina huikeaa, menojen taso on ylittänyt reippaasti tulot ja Turun Puhelimen myynnistä syntyneet ylijäämät on pitkälti syöty vuosittain kertyneiden alijäämien myötä.

Randell kävi puheessaan läpi niitä keinoja, joilla Turku itsensä tästä suosta nostaa, ja joista kaupunginhallituksessa ja sen puheenjohtajistossa sekä ryhmien välisissä neuvotteluissa olemme paljon keskustelleet. Laivatilauksiksi emme voi muuttua, mutta muita keinoja meillä on ja niitä kaupunginhallitus myös aikoo käyttää. Vuoden 2010 talousarvio sisältää paljon investointeja (periaatteessa aivan liikaakin taloustilanteeseemme nähden), mutta tämä on puhtaasti taloutta ja työllisyyttä elvyttävä valinta. Pyrimme rajoittamaan velanottoa, sillä velkamäärämme on viime vuosina kasvanut nopeasti. Kaupunginhallituksen erityisessä seurannassa on talouden pitkäaikainen tasapainottaminen ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten seuranta. Keskeistä on valtuuston päättämien poliittisten ohjelmien toimeenpano ja niistä seuraavat rakenteelliset muutokset kaupungin palveluntuotannossa. Odotamme paljon myös Alfa-hankeelta, jonka tietojärjestelmämuutosten myötä kaupungin talouden ja toiminnan seurannan pitäisi ratkaisevasti parantua. Kaupunginhallitus on päättänyt aikaistaa vuoden 2011 talousarvion valmistelua, jotta voimme varmistaa tehtyjen päätösten ja asetettujen tavoitteiden työstämisen konkreettiseksi toiminnaksi. Muita keinoja ovat kaupunginvaltuuston linjaukset ydinpalveluihin keskittymisestä ja ennaltaehkäisyn korostamisesta palveluissa. Turun on lisättävä kilpailukykyään ja vahvistettava vetovoimatekijöitään. Siihen työhön meillä on ihan oikeita lihaksia, sillä Turku on aidosti hyvä paikka asua, elää ja työskennellä. Tärkeää on myös seutuyhteistyön edistäminen ja Paras-linjaukset, joilla yhdessä naapurikuntiemme kanssa varmistamme seudun asukkaiden tulevien palvelutarpeiden tyydyttämisen.

Kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen toi omassa puheenvuorossaan esiin maan yleistä taloustilannetta. 12 prosentin työttömyydestä aiheutuu Turun kaupungille tällä hetkellä noin 11,3 miljoonan euron veromenetykset. Jos työttömyys nousee 20 prosenttiin (eli jos telakka joutuu lomauttamaan tai irtisanomaan lähes koko henkilöstönsä), veromenetys on arvioilta 18,8 miljoonaa euroa. Jos kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa ja –suunnitelmassa pystytään pysymään (sekä menojen, tulojen että myyntien osalta), kaupungin talous olisi lähes tasapainossa jo ensi vuonna. Työttömyyden kasvu, menojen ylitys tai tulopohjan pettäminen on se riski, joka tämän kehityksen voi vaarantaa. Jos budjetin pohja ei pidä, ollaan ensi syksynä yhä suurempien ja vaikeampien omaisuudenmyyntien edessä. Kaupunginjohtaja korosti aivan oikein budjettikurin toteutumisen tärkeyttä.

Kaupunginjohtajan puheenvuoron jälkeen alkoivat ryhmäpuheenjohtajien puheet ja niiden jälkeen tavallisten valtuutettujen puheet. Puolueet olivat tyytyväisiä budjettisopuun, jossa ovat mukana kaikki ryhmät vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Me vihreät olemme olleet neuvotteluissa mukana alusta alkaen ja merkittävästi vaikuttaneet budjettikirjauksiin, joten mitäpä tästä talousarviosta enää kovin tunteella kohkaamaan valtuustossa. Vihreiden Mika Helva korosti puheenvuorossaan kestävän kehityksen puutetta kaupungin kestävän kehityksen budjetista. Kestävän kehityksen linjaukset pitäisi tulla budjetin rakenteisiin virkamiesten kokonaisesityksinä, niitä on vaikea saada järkevästi mukaan enää poliittisina päälleliimauksina. Demarit jättivät itselleen ryhmyri Jarmo Rosenlöfin suulla joitakin duubioita poliittisiin irtopisteisiin (oma värittynyt tulkintani ;). Vasemmistoliiton puheenvuorot budjettikeskustelussa olivat eriskummallisen sekavia. Jos budjetinteko olisi jalkapalloa, yhteisestä sopimuksesta irtautuneiden vassareiden strategia olisi valtuustokäsittelyn perusteella pelata palloa kentän molempiin maaleihin. Eriskummallista oli sekin, että ryhmien välisissä neuvotteluissa vasemmistoliiton edustajat nyökyttelivät hyväksyvästi sille, että veronkorotuksen tuoma liikkumavara käytetään jokseenkin kokonaan velanoton tarpeen vähentämiseen, mutta valtuustossa heillä oli ihan toinen kello kilkattamassa.

Muutoin keskustelu oli tavanomaista valtuuston budjettipuhetta: aiheet vaihtelivat laajalti, koska kaupungin toimiala on niin lavea, ja valtuutetut ottivat esille merkittäväksi kokemiaan asioita.

Neuvotteluissa oli sovittu seuraavat muutokset kaupunginhallituksen budjettiesitykseen:

- kaupunginhallitukselle lisätyt tekstit:

o Mikäli perusopetukseen saadaan vuoden 2010 aikana lisää valtionosuuksia tai ammattiopetukseen lisää aloituspaikkoja, arvioidaan tarpeet muuttaa ao. hallintokuntien talousarvioita.

o Kevätkauden aikana käydään Turun seudun kuntien kanssa neuvottelut koskien seudun kuntien veroperusteiden määräytymisistä ja yhteistyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistajaohjauksessa.

- peruspalvelulautakuntaan lisättiin toimintakuluihin 80 000 euroa korvaamaan aiemmin kaupunginjohtajan tekemää avustusvähennystä

- samoin liikuntalautakuntaan avustusvähennystä korvaamaan 150 000 euroa

- ja nuorisolautakuntaan samoin 150 000 euroa

- kuin myös kulttuurilautakuntaan 150 000 euroa. Kaikki nämä esitykset tehtiin ennaltaehkäisevän toiminnan varmistamiseksi.

Kaupunginhallituksessa ryhmät neuvottelivat kaupunginjohtajan esitykseen useita tekstimuutoksia, mutta summat jäivät tuolloin auki keskeneräisten neuvotteluiden takia. Vihreille tärkeitä ja neuvotteluissa läpisaatuja budjettitavoitteita olivat

- yllämainittujen avustusleikkausten peruminen

- korkeakouluopiskelijoiden harjoittelupaikkojen lisääminen (saimme tuplattua määrärahan ensi vuodeksi)

- Myllykodin myyntiesityksen poistaminen

- kirjauksen saaminen luovan talouden keskuksen tuomisesta päätöksentekoon (Tuli kirjaus: Valmistellaan kh:lle joulukuun 15. päivä 2009 mennessä käsiteltäväksi hankesuunnitelma kaupungin osallistumisesta kumppanuushankkeena VR:n entisen konepajan tilojen muuttamiseen kulttuurin ja luovan talouden keskukseksi huomioiden kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 tilatarpeet.)

- sitovan kirjauksen saaminen peruspalvelulautakuntaan: Peruspalvelulautakunta kehittää muutosprosessien seurantaa ja prosessikuvauksia kehittämistoiminnan etenemisen sekä toiminnallisten ja taloudellisten vaikutusten varmistamiseksi.

Osa näistä tavoitteista oli toki myös muiden puolueiden tavoitelistalla, mm. Myllykoti ja avustusasiat.

Kokonaisuutena prosessi oli tänä vuonna hyvin niukka budjettilisäysten suhteen. Kaikki sopimusosapuolet olivat hyvin sisäistäneet taloustilanteen, eikä kenenkään muun kuin vasemmistoliiton edustajien tehnyt mieli lähteä keikuttamaan syvällä uivaa talousvenettä välttämätöntä enempää.