Valtuustoraporttia vuoden ekasta kokouksesta

Maanantaina kokoontui vuoden ensimmäinen kaupunginvaltuusto. Kitkerää vastustusta ja hylkyesityksen vasemmistoliiton taholta herätti se, että valtuusto pudotti työjärjestyksestään valtuuston kolmannen varapuheenjohtajan tehtävän. Tämä paikka on kuulunut vasemmistoliitolle. Yleensä varapuheenjohtajia on valtuustoissa kaksi, mutta Turussa on viime kaudella eli viisi vuotta sitten otettu mukaan kolmaskin vpj. Tätä puheenjohtajien määrän lisäämistä on myös kritisoitu, ja tarkoitus olikin jo vuosi sitten palata normaalitilaan eli jättää kolmas pj-paikka pois. Mutta koska vasemmistoliitto lähti (ehkä hieman yllättäenkin?) mukaan ryhmien väliseen sopimukseen, haluttiin kolmas pj-paikka säilyttää arvostuksenosoituksena vasemmistoliiton sitoutumisesta yhteisiin tavoitteisiin.

Käytännössä tuota sitoutumista ei sitten kuitenkaan meinannut löytyä vaikeissa käytännön päätöksissä. Tarve vetää omaa linjaa ja profiloitua, mielestäni populistisestikin, voitti halun etsiä, esittää ja neuvotella muiden kanssa kompromisseja ja sitoutua niihin. Ei se kenellekään helppoa ole ollut, ei meille eikä muille. Mutta välttämätöntä, jos asioita aiotaan viedä eteenpäin vaikeassa tilanteessa ja kantaa vastuuta tarvittavasta muutoksesta. Ei voi toimia niin, että leikitään olevansa mukana, mutta käytännössä toimitaan toisin ja odotetaan, että muut ymmärtävät, kerta toisensa jälkeen. Kuten vihreiden Mika Helva puheenvuorossaan korosti: ”Jos sopimus allekirjoitetaan, sen mukaan on myös tarkoitus toimia.”. Tästä syystä on katsottu muiden ryhmien kesken, että vasemmistoliitto ei ole enää mukana ryhmien välisessä sopimuksessa. Ketään ei siis tietenkään pudotettu valtuustosta, tai mistään muustakaan, mutta valtuuston kolmannen varapuheenjohtajan paikan ja siihen kuuluvan puhe- ja läsnäolo-oikeuden kaupunginhallituksessa, kokous- ym. palkkioineen, vasemmistoliitto nyt menettää. Vasemmistoliitto jatkaa kunnallista vaikuttamista muutoin entisillä paikoillaan, ja varmasti heidän kanssaan tehdään edelleen asiakohtaista yhteistyötä lauta- ja johtokunnissa ja kaupunginhallituksessa, mutta puolueiden välisestä vakiintuneesta tavoite- ja neuvottelujärjestelmästä, jota hallitussopimukseksi kutsutaan, he ovat nyt ulkona. Siten asioihin vaikuttaminen käy vaikeammaksi, mutta ei mahdottomaksi.

Vasemmistoliitto on vaatinut muilta puolueilta kirjallisia perusteita erottamiselleen hallitussopimuksesta. Ei sellaisia tarvita. Poliittiset sopimukset ovat luottamuksen varassa. Jos luottamusta kumppanin tukeen tiukan paikan tullen ei enää ole, ei ole sopimuskumppaniakaan. Vasemmistoliitto on esiintynyt kuin se olisi ainoa, jolla on ollut vaikeuksia tehtävien päätösten kanssa. Näin ei todellakaan ole, vaan vaikeassa tilanteessa on tehty lukuisia päätöksiä, joissa jokainen puolueista on joutunut vuorollaan joustamaan. Oppositioon haluaminen tai joutuminen ei ole demokratian vastaista, joskaan useimmiten ei myöskään puolueiden tavoitteiden mukaista. Joku tietysti voi halutakin, valtakunnan tasolla ainakin perussuomalaisilla on vaikuttanut olevan kaipuuta pysyä (yleensä puolueen kannatusta syövän) hallitusvastuun ulkopuolella.

Toinen keskustelua herättänyt asia listalla oli ymmärrettävästi henkilöstöohjelma. Siitä käytiin monipolvinen ja aika pitkä keskustelu.

Selvityksen antaminen tarkastuslautakunnan vuoden 2008 arviointikertomuksen johdosta herätti keskustelua kahden puheenvuoron verran. Selvitystä arvosteltiin sekavaksi, ja se on täysin totta. Virkamiehet voisivat todellakin valmistella kaupunginhallitukselle annettavaksi hallintokuntien vastauksista esityksen, eikä vain kirjata vastauksia yhdeksi pötköksi.

Muut asiat eivät herättäneet keskustelua. Läpi meni mm. asemakaavat Mälikkälästä ja Halisista.

Äkillisesti menehtyneen vihreiden Päivi Paaston tilalle valittiin ympäristö- ja kaavoituslautakuntaan edustajaksi opiskelija Saara Uotila.

Lopuksi: vuosi on alkanut tavanomaisesti. Takana on pari kaupunginhallitusta, yksi Paras-ohjaustyöryhmä, yksi vesiliikelaitoksen johtokunta sekä pari neuvottelua, seminaaria ja valtuustoryhmää. Ynnä Päivi Paaston muistotilaisuus, jota olin järjestämässä. Pidimme muistotilaisuuden Aboa Vetuksen kahvilassa viime lauantai-iltana. Tilaisuus oli mielestäni kaunis ja tarpeellinen, muistelimme omaisten, ystävien ja työtovereiden kanssa yhteisesti Päivin moniulotteista persoonaa ja sitä kaikkea asiantuntemuksen määrää, mitä hän oli elämänsä eri osa-alueilla saavuttanut. Aika uskomaton nainen! Kiitos kaikille tilaisuuteen osallistuneille.

Jouluiloa ja surua

Joulu kului joutuisasti. Olimme kotona, vierailimme ystävien luona ja meidän luonamme vierailtiin. Kiitos kaikille vierailuihin osallistuneille :), mukavaa oli. Joulunaika oli turkulaissääksi uskomattoman kylmä ja luminen. Maisemat kodin ikkunoista ovat nytkin kuin Rudolf Koivun kuvituksista potenssiin kaksi, ja pakkasta taitaa olla seitsemisentoista astetta. Olemmekin harrastaneet loman aikana erityisesti talon lämmittämistä.

Joulun jälkeen tuli ilmi todella ikävä suru-uutinen. Pitkäaikainen turkulainen vihreä kunnallispoliitikko ja hyvä ystäväni Päivi Paasto menehtyi täysin yllättäen pari päivää ennen joulua erittäin vakavaan sairauskohtaukseen. Päivi kuoli äkkiarvaamatta ja meille kaikille täydellisenä shokkina vain 51-vuotiaana. Moni turkulainen tunsi ja tiesi Päivin: hänen pieni punatukkainen olemuksensa pyöräili ja lenkkeili persoonallisissa vihreissä vaatteissaan vuosikymmenet pitkin Turkua. Hän oli aktiivinen kulttuurinkuluttaja, aattellinen kasvissyöjä, naisasianainen ja ahkera ja sangen arvostettu luottamusihminen. Päivi hoiti luottamustehtäviä kunnallispolitiikan lisäksi myös Vihreissä naisissa ja vihreiden puoluevaltuuskunnassa. Lisäksi hänellä oli monia ammattiinsa liittyviä luottamustoimia. Turussa Päivi toimi vuodesta 1992 lähtien vihreiden edustajana ensin rakennuslautakunnassa ja sitten ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa. Todella moni kaupunkilainen on vuosien mittaan ottanut häneen yhteyttä rakentamiseen liittyvissä ongelmissa. Ja Päivi tiesi mistä puhui: oikeustieteen tohtori Paasto oli aikanaan maankäyttö- ja rakennuslakia uudistavan työryhmän jäsen sekä asiantuntijaroolissa että vihreiden edustajana. Hän tunsi lain kuin omat taskunsa.

Päivin työpaikka oli Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, jossa hän tutki ja opetti oikeushistoriaa, naisoikeutta ja ympäristöoikeutta. Siellä häntä jää kaipaamaan suuri joukko kollegoja ja opiskelijoita.

Päivi äkillinen poismeno jättää tähän maailmaan tavallista vaikeammin paikattavan aukon. Päivin asiantuntemus oli sitä laatua, että sitä ei niin vain korvata. Lisäksi Päivi oli hyvä ihminen, hyvä ystävä ja todellinen persoona. Surijoiden joukko on suuri.

Joukko meitä Päivin ystäviä on järjestämässä Päiville muistoillanviettoa, jossa voimme purkaa suruamme ja muistella Päivin monipuolista persoonaa ja tarinoita hänen elämästään. Jos tunsit Päivin ja haluat tulla mukaan, ota minuun yhteyttä, niin kerron tarkemmin.

Lopuksi muutamia valokuvia, ensin tuoreita kotipihan talventörröttäjiä ja pensaita ja sitten pari kesänkaipuista kuvaa mökiltä. Olen järjestellyt tänään valokuvatiedostojani, ja viime suven kuvat pukkasivat pakkasen keskelle kesän kaipuun esiin. Yksi kuva on käsitelty kokeilu, kasvien varret taipuivat niin hauskasti että ryhdyin vähän kikkailemaan.





Kesäisiä mökkiotoksia: mökki itse ja pihalta poimittu kukkakimppu.



Tämä hauskasti kasvanut koivunlatva tuli vastaan pyöräillessä mökkitietä. Mikä lie satakuntalainen "juhannuskoivu".