Onnea vuodelle 2009!

Alkavasta vuodesta on paha ennustaa mitään, sillä kuka nyt väärässä haluaisi olla. Maailmantalous myllertää kuin turistin vatsa, joten epävarmaan tulevaisuuteen lienee hyvä suhtautua huolestuneen uteliaasti. Onnea uudelle vuodelle toki kannattaa toivottaa. Joten onnea, onnea, onnea ja iloa elämään!

Oma vuodenvaihteemme sujuu rauhallisesti perhepiirissä. Uudenvuodenlupauksia voin harkita, vaikka ne eivät minun perinteeseeni mitenkään kiinteästi kuulu. Suuri haave alkavana vuotena olisi jäädä joksikin aikaa vuorotteluvapaalle. Toivottavasti onnistuu.

Jos uudenvuodenlupausten aiheita on vaikea keksiä, suosittelen ilmastoon liittyviä lupauksia. Maailmantalouden kuralla olo on pientä ilmastokatastrofin rinnalla. Jos haluat tehdä tosi vaikuttavia uudenvuodenlupauksia, mieti jotain liikkumiseen tai kotisi energiankulutukseen liittyvää lupausta. Ja toki muun kulutuksen ympäristövaikutusten vähentämisessä löytyy läjäpäin hyviä lupausmahdollisuuksia. Itse voisin suunnitella jotain ruokaan liittyvää: enemmän kasviksia ja lähiruokaa, vähemmän lihaa ja maailmalta rahdattua etäruokaa. Ja erityisesti vähemmän teollista moskaa. Hyvän syyn tähän löytää Kannuvalimon tuoreesta bloggauksesta (31.12.2008).

Ja kiitos kaikille teille, jotka lukuisin tavoin olette auttaneet ja tukeneet minua kuluneena vuonna monenlaisissa koitoksissa!!!

Joulukuun kertausta: töitä ja neuvotteluja

Toivottavasti joulunne oli onnistunut ja mieluinen! Omani sujui rauhaisasti kotosalla. Vietimme joulua nelistään mieheni ja vanhempieni kanssa. Joulurauhan julistus oli ennallaan, kiitos B glögistä julistuksen jälkeen! Jouluruoatkin olivat jokseenkin ennallaan, alkupaloiksi pääasiassa kalaa ja sitten perinteiset laatikot sekä kinkku. Kokeilin muutamaa uutta alkupalaa, joista erityisen hyvin onnistui kylmäsavuloheen kääritty lämminsavulohesta tehty täyte. Tapaniniltana ystävät kävivät kylässä ja auttoivat loppujen jouluruokien tuhoamisessa. Kiitos, M & T!

Turun joulu oli lumeton, mutta muuten sää oli aika mainio. Pikkupakkasta ja väliin auringonsäteitäkin, hyvä ulkoilukeli siis. Tässä pari kuvaa aaton joulurauhanjulistuksesta Vanhalta Suurtorilta.


Joulukuu oli hektinen, siksi blogikin on ollut viikkoja päivittämättä. Kummastelin joulua edeltävien päivien uutisia, joissa kerrottiin ihmisten tekevän viimeisiä jouluostoksiaan. Miten niin viimeisiä? Minähän vasta aloitin koulun joulujuhlan jälkeen! Enkä minä muutenkaan mieti joulua viikkokausia etuajassa, joulukortitkin tehtiin vasta torstaina ja pantiin postiin joulua edeltävänä perjantaina. Piti kuulemma silti ehtiä ajoissa, vaan miten mahtoi käydä tosielämässä? Lahjaostoksilla kävin teini-ikäisen kummityttöni kanssa maanantaina, hän on mainio makutuomari. Kiitos, Jasu!

Vasta nyt jouluna ennätin istua alas ja rauhoittua. Tervetullutta vaihtelua. Olen jo ehtinyt toljottaa telkkaria ja leffoja (Lasse Pöystin Thomas järkytti, Abba-musikaalileffa Mamma Mia sai hyvälle tuulelle, Jane Austen -filmatisointi tuuditti rentoutuneisuuden tilaan) sekä lukaista yhden itse itselleni joululahjaksi ostamani kirjan. (Hyvä konsti saada toivelahja, suosittelen ;). Loppuloman aion viettää hyvinkin laiskasti, lähinnä akkuja ladaten. No ok, olen minä luvannut vähän asiaa lukea, käydä parissa palaverissa ja hieman juhlia, mutta tämän enempään en aio suostua.

Mihin joulukuu sitten katosi? Edellisessä bloggauksessa kerrotun maakuntavaltuuston lisäksi olen tehnyt tosi paljon töitä. Siis ihan työtöitä. Koulussa niskaan kaatui aivan valtava määrä arviointiin liittyviä tehtäviä, tavallisia kokeen korjauksia, esseiden ja tutkielmien lukua sekä tutkimusraporttien tarkastusta. Kansainvälisen Middle Years Program -opetussuunnitelman puolelta meille Norssiin on tulossa taas arvioinnin arviointi, eli Monitoring of Assessment, ja se teetti rutkasti töitä.

Suomeenkin ollaan kuulemma kaavailemassa jotain vastaavaa kriteeripohjaista arviointia kuin mitä mm. IBO käyttää. Kriteeripohjaista arviointia nyt joitakin vuosia tehneenä olen asiasta sekä että -mieltä. Plussaksi voidaan lukea se, että oppilaat saavat mahdollisuuden parempiin suorituksiin, kun heille selkeäsanaisesti kerrotaan, mitä minkäkin arvioitavan osakokonaisuuden kohdalla vaaditaan. Oma näppituntumani on, että tämä kirjatumpi tavoitteenasettelu johtaa monen kohdalla parempiin suorituksiin. Lisäksi arviointi on selkeämpää ja varmemmin tasapuolista (mutta ei välttämättä oikeudenmukaista), kun arvioinnin kriteerit on selkeästi kirjattu kaikkien luettavaksi.

Miinuspuolelle voidaan lukea parikin asiaa, eivätkä nämä ole mielestäni mitenkään vähäpätöisiä. Ensinnäkin kriteeripohjainen arvostelu teettää opettajalla aivan valtavasti työtä. Siis ihan helkutin paljon lisää. Ensin perehdyt kriteereihin, joita meillä MYPissä on esimerkiksi maantiedossa neljä ja biologiassa kuusi. Ja tietenkin ne ovat eri kriteereitä. Sitten teet arvioitavaan työhön, esseeseen, tutkimukseen ym. rubriikin, jossa on eri osaamistasojen kuvaukset jokaisen arvioitavan kriteerin osalta. Kun työt ovat valmiit, arvioit jokaisen työn jokaisen kriteerin osalta erikseen ja sitten lasket niistä keskiarvon.

Esimerkiksi meillä oli nyt kollegan kanssa arvioitavana noin 40 myp-seiskaluokan maantiedon esseetä (800-1000 sanaa/essee), joista jokaisen arvioimme viiden eri kriteerin mukaan. Huh. Lisäksi myp-ysiluokilta oli noin 40 työselostusta (a´9 kriteeriä) ja noin 40 esseetä (800-1500 sanaaa´2 kriteeriä). Huh huh huh. Ynnä tietty kaikki muut arviointihommat päälle. Täytyy antaa tunnustusta sekä kollega Vivecalle että itselleni, että saimme homman pakettiin ennen joulua.

Miinuspuolelle listaan toisena sen, että kriteeripohjaisessa arvioinnissa ei sitten arvioida muuta kuin kriteereitä. Oppilaan persoonallista työpanosta on vaikea tai mahdoton arvioida, jos se ei sisälly arvioitaviin kriteereihin. Esimerkiksi yrittämisestä, luovuudesta, asioiden uudelleen ajattelusta tai esteettisyydestä ei voi palkita, jos sitä ei ole mainittu ennalta kriteereissä. Samoin oppilaan kannustava arviointi vaikeutuu, kun kaikki on mitattava samalla tikulla. Tässä on melkoinen ristiriita nykyisen perusopetuslakimme kannustavan arvioinnin idean kanssa. Jollekin pienempikin edistys on iso asia, ja siitä pitäisi pystyä antamaan kannustavaa palautetta, jotta oppilas jaksaisi yrittää seuraavallakin kerralla parhaansa. Kriteereitä on tähän kuitenkin vaikea venyttää: heikko työ on heikko työ, vaikka se olisikin roimasti parempi kuin aiempi yritys. Olen myös tavannut pari kertaa joidenkin aika nokkelien oppilaiden kohdalla töitä, jotka eivät kokonaisuutena ole olleet kovinkaan kummoisia. Mutta oppilaat ovat tajunneet satsata panoksensa juuri niihin asioihin, joita työstä tullaan arvioimaan. Näin he ovat saaneet töistään varsin hyvät arvosanat, paremmat kuin mitä kokonaisuus olisi todellisuudessa edellyttänyt. Eli tämänkaltainen arviointi sallii myös laskelmoinnin, mikä ei minusta tunnu miellyttävältä.

Jos kriteeripohjaisen arvioinnin idea ei ole ollenkaan tuttu, niin otetaan nyt vaikka yksi esimerkki teettämämme ysiluokan kokeellisen työn yhdeksästä kriteeristä. Kyseessä oli tutkimusraportti itse pienryhmässä suunnitellusta kokeellisesta tutkimuksesta, jossa jollakin tapaa oli määrä tutkia verenkierron ja hengityksen yhteyttä. Otetaan vaikka rubriikin arviointikriteeri nro 2 Experimental Design , jolla voimme arvioida MYPin opetussuunnitelman biologian kriteeriä D eli Scientific inquiry. Kyseisen OPS-kriteerin yleinen kuvaus kuuluu seuraavasti:

• Students are expected to design and carry out scientific investigations independently.
  Students should be able to (i) state a problem that can be tested by an investigation; (ii) formulate a suitable hypothesis; (iii) identify and manipulate variables; (iv) plan an appropriate investigation including the method and materials; (v) evaluate the method.
  Assessment tasks for scientific inquiry should provide students with the opportunity to design, plan and carry out scientific investigations independently. Suitable assessment tasks to assess this criterion include laboratory experiments and field studies.

Ja miten me sitten arvioimme Experimental Designia oppilaiden itse ryhmässä suunnittelemien koeasetelmien ja niistä jokaisen yksinään tekemien raporttien perusteella?

• Arvosanat 9-10: Experimental design is a well-constructed test of the stated hypothesis.
• 7-8: Experimental design is adequate to test the hypothesis, but leaves some unanswered questions.
• 5-6: Experimental design is relevant to the hypothesis, but is not a complete test.
• 4: Experimental design is not relevant to the hypothesis.

Muita käyttämiämme kriteereitä olivat tässä työssä Experimental Hypothesis (myös OPSin Criteria D), Procedures (D), Materials (D), Data (E), Analysis (C), Conclusion (C), Scientific Concepts (B) ja Participation and keeping the schedule (F). Jokaisesta kriteeristä on siis olemassa oma kirjallinen kuvaus osaamisen tasoista eri arvosanoilla. Ja sitten eikun raportteja lukemaan ja antamaan numeroita sen eri osa-alueista.

Toivon ja edellytän, että jos Suomessa päätetään siirtyä näin raskaasti työllistävään arviointijärjestelmään, OAJ on asiassa hereillä palkkapolitiikan kanssa. Kyse ei nimittäin ole mistään pienestä lisätyöstä vaan ihan jostain muusta. Vaan ehkä kriteeripohjaiseen arviointiin on olemassa kevyempiäkin sovelluksia. Jos on, kertokaa minulle uupuneelle, miten se tehdään!

Rubriikkeja ei onneksi tarvitse keksiä aivan itse, niitä löytyy netistä valtavat määrät. Jos olet opettaja ja haluat kokeilla omassa työssäsi rubriikkiarviointia, mieti sopivat kriteerit ja hakusanat ja etsiskele pohjaa oman rubriikin tekoon vaikkapa Rubistarista tai Rubricianista.

Mitä muuta joulukuuhun mahtui kuin työtöitä? Tässä listausta sitten viime blogipäivityksen:

• yksi tarkastuslautakunnan kokous ja jouluillallinen
  
• tarkastuslautakunnan raporttia työstävän ohjausryhmän kokouksia ja virkamieshaastatteluita kolme kappaletta ynnä muita käyntejä revisiotoimistossa
  
• Turun vihreät ry:n kokous
• ryhmien välistä sopimusta valmisteleva vihreiden neuvotteluryhmän tapaaminen
  
• ryhmien välisen sopimuksen neuvotteleva viikonloppu 13.-14.12. Sopimus saatiin valmiiksi sunnuntai-iltana ja sen allekirjoittivat valtuuston kaikki ryhmät, myös Suomen kansan sinivalkoisten Olavi Mäenpää. Tätä ennen Mäenpää oli allekirjoittanut rasismin vastaisen sopimuksen. Oikein hyvä, tervetuloa vaan mukaan rasisminvastaiseen työhön, Olavi! Nyt Mäenpääkin on mukana mm. osoittamassa julkisesti halukkuuttaan toimia niin valtakunnallisella kuin paikallisellakin tasolla erilaisuuden hyväksymiseksi ja suvaitsevaisuuden edistämiseksi. Ryhmien välinen sopimus ja rasisminvastainen sopimus löytyy täältä.
  
• kokoomuksen, sdp:n ja vihreiden neuvottelu luottamuspaikkojen jaosta
  
• useita keskiryhmien VRKK:n eli vihreiden, ruotsalaisten, keskustan ja kristillisten yhteisiä neuvotteluita luottamuspaikkojen jaosta
• Vihreän liiton hallituksen kokous
• uuden valtuustoryhmän tutustumisilta
  
• maakuntahallituksen kokous
• kaupunginvaltuuston kokous
• syyskauden oman opetusharjoittelijaryhmäni joulupuuro meillä kotona
• koulun joulujuhla ja opettajien joulukahveilla ysiluokkien luokanohjaajien puolesta puhe koulun koko henkilökunnalle. Olin poissa palaverista, jossa ysiluokan luokkikset jakoivat joulujuhlanakit keskenään. Ja kuinka ollakaan, minulle annettiin puhenakki :)
• ynnä jouluvalmistelut, jotka jäivät siis jokseenkin viime tinkaan. Vaan tuli se joulu näinkin.
  

Melkoinen paketti parissa viikossa. Ilmankos blogi jäi silleen.

Vaalien jälkeisistä neuvotteluista on todettava, että me vihreät teimme hyvän pohjatyön ja saimme ryhmien väliseen sopimukseen läpi paljon tärkeiksi kokemiamme asioita, joten on syytä olla tapahtuneeseeen tyytyväinen. Sopimus on oikeasti tärkeä, sillä se määrittelee politiikan sisältöä Turussa tällä vaalikaudella eli seuraavan neljän vuoden ajan. Lisäksi olemme mukana "kolmen koplassa" eli siinä kolmen suurimman puolueen ryhmässä, joka määrittelee sopimukseen tulkintaa.

Mitä tulee luottamuspaikkaneuvotteluihin, ne ovat meillä sisäisesti vielä kesken. Jatkamme joulun jälkeen valmistelevassa neuvotteluryhmässä mahdollisimman hyvän paikkajakoesityksen työstämistä Turun seudun vihreiden kokousta varten. Kokous pidetään tammikuun alkupuolella. Selvää on, että emme mitenkään pysty tyydyttämään kaikkien toiveita, sillä lautakuntiin ovat halunneet niin monet ja paikkoja on vain rajoitetusti. Kokouksessa saa sitten nähdä ja kuulla, mitä jäsenet tuumaavat tekemästämme pohjaesityksestä.

Meille vihreille tulee ensi kaudella monta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan paikkaa, ennemmän kuin koskaan aikaisemmin. Tällä päättyvällä kaudellahan meillä on ollut kaupunginhallituksen toisen varapuheenjohtajuuden lisäksi vain tarkastuslautakunnan puheenjohtajuus ja opetuslautakunnan varapuheenjohtajuus. Tässä listausta neuvottelujen tuloksesta:

Valtuusto ja hallitus:

• kaupunginvaltuuston toinen varapuheenjohtajuus
• kaupunginhallituksen toinen varapuheenjohtajuus
• kaupunginhallituksen konsernijaoston puheenjohtajuus

Lautakunnat:

• tarkastuslautakunnan puheenjohtajuus
• kulttuurilautakunnan puheenjohtajuus
• joukkoliikennelautakunnan puheenjohtajuus
• peruspalvelulautakunnan yleisjaoston puheenjohtajuus
• liikuntalautakunnan varapuheenjohtajuus
• ammattiopetuslautakunnan varapuheenjohtajuus
• ammattiopetuslautakunnan ruotsinkielisen jaoston varapuheenjohtajuus

Liikelaitokset:

• viherliikelaitoksen puheenjohtajuus
• vesiliikelaitoksen varapuheenjohtajuus
• kiinteistöpalveluliikelaitoksen varapuheenjohtajuus

Eli tässä muutoksessa konkretisoituu äänestäjille heidän tekemänsä vihreiden vaalivoitto. Monta vihreää pääsee johtamaan päätöksentekoa kaupungissa, ja toki äänestäjillämme on lupa odottaa myös tuloksia. Vaikka puheenjohtaja ei sanele mitään demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä, hänellä on kuitenkin vaikutusvaltaa siihen, miten asioiden kanssa edetään.

Maakuntavaltuustossa

Kuntaliiton kokous oli ja meni. Pääsimme torstaiaamuna nauttimaan Etyj-tason liikennekaaoksesta: 10 minuutin bussimatka Kuntatalolle kesti 50 minuuttia, ja sisälsi muutaman läpikulkuyrityksen, täyskäännöksen, pitkän kiertotien merimaisemineen ja perilletulon. Huh.

Viikonlopun vietimme sukuloiden Tampereella. Oli tosi kivaa tavata vanhemmat, veli perheineen, täti ja tädin mies sekä serkku perheineen. Kyläilimmekin serkun perheen uudessa kodissa. Kiitos vielä kestityksestä, ja onnea uuteen pirttiin!

Maanantaina maakuntavaltuusto kokoontui syyskauden kokoukseensa Turun Kristilliselle opistolle. Kokous alkoi Aurora-mitalin jaolla, mitali myönnettiin Turun yliopiston rehtorille Keijo Virtaselle. Onnea!

Ajankohtaisen katsauksen piti oma puoluesihteerimme Panu Laturi (kuvassa oikealla pöntössä puhumassa). Alun perin puhetta pitämään piti tulla puheenjohtaja, ministeri Tarja Cronbergin. Mutta maan hallituksen työaikataulussa tuli muutos, ja TC:n piti jäädä Helsinkiin. Panu tuli siis paikkaamaan.

Panu Laturi kannusti puheessaan poliitikkoja tsemppaamaan eurovaalien puolesta, jotta äänestysprosentti saadaan nousemaan. Panu jatkoi vaalien puitteissa pohtien menneitä vaaleja ja erityisesti välillisiä pormestarinvaaleja. Esimerkiksi Tampereella kaikki äänestäjät eivät tienneet, mistä he äänestävät. Suora pormestarinvaali olisi ratkaisu. Samaten Panu korosti sitä, että myös maakuntavaltuutetut pitäisi valita suoralla vaalilla. Silloin maakuntavaltuutetuksi pyrkivät joutuisivat linjaamaan tavoitteensa maakunnan kehityksen suhteen. Samalla maakunnan päättäjät tulisivat tutuiksi ja tietämys maakuntatason asioista lisääntyisi. Alku-hankkeessa ei suorille maakuntavaaleille löytynyt kannatusta, toivottavasti jatkossa asiaan saadaan parannusta. Vihreät ovat kuitenkin saavuttaneet hankkeessa useita muista tavoitteita, jotka ovat tärkeitä myös kansalaisille. Yksi esimerkki tästä on ympäristökeskusten määrän säilyttäminen kolmessatoista.

Talouden ja ympäristön ei pitäisi ajautua vastakkainasetteluun edes taantuman aikana. Saksa on tästä hyvä esimerkki, siellä on onnistuttu valjastamaan uuden talouden kehitys palvelemaan myös ympäristön etua. Varsinais-Suomenkin olisi hyvä luoda strategia, jolla pyritään turvaamaan taloutta ja työpaikkoja uusiutuvan energian ja ilmastonmuutoksen torjunnan avulla. Keskeistä on tietenkin maakuntakaavoitus, liikennesuunnittelu ja maakuntaohjelman tavoitteet. Kunnat ovat monesti liian pieniä toimijoita, maakunnan avulla voidaan ylittää toiminnan kehittämistä estävät rajat.

Panu puhui myös raideliikenteen kehittämisestä alueella, tämä koskee erityisesti Turun ja Tampereen seutua. Kehitys vaatii tahtoa maakunnalta ja maakuntavaltuustolta. Panu puhui myös Itämerestä ja maahanmuuttajien kotoutumisesta. Suurin osa maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista pystytään hoitamaan toimivalla kotoutumisella. Poliitikkojen ei pitäisi antaa maahanmuuttajista asiattoman kriittisiä lausuntoja. Ongelmat pystytään hoitamaan ja ratkaisut löytämään, jos tahtoa löytyy.

Alustuksesta sukeutui vilkas keskustelu, hyvä niin. Juuri sitä maakuntavaltuusto kaipaa: keskustelua ja vuorovaikutusta maakunnan kehittämisen kannalta tärkeistä asioista.

Muutoin asialistalla oli tavanomaiset talousarvio- ja taloussuunnitelma-asiat, liiton perussopimuksen muutos, luottamushenkilöiden palkkiot seuraavalle valtuustokaudelle, maakuntaohjelman tarkistus vuosille 2009-2010 ja Maakunnan tila -katsaus. Maakuntaohjelmaan tuli erityisenä asiana ilmastonmuutos, mikä on muuten myös vuoden 2009 teema maakuntaliiton työskentelyssä. Toinen merkittävä vihreä asia oli päätös vaihemaakuntakaavan laatimisen aloittamisesta Salo-Lohja -ratalinjausta eli Elsa-rataa varten. Hyvä hyvä!

Lyhyen kokousselostuksen löydät täältä ja koko esityslistan täältä.

(Outoja) havaintoja Kuntaliitossa

Kuten edellisessä kesäkuvakollaasissa kirjoitin, tuli oltua tänään siis Kuntaliitossa. Ensin kuva Kuntaliiton vihreistä valtuutetuista. Läsnä kuvaushetkellä olivat Kari Talasmäki, Micaela Morero, Tuija Mäkinen, Sirpa Pajunen ja Pasi Orava. Mainioita tyyppejä kaikki, ynnä kuntiensa valtuutettuja eri puolilta Suomea.

Tutkailin muutenkin Kuntatalon aulatiloja kameran silmän kautta. Haaviin jäi kolme maan elämää tarkkailevaa avaruusolioita, alienia.


Kameraan tarttui myös kattomaisemaa.


Ja lisää kattomaisemaa. Eihän se oikeastaan olekaan niin tylsän kuiva rakennus kuin miltä ensivilkaisulla vaikuttaa!

Kaipausta

Harmaus ja vuoden pimein aika käy voimille. Tänään oli Kuntaliiton hallituksen ja valtuustoryhmän kokoukset, ja jälkimmäisessä istuessani ja keskustelua kuunnellessa selasin samalla mieleni piristykseksi viime kesän valokuvia. Jotenkin kesän valo, lämpö ja värit piristävät mieltä vielä kuvienkin kautta. Heitetään niitä nyt tännekin, vastalauseena vuodenajan loppumattomalta tuntuvalle pimeydelle. Jos vaikka joku muukin virkistyisi kevään odotukseen.

Kansanäänestysaloite luovutettu kaupungille

Kansalaisaktivistit luovuttivat tänään tiistaina toriparkkikansanäänestysaloitteen (sanahirviö!) Turun kaupungille. Kuten hieman uumoilin, vastaanottokomitea oli eilisestä tiedosta komistunut, eli aloitetta olivat asianmukaisesti vastaanottamassa valtuuston puheenjohtaja Mikkola ja varapuheenjohtajista Saarinen.

Eilisessä ennakkolaskennassa oli joku nippu laskettu kahteen kertaan, tarkastuslaskennassa todettiin, että allekirjoittajien määrä jäi hieman alle 13 000. Tarkka luku on 12 879 allekirjoittajaa. !!! Se on todella paljon. Luovutuksesta voit katsoa vaikka Ylen alueuutisten jutun. Tai lukaista Iltalehden artikkelin.

Ja johan herkesi tiistain Turun Sanomatkin kirjoittamaan asiasta. Juttu puolueiden kannoista kansanäänestysaloitteeseen löytyy täältä. Demareiden ryhmäjohtaja Jarmo Rosenlöfille on kuitenkin pakko lukea lakia sen verran, että toisin kuin Rosenlöf voivottelee, äänestystä ei olisi voitu järjestää kunnallisvaalien kanssa samaan aikaan. Laki neuvoa-antavasta kunnallisesta kansanäänestyksestä sanoo nimittäin (kaikessa älyttömyydessään) seuraavaa:

• 2§ Kansanäänestys toimitetaan kunnanvaltuuston määräämänä sunnuntaina. Äänestystä ei kuitenkaan voida määrätä toimitettavaksi uudenvuodenaattona tai -päivänä, loppiaisena, ensimmäisenä pääsiäispäivänä, vapunaattona tai -päivänä, helluntaipäivänä, itsenäisyyspäivänä taikka jouluaattona tai ensimmäisenä tai toisena joulupäivänä. Äänestystä ei saa määrätä toimitettavaksi myöskään kunnallisvaalien, valtiollisten vaalien tai valtiollisen kansanäänestyksen yhteydessä.

Ja lienee syytä muistuttaa myös siitä, että jos Rosenlöf ja muut toriparkkikumppanit eivät olisi väen väkisin olleet tunkemassa toriparkin asemakaavaa vielä vanhan valtuuston päätettäväksi, mitään kansanliikettä kansanäänestyksen järjestämiseksi olisi tuskin syntynyt. Kipinä kansanäänestykseen tuli nimenomaan siitä, että asiaa ei toriparkkilobbareiden taholta haluttu jättää uuden vaaleissa juuri valitun valtuuston päätettäväksi. Sittemmin nimiä alkoi kertyä ja nyt kansanäänestyshanke elää jo omaa elämännsä.

Tusari uutisoi myös demarien kannanmuodostuksesta (öö, siis mistä?) ja kansanäänestyksen kustannuksista. Vaikuttaa siltä, että keskusvaalilautakunnan sihteeri Pertti Liesivuori aikoo painattaa kullalla kirjaillut äänestyslipukkeet. Lisäkuluja tulee toki kirjeäänestysmahdollisuudesta (kuori + 1 lisäpostimaksu / ennakkoäänestäjä), mutta muutoin homma sujuu keveämmin: vaalialueet voivat olla suurempia, postiäänestyksen lisäksi ei tarvita ennakkoäänestystä, ehdokaslistoja ei tarvitse tarkistaa ja äänten laskeminen on kahden vaihtoehdon vaalissa joutuisaa. Mikä merkillinen tässä voi muka maksaa enemmän kuin kunnallisvaaleissa?

Päivän uutisia

Pakko oli napata ihan kuva muistoksi, kun paikallinen valtamedia Turun Sanomat vihdoin huomasi kaupungissa olevan meneillään valtaisan kansanliikkeen. Yhden palstan pikku-uutisella mutta kuitenkin. Tai huomasi ja huomasi, kyseinen puolueeton tiedonvälittäjähän on sopassa korviaan myöten, kun lehteä julkaiseva TS-yhtymä on itse osakkaana toriparkkia ajavassa yhtiössä. No, tällaista tämä on pikkukaupungissa, minkäs teet.

TV-nytt teki muuten myös jutun toriparkkikansanäänestystä vaativasta kansanliikkeestä illan valtakunnallisiin tv-uutisiin. TV-nyttin jutun voit katsoa täältä, på svenska förstås.

Aloite luovutetaan huomenna tiistaina. Maanantaisten tietojen mukaan valtuuston puheenjohtaja Jukka Mikkolalla (sdp) ei ole tilaisuutta tulla vastaanottamaan noin 13400 (maanantai-iltaan kerääntyneiden allekirjoitusten määrä, irtolistoja kerätään kasaan vielä aamulla) kaupunkilaisen allekirjoittamaa aloitetta, vaan kansanliike on hyvä ja jättää aloitteensa proosallisesti kaupungin kirjaamoon. Saas nähdä, järjestyykö aikaa, kun asiaa on harkittu yön yli.

Jos puolueet tahi valtuustossa edustettuina olevien puolueiden enemmistö suhtautuu myönteisesti kansanäänestysaloitteeseen, Turussa tullaan kokemaan historiallisia hetkiä. Asukkaista itsestään lähtenyt kansanäänestysaloite ei ole tässä maassa juurikaan johtanut kansanäänestykseen. Saattaa olla, että ei koskaan, en osaa sanoa varmaksi. Hyvin harvinaista se ainakin on. Totuuden nimessä on sanottava, että aina eivät aiheetkaan ole olleet kansanäänestykseen kovin hyvin soveltuvia. Turun tilanne saattaa nyt murtaa tämän perinteen: toriparkki on sangen passeli aihe kansanäänestyksen kohteeksi, ja äänestystä vaatineiden kuntalaisten määrä on vaikuttava, käsittääkseni yli 9 % kaupungin äänioikeutetuista asukkaista. Ja se on paljon se, vieläpä kerättynä vain kahdessa viikossa vapaaehtoisjoukkojen voimin!

Mitäpä muuta? Kaupunginvaltuusto kokoontui tänään hyvin lyhyeeseen kokoukseen. Kestoa tuli vain 20 minuuttia. Esityslistalla oli Kristiinankatu 1:n asemakaavanmuutos ja liikennelaitoksen yhtiöittäminen, joista jälkimmäinen jäi pöydälle yksimielisesti.

Ja loppuun riemullisia uutisia: Hesarin nettilehden mukaan Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan paikka on tulossa vihreille, jotka ovat valinneet kaupungin ykkösluottamushenkilöksi Otto Lehtipuun. Onnea Otto ja HeVi!

Yli 10 000 allekirjoittajaa!

Sähköpostiin oli putkahtanut taas väliaikatietoa toriparkkia koskevasta kansanäänestysaloitekampanjasta. Lauantaina oli tullut täyteen 10 000 turkulaisen kansanäänestystä vaativan allekirjoittajan raja! Nimiä kerättiin vielä tänään sunnuntaina, ja maanantainakin torilla pyritään päivystämään jokunen tunti. Sitten kampanja päättyy, nimet lasketaan ja tarkastetaan vielä kerran, ja tiistaina kansanäänestysaloite luovutetaan Turun kaupungille.

Nimiä on tarkastettu sitä mukaa kun papereita on kertynyt. Joukosta on jo seulottu tiheällä kammalla pois kaikki virheellisesti kirjoitetut, vahingossa allekirjoittaneet vieraspaikkakuntalaiset ja muut ei-hyväksyttävät allekirjoitukset, eli 10 000 on pitävä luku.

Tärkeää on nyt, että ne/te, joilla on vielä palauttamattomia allekirjoituslappuja, palautatte ne huomisen maanantaipäivän aikana joko suoraan kauppatorille tai Maailmankauppa Aamutähteen Eerikinkatu 5, sisäpiha.

Nimien määrä on uskomaton. Ajattelin kyllä, että 7500 saadaan täyteen, mutta pelkäsin sen olevan työn takana. Yli 10 000 allekirjoittajaa on jo minustakin aivan valtava määrä, kerättynä lähes ilman rahaa ja mainontaa puhtaasti vapaaehtoisvoimin, vain kahdessa viikossa, marraskuun sateiden keskellä ja täysin ilman paikallisen valtalehden tukea/puffausta. Kampanjan aikana tulleen palautteen perusteella voi selkeästi todeta: turkulaiset eivät ihan oikeasti halua toriparkkia. Piste.

Valtuuskuntauutisia

Tervehdys vihreiden puoluevaltuuskunnasta! Eilen puolueen puheenjohtaja Tarja Cronberg aloitti poliittisen keskustelun räjäyttämällä uutispommin: hän ei aio enää lähteä tavoittelemaan jatkokautta puolueen puheenjohtajana. Valtuuskunta ja minä muiden mukana tuli täydellisesti yllätetyksi. Tilaisuus sinällään oli luonteeltaan ja ajankohdaltaan aivan mainio ilmoituksen tekemiseen, mutta kukaan ei ollut varmaan tullut asiaa ajatelleeksi etukäteen. Puheenjohtajakuume ei selvästikään ollut vielä ehtinyt nousta puolueessa. Mutta nyt nousee. Iltabileiden keskustelunaihe tuli päätetyksi siinä silmänräpäyksessä.

Tarjan puhe oli mainio, voit lukea sen täältä. Tarja on onnistunut puheenjohtajana saavuttamaan itse itselleen asettamat tavoitteet mainosti, joten huipulla lienee hyvä lopettaa.

Muita aiheita valtuuskunnan listalla olivat koulutuspoliittinen ohjelma, joka palautettiin vielä jatkovalmisteluun, evästyskeskustelu vesipoliittisesta linjapaperista, kuulumiset YK:n ilmastokokouksesta ja EU:n energia- ja ilmastopolitiikasta, turvallisuus-ja puolustuspoliittinen selonteko sekä kunnallisvaalien arviointikeskustelu. Vaalivoittajien on helppo hymyillä :).

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anni Sinnemäen puheen löydät täältä ja ministeri Tuija Braxin puheen täältä. Leppoisia lukuhetkiä!

7500 nimeä koossa kansanäänestysaloitteessa!

Toriparkista kansanäänestystä vaativaan aloitteeseen on saatu kasaan tarvittavat 7500 nimeä!!! Ja kaikki tämä käytännössä puolessatoista viikossa, vapaaehtoisvoimin ja ilman mainosrahaa! Eka mainos oli vasta tämän päivän lehdessä, kun ilmoituksiin on saatu riivittyä kasaan muutama sata euroa. Siinä teille tahdonilmaisua. Onnittelut demokratialle ja kansanliikkeelle, ja iso kiitos torilla värjötelleille nimienkerääjille! Allekirjoittajia on tänään ollut kuulemma jonoiksi asti. Keräystä jatketaan maanantaihin saakka. Jos haluat allekirjoittaa, mene viikonloppuna käymään kauppatorilla. Nimienkerääjiin voi kyllä törmätä muuallakin. Tarkoitus on, että aloitteen luovutus kaupungille saataisiin järjestymään tiistaille.

Kansanäänestysaloitteen jättämisen jälkeen kaupungissa käynnistyy prosessi, jossa aloite valmistellaan valtuuston päätettäväksi. Tästä eteenpäin meitä valtuutettuja kannattaa tavatessa nykäistä hihasta ja kysyä, mitä mieltä arvon valtuutettu aikoo aloitteen suhteen olla. Kansanäänestyksen puolesta vai sitä vastaan?

Toriparkista kansanäänestys - allekirjoita nyt tai myöhästyt!

Juu, lunta on Turussakin. Mutta ei minun siitä pitänyt kirjoittaa vaan toriparkkia vaativasta kansanäänestysaloitteesta, johon tarvitaan noin 7500 nimeä. Nimiä on koossa jo liki 6000, ja ne on kerätty puolessatoista viikossa!

En ole yhtään hämmästynyt asiasta. Odotinkin, että nimiä kertyy varsin ripeään tahtiin kunhan tieto allekirjoitusmahdollisuudesta saadaan leviämään. On minulla useiden vaalikampanjoiden jäljiltä sen verran hyvä ns. perstuntuma turkulaisten mielipiteistä toriparkkia koskien, ja jonkilainen aiempi kokemus nimien keräämisestä asiassa, jossa turkulaisilla on selkeä mielipide :). Uskon, että tarvittava nimimäärä saadaan kokoon viikonloppuna.

Adressi aiotaan jättää ensi tiistaina, kuten tarkennettu suunnitelma kuului. Tarkennettu suunnitelmahan tähtäsi siihen aikatauluun, että toriparkki tuodaan väen väkisin vielä vanhan, poliittisesta vastuustaan jo luopuneen valtuuston päätettäväksi. Toriparkkilobbareille voisi kai sanoa, että sitä saa mitä tilaa. Te halusitte runnoa toriparkin väkisin läpi, saatte kansanäänestyskäsittelyn. Mahtoiko kannattaa?

Nyt tietysti asian käsittely on edennyt ja tiedämme, että toriparkki ei enää tule tämän valtuuston käsittelyyn. Kiinteistölautakunta otti vastuun toriparkin esisopimuksesta ja vihreiden, demareiden ja yhden vasurin äänin 7-6 totesi sopimusluonnoksen kaupungin kannalta epämääräiseksi ja riskialttiiksi, ja palautti se uuteen valmisteluun. Järjen voitto, köyhän veroeuroilla toimijan pitää varmistaa selustansa. Kun esisopimusta ei ollut, kaupunginhallitus apulaiskaupunginjohtaja Virtasen johdolla otti myös lusikan kauniisti käteen ja palautti asian. Asia siirtyy siis uuteen valtuustoon - kun ei muuta voida. Ähäkutti.

Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että vaatimus kansanäänestyksen järjestämisestä ei ole sama asia kuin että kansanäänestys järjestetään. Jos kansanäänestysvaatimuksen allekirjoittaa 5 % kaupungin äänestysikäisistä asukkaista, valtuuston on päätettävä, järjestetäänkö kansanäänestys vai ei. Kuntalaki sanoo asiasta näin:

30 § Kunnallinen kansanäänestys

Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys.

Kansanäänestys on neuvoa-antava.

Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue.

Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen.

31§ Kansanäänestysaloite

Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

Eli kun kansanäänestysaloite on jätetty, on vielä muistutettava meitä poliitikkoja siitä, että kansan ääntä olisi myös tarkoitus kuunnella.

Kansanäänestyksiä on Suomessa järjestetty hyvin vähän. Syynä on usein se, että kansanäänestystä esitetään asioista, joihin äänestyksellä ei todennäköisesti saataisi kattavaa vastausta. Joko kyseessä on vain pienehkön piirin kiinnostus/vastustus, tai ihmisten on vaikea muodostaa mielipidettä hyvin monimutkaisessa asiassa. Tai pahimmillaan nämä molemmat yhdessä. Tällöin kansanäänestysaloite on aika helppo torpata, ja olen itsekin tehnyt niin kerran. Olen muuten edelleen sitä mieltä, että se oli oikea ratkaisu. (Toivottavasti puhdistamon käynnistys sujuu ilman suurempia hajuhaittoja.......)

Toriparkin kohdalla ei kumpikaan näistä argumenteista päde. Kyseessä ei ole mikään nimby-kohde (not in my backyard, ei minun takapihalleni!), vaan kohteena on meidän kaikkien yhteinen etupiha, kauppatori, kaupungin sydän. Siitä jokaisella kaupunkilaisella on mielipide. Lisäksi kysymys on selkeä ja yksinkertainen: toriparkki vai ei. Hyötyjä ja haittoja voivat ihmiset puntaroida aika pitkälle oman arkiajattelunsa varassa, ilman paksujen paperinippujen opiskelua. Tarvitaanko lisää parkkitilaa torin alle? Millaisia seurauksia parkin rakentamisella olisi torikauppaan, bussiliikenteeseen ja ydinkeskustan kauppaan? Pitääkö torin läheisyyteen tuoda lisää liikennettä? Onko toriparkki välttämätön keskikaupungin yrityselämälle (tai ainakin muutamille yrityksille, tai niiden haluille)? Parantaako toriparkki keskustan viihtyisyyttä vai lisääkö se melua, ilmansaasteita ja liikenneonnettomuuksien riskiä? Kannan muodostaminen näihin kysymyksiin ei ole laajan oppimäärän takana.

Hieman hankalampia pohdittavia ovat savipatjaan, pohjaveteen ja talousriskeihin liittyvät kysymykset, mutta ne ovat kyllä hankalia meille paperiniput lukeneille päättäjillekin. Yhdessä paperissa lukee, että riskiä ei ole. Toisessa lukee epäilevämmin, että toisaalta mutta toisaalta. Ja kun keskustelee kasvokkain ja kahdestaan asiantuntija-ammattilaisten kanssa, he lähes jokainen vuorotellen pudistavat varottavasti päätään ja sanovat, että ei kyllä kannattaisi ottaa riskiä. Ota siitä sitten selvä!

Eli jos sinä turkulainen haluat allekirjoittaa adressin, mene ja tee niin. Pian. Löydät päivystäjät kauppatorilta joka arkipäivä klo 14-18, ja mahdollisesti muulloinkin. Voit myös itse printata aloitteen täältä, kirjoittaa siihen tarvittavat tiedot OIKEIN, kerätä nimmarit ja muut tiedot turkulaisilta kavereiltasikin, ja palauttaa paperit mahdollisimman pian mutta viimeistään maanantaiaamuna kauppatorille tai Maailmankauppa Aamutähteen, Eerikinkatu 5, sisäpiha. Ei kun toimeksi!

PS. Toriparkkia vaativasta kansanäänestyksestä on kuulemma keskiviikkona ollut juttua jo peräti Hesarissa, Aamulehdessä ja Kalevassakin, ja tätä ennen jo monessa täkäläisessa tiedotusvälineessä. Mutta yksi puuttuu joukosta. Jostain syystä kotoinen Turun Sanomamme ei ole katsonut aiheelliseksi uutisoida nimien huimasta kertymisestä sanaakaan. Vielä. Auts, sattuuko?

PS2. Minuakin on sattunut. Lihaksiin, päähän ja kurkkuun. Kuumettakin on ollut. Palasi ihan lapsuuden kuumehoureet mieleen kun vietin levotonta yötä yli 38 asteen kuumeessa. Tämä on taas joku saaketin virus. Olen ollut poissa töistä ja poissa luottamustoimista tiistain ja keskiviikon. Eli jos joku ihmettelee läsnäolo/poissaolotilastoja, niin minulla on ollut "pätevä syy".

Pihaelämää ja -elämöintiä

Kokousmaanantain jälkeen viikko on sujunut tukkoisen oloisesti. Töitä on riittänyt, ja lihaksia on särkenyt niin riivatusti. Olen oikein ihmetellyt, mistä pahasta nyt moisen ansaitsen. Tiistai-ilta kului kuitenkin Turun seudun vihreiden vuosikokouksessa, yhdistys valitsi itselleen uuden puheenjohtaja, Olli Raimon. Onnea, onnea, Rolli! Ja kiitos, kiitos, Riitta!

Keskiviikkoiltana alkoi nousta myös kuume ja olo oli kokonaisflaati, jokseenkin vetämätön. Torstaina jouduinkin jäämään kotiin lepäämään, väliin jäin koulun johtoryhmän ja työryhmien puheenjohtajien työristeily. Harmi, mutta en pitänyt yhtään järkevänä lähteä kipeänä tarttumaan muita ja tulemaan itse vielä kipeämmäksi laivan kammottavan ilmanvaihdon takia.

Annoin siis levolle mahdollisuuden parantaa. Nukuin liki kellon ympäri ja vietin päivän hyvin rauhallisesti, lähinnä ikkunasta ulos tuijotellen ja lepäillen. Ensilumi oli satanut, joten ulkona riittikin kaikenlaista katsottavaa. Muistattekos, kun joku päivä takaperin kehua retostelin oravankestävillä ruokinta-automaateilla? No niinpä niin, oravat voittaa ihmiset 6-0. Herättyäni vedin verhot sivuun, katsoin pihalle - ja mitä näinkään! Oravan lintujen pähkinäautomaatilla.

Nyt se on oppinut. Ja rautalanka on liian lyhyt. Lisäsin siis palan jatkolankaa ja vaihdoin automaatin toiseen paikkaan, jossa ei ole oksaa yhtä kätevästi lähellä. En kyllä vieläkään ole paikkaan tyytyväinen, täytyy varmaan hakea tikkaat ja etsiä niiden kanssa sopiva oksanhanka sopivalta korkeudelta. Orava kuitenkin hölmönä kävi moneen kertaan tutkimassa vanhaa "automaattioksaa", eikä vielä tajunnut kokeilla, miten uuteen paikkaan pääsisi hyppäämään.

Posiitivista päivän aikana oli, että pihalle ilmaantui toinenkin orava. Ei pikkuinen olekaan aivan yksin. Suurempi orava on niitä trapetsioravia, se selvästikin menee mihin vaan. Ja pitää pienemmän kurissa. Parhaiten oravat saisi tietysti jättämään linnunruoat rauhaan, jos hankkisi niille oman pähkinäautomaatin. En kuitenkaan ole ryhtynyt moiseen, sillä en halua suorastaan kutsua tänne kaikkia Peltolan oravia. Voi olla että olen väärässä. Ehkä minun vain kannattaisi luovuttaa ja luottaa siihen, että oravien reviiritietoisuus pitää liiat oravat poissa. Mitenkähän on?

Lintuja pihalla riitti. Ulkona kuului melkoinen siipien läpsytys, kun tiaiset pomppivat koko ajan automaateilta puuhun ja taas takaisin. Läps läps läps.


Nuori orava sai siis tänään kokea elämänsä ensimmäisen lumikokemuksen. Ja että se innostui! En ole koskaan aiemmin nähnyt oravan kierivän lumessa, mutta nyt näin. Pikkuorava otti vauhtia ja loikki, kieri ja pyöri ohuessa hangessa ja työnsi turkkiaan lunta vasten. Ihan samalla tapaa mitä koiratkin tekevät! Melskaamista oli tosi vaikea vangita kauempaa pieneen kameraan, tämä on parasta mihin pystyin.


Pihalle asteli arvokkaana kuusien alta myös fasaaniherra.


Ja perässä taapersi pikkuorava.

Fasaaniherra katselee pikkuoravaa.


Pikkuorava katselee fasaaniherraa.


Pikkuorava hyökkää ja fasaaniherra lähteen rivakasti ns. haneen.


Henkisesti loukkaantunut fasaaniherra palailee kuusten katveeseen.


Tiaiset näyttävät naamareissaan aivan sarjakuvien piirretyiltä konnilta. Kas tässä talven karhukoplamuotia: "Kuuleeko Tali, kohde etenee kello kahden suuntaan."


"Tali kuittaa, kuuleeko Sini. Kohde havaittu, lähden seuraamaan."

Tiasten parvesta löytyi tänään uusi kaveri, kuusitiainen. Kuusi vasemmalla, tali oikealla. Tiesittekö muuten, että tiainen on englanniksi Tit? Kuusitiainen on Coal Tit ja sinitiainen on Blue Tit. Jo tämä saa englanninkieliset oppilaani yleensä nauraa hekottamaan. Ja sitten kun tempaisen pöydältä talitiaisen, ja alan selostaa, että suurin tiaisista on nimeltään Great Tit, on teineillä penkissä pysymistä. Kuusitiaisella on samanlaiset poskilaikut kuin talitiaisella, mutta se on harmaampi ja pienempi.

Selkäpuolelta eron näkee hyvin. Kuusitiaiselle on takaraivossa selkeä valkea juova ja siivissä ohuet valkoiset juovat. Kupeissa on hennosti harmaankeltaisenoranssinpunaista sävyä.


Ja kertauksen vuoksi myös pienehkö mutta ärhäkkä sinitiainen. Se on helppo tuntea sinikeltaisesta värityksestä. Päälaki on reilusti sininen, vaikka vatsassa onkin keltaista. Ja poskilaikut ovat eri mallia kuin tali- ja kuusitiaisella.

Varpusiakin ilmaantui paikalle. Tämä löysi kovan palan purtavaksi.


"Kaveri hei, mitä sä syät?"

Uutisia kaupunginvaltuustosta ja maakuntahallituksesta

Tämä bloggaus on tarkoitettu kunnallispolitiikan heavy usereille, viihdettä ei löydy nimeksikään. Mutta selostus valtuuston budjettikokouksesta ja maanantain maakuntahallituksesta kyllä löytyy.

Maanantai 17.11. alkoi maakuntahallituksen hommissa. Ensin lausuntojaosto, sitten hallitus. Hallituksen lista oli tavallista pidempi ja kokous alkoi harmillisesti samalla kellonlyömällä kaupunginvaltuuston talousarviokokouksen kanssa. Minkäs teet, valtuustossa istui paikallani alkuun varavaltuutettu. Tässä listausta maakuntahallituksen kuulumisista:

• Ympäristöministeriö on vahvistanut Salon seudun maakuntakaavan.
• Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet on uudistettu. Löydät ne täältä. ELSA-rata on päässyt tavoitteisiin mukaan.
• Maakuntahallitus päätti esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto käynnistää vaihemaakuntakaavan laatimisen Salo-Lohja -ratalinjausta eli ELSA-rataa varten. Uudenmaan liitossa on vireillä vastaava asia heidän maakunta puolella. Valmista pitäisi kaava-asiassa olla 2012. Tämä on tärkeä päänavaus hankkeelle!
• Maakuntahallitus päätti paikallisjunaliikenneselvityksen tekemisestä. Paikallisjunaliikenteen käynnistäminen Turusta Saloon, Loimaalle sekä Uuteenkaupunkiin saa tukea radanvarren kunnilta (paitsi ei Raisiolta), liikenne- ja viestintäministeriöltä, Ratahallintokeskukselta, VR Oy:lta ja Turun tiepiiriltä. Monet toivovat, että hanke toteutetaan ratasuunta kerrallaan. Kunnat ovat suostuneet maksamaan osansa selvitysvaiheesta, joten se voi alkaa. Selvityskustannukset (500 000 euroa) jaetaan puoliksi kuntien ja valtion välillä. Varsinais-Suomen liiton maksuosuus on 100 000 euroa vuosina 2009-2010. Tämäkin on tärkeä päänavaus tälle hankkeelle!
  
• Vuosia 2009 - 2010 koskeva maakuntaohjelma tai ehkä oikeammin sen tarkistus on menossa maakuntavaltuuston päätettäväksi. Mukana on 27 uutta toimenpidettä, jotka aiotaan maakunnassa näinä kahtena vuotena toteuttaa. Sen jälkeen tehdään kokonaan uusi ohjelma, joka on siitä lähtien samassa rytmissä muiden maakuntien ohjelmien kanssa.
• Aluehallintouudistuksessa esitetään - Varsinais-Suomea koskien valtion aluehallintoviraston muodostamista Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelle. Kun maakuntien yhteistyöalue on sama ja myös elinkeino-, liikenne- ja luonnonvarakeskuksen (ELLU) yhteistyöalue on sama, niin synergiaa ainakin on. Ympäristöluvat käsitellään jatkossa aluehallintovirastoissa (ALLU). Esitys lähtee kuitenkin siitä, että vain neljässä Allussa. Lounais-Suomi ja Lappi jäisivät ilman ympäristölupaviranomaista. Lapin asiat käsiteltäisiin Oulussa ja Lounais-Suomen Helsingissä. Esitys poikkeaa tältä osin varsinaissuomalaisten esittämistä kannanotoista.
• Saaristolautakunnan voimasuhteet muuttuvat, kun uudet ”saaristokunnat” Kaarina, Salo, Masku ja Naantali saavat paikan lautakunnassa ensi vuonna. Paikkamäärä vähenee 19 jäsenestä 16 jäseneen.

Kiinnostuneet voivat lukea maakuntajohtaja Savon esittämän ajankohtaiskatsauksen. Maakuntahallituksen lista, jossa oli kaikenlaista muutakin, löytyy täältä.

Sitten kaupunginvaltuustoon. Olin siis poissa budjettikokouksesta ensimmäiset kaksi tuntia. En päässyt päättämään veroprosentteja (joihin ei tullut muutoksia), en kuullut talousarvion esittelypuheenvuoroja enkä suurimpien ryhmien ryhmäpuheenvuoroja.

Budjetin käsittely on mennyt tänä vuonna sillä tapaa erikoisesti, että varsinaisia budjettineuvotteluita ei ole puolueiden kesken pidetty. Siksi sinne on ollut tosi vaikea saada mitään muutoksia, vaikka olimme mielestäni tehneet huolellisen pohjatyön. Kaupunginhallitus kyllä käsitteli talousarvion, ja saimme sinne siinä vaiheessa jotain kirjauksia. Mutta ei tarpeeksi, koska asioita ei käsitelty huolella neuvottelemalla. Kaupunginhallituskäsittelyn jälkeenkään ei neuvoteltu puolueiden kesken, vaan on vain viitattu alkuvuodesta tehtäviin lisätalousarvioihin. Taustalla vaikuttaa tietysti taloustilanteen arvioinnin vaikeus. Minusta tämä ei kuitenkaan ole kovin hyvää politiikkaa. Esitysten sisällöstä ja perusteluista, järjestämisestä ja kattamisesta olisi pitänyt saada puhua kunnolla muiden kanssa.

Budjetin piti myös olla kestävän kehityksen budjetti, mutta kestävää kehitystä ohjaavia kirjauksia saa etsiä kissojen ja koirien kanssa. Keke-tulos ei todellakaan ole onnistunut, ensi vuodeksi on ehdottomasta petrattava.

Joukkoliikenteen rahoista tuli melkoinen farssi. Joukkoliikenteeltä puuttuu budjetissa rahaa noin 1,8 miljoonaa euroa. Valtiolta tulevan suurten kaupunkien joukkoliikenteen tuen oletetaan tuovan noin 800 000 euroa. Gäppiä jää siis miljoona. Kaupunginhallitus oli käsittelyssään kirjannut joukkoliikenteeseen seuraavaa:

• Joukkoliikenteen lippujen hinnat pidetään kohtuullisina ja palvelun taso säilytetään.
• Mahdollinen suurten kaupunkien joukkoliikennetuki kohdennetaan täysimääräisenä joukkoliikennelautakunnalle. (Arvio 800 000 €)
• Subventio otetaan tarkasteluun valtionosuuspäätöksen jälkeen.

Mitään tämän täsmällisempiä lisärahakirjauksia ei kaupunginhallituksen päätöksessä ole.

Me olimme ymmärtäneet tämän kirjauksen niin, että rahaa puuttui edelleen miljoona. Olimmekin ryhmäpuheenvuorossamme Mika Helvan suulla esittäneet lisärahaa 800 000 euroa joukkoliikenteeseen, jotta bussilippujen hintoja ei jouduta nostamaan, linjoja ja vuoroja karsimaan ja rajaamaan nykyistä kahden tunnin vaihto-oikeutta yhteen tuntiin. Saman esityksen teki Vasemmistoliitto. Olimme kattaneet esityksemme seuraavasti: lisärahaa 400 000 euroa tehostamalla pysäköinnin valvontaa, kaupunginhallituksesta pois 300 000 euroa ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnan konsulttirahoista pois 100 000 euroa.

Joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja Mika Maaskola (sdp) kävi myös puhujapöntössä väkevästi todistamassa joukkoliikenteen ahdingosta. Yllätys oli kohtalainen, kun demareiden Kjell Lundahn nousi pönttöön ja sanoi, että kirjattu 800 000 riittää täysin turvaamaan lautakunnan talouden ilman säästötoimenpiteitä.

Sitten pidettiin neuvottelutauko. Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen ja Kjell Lundahn ryhtyivät todistamaan Maaskolalle ja minulle, mitä kaupunginhallituksen kirjaus tarkoittaa. Kaupunginhallituksen tilille on kuulemma varattu 800 000 euroa myönnettäväksi joukkoliikennelautakunnalle ylimääräisessä budjetissa. Tämä EI kuitenkaan ole se sama 800 000 euroa kuin valtiolta tulevaksi arveltu 800 000 euroa, eli hallituksen 800 000 euron varaus ja valtion noin 800 000 euron raha turvaavat joukkoliikenteen ensi vuonna.

Samaa vakuuttivat minulle syvällä rintaäänellä valtuustoryhmien neuvottelussa Petteri Orpo, Jarmo Rosenlöf ja Aila Harjanne. Rahat on varattuna, joukkoliikenne tulee saamaan tarvitsemansa rahat, eikä lipun hintojen korotuksiin, vaihto-oikeuden rajaamiseen tai aikataulu- ja linjaleikkausiin tarvitse ryhtyä. Petteri Orpo jopa sanoi minulle henkilökohtaisesti, asiaa vielä kerran tivatessani, että hän ei kehtaa katsoa minua enää silmiin, jos tämä ei nyt pidä. Jaa-a. Saas nähdä, tuijottelemmeko me jatkossa Petterin kanssa toistemme silmiin vai emme.

Seuraavan neuvottelutauon lopulla yhytin talousjohtaja Ari Mäkisen. Ryhdyin vielä varmistamaan Mäkiseltä, että onhan ne minulle kädet sydämillä vakuutetut joukkoliikennerahat varattuina kaupunginhallituksella, onhan? Mäkinen vastasi, että no ei ole. Mutta koska hallituksen budjetti jaetaan vasta myöhemmin, kai ne sieltä sitten leikataan jostain muusta. Hmm. 800 000 € on tosi pitkä sentti leikattavaksi "jostain muusta", ei siellä niin paljon löysää ole, vaikka kaupunginhallituksen rahoihin aina tietty järjestelyvara sisältyykin..

Lopullinen päätös joukkoliikenteen kohdalla oli, että kaupunginhallituksen kirjauksen viimeinen virke muuttui muotoon "Subventio päätetään valtionosuuspäätöksen jälkeen". Valtuusto ääneen lausuttu tulkinta kaupunginhallituksen päätöksestä oli, että joukkoliikenteen alkuvuodesta saama lisärahoitus on ainakin 800 000 € + valtion tuki, jonka arvellaan olevan suunnilleen sama 800 000 €. Jos valtio korottaa tukeaan (mitä ainakin vihreiden eduskuntaryhmä ajaa), tilanne katsotaan uudelleen. Valtuuston puheenjohtaja Jukka Mikkola oli kieltänyt lopullisten muutosesitysten yhteydessä annettavat perustelut (tyhmää sinällään minusta, sori vaan, Jukka), joten perusteluita esitykselleen Orpo ei voinut antaa.

Vihreiden linjan selventämiseksi lienee syytä perata kaupunginhallituksen talousarviopäätöksestä ne asiat, joita itse siellä esitimme. Lisäksi osa omista esityksistämme jäi tekemättä, koska joku muu puolue esitti jotain kovin samantapaista (mm. lähikirjastot). Tässä listausta kh:n tapahtumista. Syytä siihen, miksi kaupungin taloutta tervehdyttävät ja hallintoa tehostavat toimenpide-esityksemme eivät saaneet kannatusta, pitää kysyä muilta puolueilta. Kun kaikki välttämättömät päätökset "säästetään" tulevan hallitusohjelman käsittelyyn, menetämme taas yhden vuoden, jona aikana asioita pitäisi saada aikaiseksi.

Kaupunginhallituksessa esitimme ja kannatimme siis seuraavaa. En ole aivan varma, muistinko kaikki suunnittelemamme esityksemme oikein, minulla ei ole niitä kirjallisina. Ensin kaupunginhallitusta itseään koskevat kirjaukset:

• Sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa on tehostettava.
• Konserniohjausta on vahvistettava ja uudet konserniohjeet tuotava käsittelyyn pikaisesti.
• Elinkeinopolitiikkaa tulee kehittää palvelevammaksi ja yhden luukun periaatteella toimivaksi. Uusien liikelaitosten kilpailuttamisosaamista tulee vahvistaa.
• Turun Seudun Vesi Oy:n ja Turun vesiliikelaitoksen yhteistyötä on tiivistettävä ja vastuut yksikköjen välillä on selkeytettävä.
• Kehittämis- ja hanketoiminta on kytkettävä kaupungin strategisiin linjauksiin, ja koordinointi pitää keskittää vastuutetulle organisaatiolle tai viranhaltijalle.
• Kaupungin tietojärjestelmät on yhtenäistettävä ja järjestelmien kehittämisen ohjaus on keskitettävä keskushallintoon.
• Kaupungin yhteisöille maksamien avustusten hallinto on saatava yhtenäiseksi. Tätä varten on perustettava keskitetty avustusrekisteri.
• Logistiikan ostopalvelujen käytön laajentamisen kustannukset on selvitettävä, jotta päädytään kokonaistaloudellisesti edullisimpaan ratkaisuun. Kaupungin on siirryttävä henkilökunnan oman auton käytön tukemisesta yhteiskäyttöautoihin.
• Selvitetään järjestelmä, jolla kaupungin työntekijöiden ja hallintokuntien voidaan sitouttaa talouden hallintaan ja toimintaan tulospalkkiojärjestelmän kautta.
• Tuodaan hyväksyttäväksi pitkän aikavälin investointisuunnitelma.
• Selvitetään kotitalousneuvonnan siirtäminen kuluttajatoimistosta työväenopistoon.
• Kaupungin tulee konserniohjeella ohjata konsernin yksiköitä ja sairaanhoitopiiriä siirtymään työsuhdematkalippuihin.
• Kaupungin eri hallintokuntien on toiminnassaan pyrittävä löytämään keinot ikääntyvien yksinäisyyden ongelman vähentämiseksi.
• Suoritetussa koneäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta (eli esityksiämme vastaan) äänestivät Artesola, Arve, Eklund, Harjanne, Keskinen, Lehtinen, Lundahn ja Rinne. Helvan de Annan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänesti lisäksi Achrén.

Sitten opetuslautakunta. Siellä näyttää olevan teksti, joka on mennyt Lehtisen nimiin, mutta jota päätimme esittää valtuustoryhmässämme: Kaupungin vapaan sivistystyön oppilaitokset ottavat vastuuta syrjäytymisen ehkäisemisestä ja uusturkulaisten kotoutumisen edistämisestä. Rahaa lisättiin 200 000 euroa.

Joukkoliikenteessä Artesola ehdotti Helvan kannattamana, että kohdan määrärahaan lisättäisiin 800.000 euroa seuraavalla tekstillä: Joukkoliikenteen palvelutason turvaamiseen ilman lipunhinnan korotuksia ja säilyttämällä lipun voimassaoloaika kahdessa tunnissa, ja että kohtaan lisättäisiin seuraava teksti: Eläkeläiskortti myönnetään kaikille vanhuuseläkeläisille. Suoritetussa koneäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Achrén, Arve, Eklund, Harjanne, Keskinen, Lehtinen ja Lundahn. Artesolan Helvan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät de Anna ja Rinne.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kohdalla vasemmistoliiton Artesola ehdotti Rinteen kannattamana, että kohtaan lisättäisiin seuraava teksti: Poistetaan Myllärintuvan ja Tammenterhon lopettamiseen liittyvät toimenpiteet. Tämä on ollut meidänkin tavoitteissamme. Suoritetussa koneäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Achrén, Arve, Eklund, Harjanne, Keskinen, Lehtinen ja Lundahn. Artesolan Rinteen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi de Anna ja Helva.

Lisäksi Helva ehdotti de Annan kannattamana, että kohdan toimintatuottoihin lisätään 100.000 euroa ja toimintakuluista vähennetään 200.000 euroa seuraavilla teksteillä:

• Yksityisen maan kaavoitustaksa asetetaan vastaamaan todellisia kaavoituskuluja, ellei kyseessä ole kaupungin kokonaisedun mukainen hanke.
• Ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa siirretään sisäisesti painopistettä yleiskaavan uudistamiseen ja asemakaavoissa viimeistellään jo pitkälle suunnitellut kaavat sekä strategisesti tärkeät elinkeinotonttien asemakaavat.
• Kaavaselostuksiin tulee liittää kaupungin kannalta oleelliset kaavataloudelliset laskelmat.
• Tuloihin + 100 t€
• Menoihin – 200 t€ (vähennetään ostettavia kerrostalo- ja omakotitalokaavoja hyvän tonttivarannon ja suhdannetaantuman takia)

Suoritetussa koneäänestyksessä esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Artesola, Arve, Eklund, Harjanne, Keskinen, Lehtinen ja Lundahn. Helvan de Annan kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi Achrén ja Rinne.

Tilaliikelaitokseen lisättiin Helvan de Annan kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti, että "Energiankäyttöä vähentäville tavoitteille, keinoille ja seurannalle on asetettava valtuustokauden pituiset hallintokuntakohtaiset tavoitteet ja mittarit." ja että "Uudisrakentamisessa ja peruskorjauksissa on parannettava huomattavasti rakennusten energiatehokkuutta ja kiinteistönhoidon helppoutta.".

Lisäksi Helvan de Annan kannattamana tekemästä ehdotuksesta päätettiin yksimielisesti, että kohdan ”Käsityöläismuseon asiakaspalvelutoiminnot” määrärahaa lisätään vuodelle 2010 300.000 euroa ja vähennetään 300.000 euroa vuodelta 2011 sekä lisätään seuraava teksti: "Edellytetään hankkeen valmistuvan vuoteen 2011 mennessä.". Läpi meni myös SoTe-hallinnon tilojen miljoonainvestoinnin poisto, se oli mukana meidänkin listassamme.

Kaupunginhallituksen päätökseen liitteenä näkyy olevan myös kaikkien esityslistojen liitteiden nimikuningatar: Esittelijän täydennys- ja muutoslistan lisäjatkolista. Tähän kunnallispoliittiseen nimihirviöön päätän tämän pitkän selostuksen.

Omituisten otsikoiden päivä

Tämä on ollut omituisten uutisotsikoiden päivä.

Ensin aamupäivästä huomiota kiinnitti Ylen sivuilla

Mikki Hiiren ensipurjehduksesta on 80 vuotta.

ja

Hämähäkki aiheutti palohälytyksen Pellossa.

Sitten iltapäivästä huomasin Maikkarilta

Sammakot tappavat Australian krokotiileja.

Tavallaan ihan mukavaa ja lohdullista, että uutisvälineistä löytyy tilaa myös kummallisille uutisille, jatkuvien katastrofien ja kriisien lomaan. Siksi luen tai katson mielelläni juttuja vaikkapa pitsiliinanäyttelyiden avajaisista Laitilassa.

Toriparkista, pikkulinnuista ja valtakunnanpolitikkaa

Perjantaina oli Vihreiden puoluehallituksen kokous. Kokous otti kantaa työmarkkinatukeen: perusturva ei saa olla puolison armoilla. Lue kannari. Samaten hallitus päätti käytännön ohjeista puolueen puheenjohtajan valitsemiseen jäsenäänestyksellä. Valinnan periaatteita voit tutkia täällä.

Lauantaina olin toriparkkikansanäänestystä vaativien kokouksessa. Nimiä kansanäänestysvaatimukseen pitää kerätä nyt nopeasti, sillä virkamiesten aikomuksena näyttää nyt todella olevan tuoda toriparkkipäätös vielä vanhaan, poliittisen vastuunsa jo menettäneeseen valtuustoon. Maanantaista lähten nimienkerääjät päivystävät kauppatorilla joka arkipäivä 14-18 ja viikonloppuisin hieman aiemmin. Lisää tietoa toriparkkikansanliikkeestä löydät kampanjasivuilta. Sieltä saat myös tiedon siitä, miten voit itse ryhtyä työpaikkasi, oppilaitoksesi, naapurustosi ym. nimienkerääjäksi ja mihin kerätyt allekirjoituslaput voi palauttaa. Näin voit olla hyvin konkreettisesti mukana torppaamassa pöljää toriparkkihanketta. Muista kuitenkin, että allekirjoittajiksi kelpaavat vain äänestysikäiset turkulaiset, eli alaikäisiltä ja muissa kunnissa asuvilta ei nimiä voit kerätä. Myös kaikki lomakkeen tiedot tulee täyttää luettavalla käsialalla ja kuulakärkikynällä.

Kokouksen jälkeen menimme hetkeksi kävelykadulle keräämään nimiä. Vaikka olimme paikalla aivan ex tempore, nimiä kertyi hyvin. Ihmisiltä tuli aivan uskomattoman myönteistä palautetta, tapasimme koko aikana vain kolme (3!) toriparkin kannattajaksi tunnustautuvaa. Moni sanoi jo odottaneensa, milloin ja missä kansanäänestysvaatimuksen voi allekirjoittaa.

Demarit kokoontuvat kai tänään päättämään ryhmänsä kannasta toriparkkiasiassa. Kannattaisi uskoa: valtaosa turkulaisista ei todellakaan halua toriparkkia, ja he vihaavat ajatustakin siitä, että toria lähdetään vuosikausiksi myllertämään parkkipaikkatyömaaksi. Kaupungin asukkaat pitävät kauppatorin kauppaa äärimmäisen tärkeänä ja tietävät mitä Puutorille tapahtui parkin rakentamisen jälkeen. He eivät luota savimaaperän tilanteen pysymiseen vakaana rakentamisesa huolimatta eivätkä halua lisää autoja keskustaan ja hankaloittaa vuosiksi keskustan joukkoliikennettä. Kaikki sanovat järjestään, että meillähän on jo Louhi. Kaikki hyviä perusteluita toriparkia vastaan.

Pari kotkalaista kävelykadun vastaantulijaa kertoi myös, että Kotkassa kaupunki on joutunut tukemaan taloudellisesti toriparkkiyrittäjää, koska autoja ei ole tullut maan alle parkkiin riittävästi. Lisäksi yksi kotkalaistaustainen vastaantulija kertoi, että Kotkan toriparkkiin on tullut vettä alimpiin kerroksiin. Näin siis meillä "melkein naapurissa".

Ja lopuksi pikkulintuihin. Ihan oikeisiin sellaisiin. Ruokintakausi pihamaallamme on taas käynnistynyt, ja tämänpäiväisen seurannan perusteella aterialla käy ainakin sini- ja talitiaisia, viherpeippoja, varpusia, mustarastaita, harakoita, variksia ja yksi käpytikka. Vilske on melkoinen. Tässä todisteita. Kuvat on otettu hämäränä päivänä ikkunan läpi eikä laatu ole kummoinen.

Ehkä suurimman suosion on saavuttanut maapähkinätarjoilu. Tällainen nyt myynnissä oleva malli näyttää toimivan hyvin, kun siihen liittää kiinnittimeksi tarpeeksi pitkän rautalangan ja sen ympärille oravanestolaitteeksi muovipullon. Pitkän rautalangan ja siinä liikkuvan pullon on tarkoitus estää oravia kurkottamasta kiinni ruokintalaitteeseen. Liikkuva pullo näet estää oravaa saamasta kunnon otetta rautalangasta. Samalla tyylillä asensin perinteisemmän ruokinta-automaatin, johon voi panna jyviä, auringonkukansiemeniä ja muuta pienikokoisempaa linnunruokaa. Kokeilin tätä pullojuttua jo viime talvena. Esto ei ole täydellinen nokkelille oraville, mutta toimii aika hyvin jos rautalanka on riittävän pitkä ja oravat hieman kokemattommpia.


Talipallot ovat samoin hittikamaa, erityisesti sinitiaisilla mutta myös muilla. Tikkakin kokeili ensin pähkinöitä, mutta nyt talipallot tuntuvat maittavan enemmän.



Oraviamme on kohdannut jokin kato. Aiemmat trapetsitaiteilijaoravat ovat tyystin kadonneet ja jäljellä on tämä yksi kömpelö ja ihmisiin nähden tyhmänrohkea viime kesäinen poikanen.


Viime talven oravat osasivat roikkua oksasta alaspäin yhdellä jalalla, kutoa sukkaa kahdella muulla ja sillä viimeisellä vapaalla käpälällä ryöstää minkä tahansa tunnetun ruokinta-automaattimallin. Tämä ei osaa edes laskeutua terassin kaiteelta alas vaan säntäilee pöhkönä edestakaisin. Jokaisen muutaman kymmenen senttimetrin loikan se laskee ja arvioi ainakin kahteen kertaan ennen hyppyä. On jopa nöyryyttävää katsoa, kun se käy maasta syömässä lintujen pudottamia jämiä eikä tiedä itse yhtään, miten saisi rosvottua oman saaliin. Mitähän sen vanhemmille on tapahtunut? Onko tauti tappanut, vaiko onnettomuus? Eivät kai oravat muuta, jos niillä on niin monta pesää kuin näillä meidän pihan puurotilla on?