Toriparkkilobbyn voitto

Valtuuston toriparkkilobby voitti, kuten ennakoitiin. Kolmetuntisen keskustelun ja noin kolmenkymmenen puheenvuoron päätteeksi vastakkain oli asemakaavan hylkäysesitys ja listaesitys, johon toriparkki sisältyi. Äänestystulos oli 38 toriparkin puolesta, 29 vastaan. Vastaan äänestivät me kaikki 11 vihreää, 9 vasemmistoliittolaista, 3 sosiaalidemokraattia (Virpa Puisto, Ruth Hasan, Piia Elo), 2 kristillistä, 1 kokoomuslainen (varavaltuutettu Pauli Kossila), 1 rkpläinen (Stefan Wallin), 1 perussuomalainen ja 1 Mäenpää. Puolesta äänestivät yhtä vaille kaikki kokoomuslaiset, enemmistö demareista, kaikki keskustalaiset (3), 3 rkpläistä ja yksi vasemmistoliittolainen (Raimo Huhtanen). Että silleen. Voi kettu.

Meitä oli kokouksen alkaessa vastassa useampisatapäinen mielenosoittajajoukko. Mielenosoittajien usko demokratiaan tuntui olevan koetuksella. Näin on minullakin, kuunneltuani ensin vaalipuheita ja sitten valtuustopuheita. Niin se ihmismieli muuttuu.

Tässä oma puheenvuoroni tänään valtuuston toriparkkikeskustelussa. Kuluvan vuoden menoja leikkaavaan lisäbudjettiin päästiin klo 22 jälkeen, joten kokous kesti todella pitkään. Siinä keskustelussa en enää käyttänyt puheenvuoroa, olen puhunut asiasta jo kaupunginhallituksessa ja viime kerralla valtuustossa asian esittelyssä.

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Ei toriparkki ole kehityksen eteenpäinmenoa eikä keskustan kaunistamisen tae, kuten sen kannattajat todistelevat. Toriparkki on ollut ja tulee ehkä jatkossakin olemaan ydinkeskustan kehittämisen jarru. Jos toriparkkia ei olisi kaivettu ylös siitä kuopasta, mihin se kerran haudattiin, meillä todennäköisesti olisi jo valmis pintarakenteiltaan kunnostettu ja kaunis tori tai vähintäänkin työt meneillään. Sitä minä kutsuisin keskustan kehittämiseksi.

Hyväksytty asemakaava on nykykäytännön mukaan voimassa 13 vuotta. (Tänään toivottavasti saamme vastauksen siihen, kuinka kauan kaupunki aikoo odottaa parkin rakentumista, jos kaava tänään hyväksytään.) On mahdollista, että toriparkki ei alakaan rakentua kaavan mahdollisen hyväksymisen jälkeen. Kuinka kauan me silloin odotamme työn alkamista, ennen kuin ryhdymme kunnostamaan jo nyt ränsistyneen torin pintarakenteita ja kehittämään ydinkeskustaa ilman toriparkkia? Sen 13 vuotta? 10 vuotta? 7? 5? 3? Tähän siis haluamme kuulla kaupungin johtavien virkamiesten kannan ja niiden puolueiden kannat, jotka toriparkkihanketta ajavat. Konkreetit lukemat. Kuinka kauan odottaisimme tällaisessa tilanteessa jo nyt huonokuntoisen torin kunnostamista? Mitä takuita te pystytte antamaan siitä, että tori tullaan kunnostamaan lähivuosina arvoiseensa kuntoon?

Vihreiden ryhmä kysyi viime kokouksessa myös, tuleeko kaupunki perimään vuokraa maanalaisesta tilasta ja sen, aikooko kaupunki kilpailuttaa toriparkin rakentajan. Oletan, että saamme näihin kysymyksiin selvät vastaukset.

Arvoisa puheenjohtaja, nyt on saatava perusteltuja vastauksia niiltä, jotka toriparkkia kannattavat. Mitä hyödyllistä on siinä, että Turun ydinkeskusta on työmaana kolme neljä vuotta? Mitä hyvää vuosien kaaos tuo liike-elämälle, joukkoliikenteelle, torikaupalle tai keskustan yleiselle vetovoimalle? Ei mitään, vain epämiellyttävyyttä ja haittaa käytännön elämälle vuosikausiksi, tappioita joukkoliikenteelle ja kaupankäynnille sekä mahdollisesti torikaupan pysyvän kuihtumisen. Entä mitä tästä vuosien kitumisesta kaupunkilaiset saisivat vaivanpalkaksi? Jotain merkittävää? Ei, muutaman sata pysäköintipaikkaa ja lisää liikennettä ydinkeskustaan. Onko se todella kaiken haitan arvoista? Tiedämme, että pysäköintiratkaisu voitaisiin liikenteellisesti ja rakentamiseen liittyvien riskien kannalta toteuttaa paremmin ja turvallisemmin Louhen laajentamisena ja sieltä tarvittaessa rakennettavana vinohissiyhteytenä Wiklundin tavarataloon. Miksi tätä järkevää, varmempaa ja edullisempaa ratkaisua ei ole tutkittu tasavertaisena ratkaisuvaihtoehtona ydinkeskustan pysäköintijärjestelyihin?

Oman murheensa hankkeeseen tuo vielä toriparkin vaatimat sopimukset. Esisopimus ei ainakaan lupaa kaupungille hyvää. Siihenhän on präntätty vailla parempaa tietoa, että ”tämän esisopimuksen allekirjoitushetkellä Kauppatorin pysäköintilaitoksen rakentaminen ja normaalikäyttö eivät aiheuta Kaupungille mitään erikseen korvattavaa haittaa”. Näin topakasti on siis tämän projektin parissa aloitettu kaupungin edun turvaaminen, ja siihen aika monet täälläkin salissa tuntuvat luottavan. En vain yhtään ymmärrä, että miksi. Muistutan myös siitä, että kaupunki tässä yhteydessä ilmaisee halunsa siirtää nykyisin kaupungin omaan taskuun tulevat pysäköintitulot yksityisen tahon taskuun – nähtävästi kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien suosiollisella tuella, bussiliikenteelle aiheutuvista haitoista nyt puhumattakaan.

Esisopimus kaihertaa monin tavoin ja sen tuntuu ikävällä tavalla enteelliseltä. Kysyn sopimuksen kuudennesta pykälästä; torin pinnan rakennukset tullaan sopimuksen mukaan toteuttamaan yhteishankkeena. Kuka tässä tulee olemaan omistaja? Epäilyttää, että ei kai tähän ole piilotettu tukiautomaattia toriparkkiyhtiölle?

Haluan myös kommentoida sopimuksen 15. pykälää. Siinä on sovittu, että kaikki se tieto, minkä toinen sopijapuoli luovuttaa toiselle, ja joka on selvästi merkitty luottamukselliseksi, on luottamuksellisesti käsiteltävää. Ei tämä kirjaus ole laillinen. Kuntaympäristössä on kaikki tieto julkista, ellei sen salaamiseen ole erityisiä julkisuuslaissa mainittuja perusteita, eli asia menee toisinpäin.

Haluan tässä yhteydessä merkittäväksi kaupunginvaltuuston aikakirjoihin myös syvän huoleni siitä, että kajoaminen ydinkeskustan jyrkällä kalliopinnalla lepäävään ja tästä syystä potentiaalisesti epävaakaaseen savipatjaan kokonaisen korttelin kokoisella alueella on riski, jota en halua henkilökohtaisesti ottaa. Eikä sitä riskiä pitäisi minusta ottaa kenenkään muunkaan tässä valtuustossa. Kokonainen keskustakortteli on aivan eri asia kuin Marina Palacen tontin osa.

Kannatan asemakaavaehdotuksen hylkäämistä.

Säätiedotusta

Eipä seuraavalla ole mitään uutisarvoa, mutta haluan merkitä tämän omiin aikakirjoihini.

On maaliskuun 29. päivän ilta, ja Turussa on lunta! Ja on ollut suurimman osan talvea. Tällaista lumitalvea ei meillä ole pitkään aikaan ollut, eikä ehkä tule hetkeen uudestaan. Pohjoisemman Suomen asukkaita intoiluni varmaan naurattaa. Vuosi sitten tähän aikaan meillä oli kuitenkin useita asteita lämmintä ja edellisen viikon lumisateesta huolimatta ensimmäiset krookukset olivat jo kukassa. Samaten puutarhakalenterissani lukee, että viime vuonna ensimmäiset lumikellot olivat kukassa 25. helmikuuta. No, eipä ole vielä tänä vuonna näkynyt, ja siinä kohtaa on edelleen 30 senttimetriä lunta :). Odotellaan.

Lumitalven muistoksi pari ajankohtaista kuvaa kotipihalta tältä päivältä ja viime viikolta. Ynnä yksi rusakko iltahämärästä lasin läpi. Ei Turku sentään aina pelkkää loskaa ja jäätä ole!





Ps. Mustarastas laulaa jo niin, että sisälle kuuluu.

Linkkilistassa nyt myös turkulaiset kaupunginvaltuutetut

Demokratian pikku soturina askartelin vasemmassa reunassa olevaan linkkipalkkiin listauksen turkulaisten kaupunginvaltuutettujen blogeista. Siis niistä, jotka tiedän. Linkkilista löytyy nyt pysyvästi listan alaosasta. Vihreät sentään menevät edelle :). Ja vihreidenkin linkit on päivitetty, kaikkien pitäisi toimia ja ohjata blogeihin, jotka ovat edelleen aktiivisia.

Jos listasta puuttuu jokin turkulainen valtuustoblogi, ollos hyvä ja ota yhteyttä. Lisään kyllä.

Timon valinta

Perussuomalaisten puhis Timo Soini ilmoitti tänään pyrkivänsä europarlamenttiin. Ja uudelleen puolueensa puheenjohtajaksi. Ja uudelleen kansalliseen parlamenttiimme eduskuntaan. Todellinen joka paikan Soini tämä persujen Timo. Mahtaa pitää miehellä kiirettä. Pitäisikö Timo kloonata?

Vakavasti puhuen ei käy miestä kateeksi. Puolue on vahvassa nousussa, mutta millaisessa nousussa? Kuinka suuri osa noususta on siirtymää nukkuvista ja muista puolueista "kansan äänen" puolueeseen? Entä kuinka suuri osa on kauniisti sanoen "maahanmuuttokriitikkojen" odotusarvoa sille, että Suomikin vihdoin saa piilo- tai avoimesti rasistisen puolueen tuomaan julki heidän yhteiskuntapoliittista sanomaansa?

Soini on pahan paikan edessä. Kasvupotentiaalia on, mutta tyydyttääkö sen laatu puolueen johtohahmoa? Soini vaikuttaa aidosti sen verran tasa-arvoiselta ihmiseltä, että en oikein usko häntä rasistiksi. Mitä tekee puoluejohtaja tilanteessa, josssa kasvun paikka on ilmeinen, mutta kasvun laatu ehkä vastoin omia arvoja? Vaikea valintatilanne. Jos antaa kasvunvallan rasistisesti suuntautuneille, saattaa itsevaltaisinkin ei-rasistinen johtaja jossain vaiheessa saada kengänkuvan ahteriinsa ja tulla samalla itse jääneeksi historiaan arvojensa vastaisen yhteiskunnallisen liikkeen synnyttäjänä. Toisaalta kasvupotentiaalia lienee jonkin verran muistakin syistä, ja olisi hulluutta jättää tilanne hyödyntämättä.

Timo Soini onkin päätynyt tekemään yhden miehen rankkoja valintoja: hän aikoo voittaa sekä eurovaalit (eli mennä parlamenttiin), puolueen (jatkaa puheenjohtajana) että eduskuntavaalit (tulla uudelleenvalituksi suurella äänimäärällä eduskuntaan vuoden 2011 vaaleissa). Jo on ihme mies, tai vaihtoehtoisesti tosi pahassa pakkoraossa. Veikkaan jälkimmäistä. Vaalimenestystä ei voi riskeerata ja mitään lankoja ei saa päästää käsistään. Häkkikanalan munintakoneellakin tuntuu olevan enemmän liikkumatilaa kuin persujen kultamunia munivalla Soinilla.

Sinällään voisi olla hyväkin ajatus, että Soini pääsisi europarlamenttiin. Hänellä on taito puhua yksinkertaistaen, joten ehkä hän osaisi selittää joitakin euroasioita niin että kansakin ymmärtää. EU:ssa on paljon hyvää, vaikka ongelmiakin on. EU voisikin saada Soinista kelpo mannekiinin pienen alkuverryttelyn jälkeen.

Sitä en kyllä ymmärrä yhtään, miten puoluetta voisi johtaa Brysselistä. Minun käsittääkseni ei mitenkään.

Mielenosoitus toriparkkia vastaan maanantaina

Toriparkkikamppailu saa päätöksensä maanantaina kaupunginvaltuustossa. Asia jäi pöydälle kolme viikkoa sitten ja nyt toriparkin rakentamisen sallivasta asemakaavasta tehdään päätös. Toriparkkia vastustava kansanliike järjestää ennen kokousta mielenosoituksen. Tässä heidän mielenosoituskutsunsa:

SUURMIELENOSOITUS TORIPARKKIA VASTAAN

maanantaina 30.3. klo 17 Kauppatorilla,

josta siirrytään kulkueena kaupungintalolle (os. Aurakatu 2) vaatimaan valtuustolta kielteistä päätöstä toriparkista. Luvassa mm. puheita, esityksiä ja lämmintä mehua. Mielenilmauksen järjestää Turhuuksien toriparkki -kampanja.

Nyt jos koskaan tarvitaan kaikki mukaan!

Tervetuloa!

Omasta puolestani toivon, että toriparkkia vastustavat turkulaiset lähtisivät vielä viimeisen kerran kamppailemaan torin rauhallisen kehittämisen puolesta ja osoittamaan mielipiteensä siitä, että koko ydinkeskustaa ei voi uhrata yksityisautoilun alttarille. Jos valtuusto maanantaina hyväksyy toriparkin rakentamisen, on asialle enää kovin vähän tehtävissä.

Lopuksi kuva siitä, miten Brysselin autoihmiset ovat onnistuneet luomaan kaupunkiinsa vetovoimaa ja rauhaa jalankulkijoille. Tältä kai sitten näyttäisi toriparkinkin ulkopuoliset katualueet, jos autolobbarit saisivat unelmansa läpi. Sillä autoliikennehän on paras tae keskustan elävyydestä ja vetovoimasta, vai miten se nyt menikään?

PS. Kevät antaa odottaa itseään, mutta jotain on silti havaittavissa. Havaitsin kotipihalla viikko sitten ensimmäisen sepelkyyhkyparin. Eikähän ne muutkin kohta tule perässä.

Piiitkästä aikaa...

Heissan, Blogistan! Ilmoittaudun taas palvelukseen. Tässäpä on kuukausi vierähtänyt kattavammasta päivityksestä. Syynä ei ole se, että mitään kirjoittamisen arvoista ei olisi tapahtunut. Ehei, asia on tasan päinvastoin. Kalenteri on ollut niin piukassa, että kirjoittamiseen ei ole jäänyt aikaa. Tässä listausta tapahtuneesta kuukauden ajalta eli helmikuun loppupuolelta maaliskuun loppupuolelle:

Töissä:

• normaali opetus, opetusharjoittelijoiden ohjaus ja ylioppilaskirjoitukset, biologian reaalin korjaus, eläintenkouluttaja Tuire Kaimion mainio luento, yksi lauantaityöpäivä ja kaikenlaista muuta duuniin liittyvää

Politiikassa:

• kaksi kaupunginvaltuuston kokousta (asioina mm. talousohjelmaa, kulttuuripääkaupunkia, toriparkkia, tarkastuslautakunnan raporttia...)
• neljä kaupunginhallituksen kokousta (sangen tiukkoja kokouspaketteja, paljon asioita ja paljon myös vaikeita asioista, kaupungin taloustilannetta, hankkeita, isoja kaavoja ym ym.)
• yksi konsernijaoston kokous (tarkoitus on lähteä kehittämään toimintaa)
• kaksi maakuntahallituksen kokousta (viimeiset, tämä homma on nyt minun osaltani förbi. Uusina vihreinä maakuntahallituksen jäseninä aloittavat Mika Helva Turusta ja Mari Saario Kaarinasta. Jään ehkä hieman kaipaamaan maakuntahallitustoimintaa, mutta kahdeksan vuoden jälkeen on aika nostaa kytkintä ja päästää uudet verekset voimat kehiin.). Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaava on muuten paraikaa (pienen farssin jälkeen) nähtävillä. Tsekaa se täältä.
  
• yksi maakuntavaltuuston kokous (minulle uusi homma, vihreiden maakuntavaltuustoryhmä valitsi minut ryhmän puheenjohtajaksi. Kiitän luottamuksesta.)
  
• kolme peruspalvelulautakunnan kokousta tai seminaaria (istun siellä kaupunginhallituksen valvojana, en jäsenenä)
  
• neljä vihreiden valtuustoryhmän kokousta, joista yksi meillä kotona ensi kokouksena ja sitten yhteisenä illanviettona
• kaksi vihreiden puoluehallitusta (hallitus on ottanut kantaa eläkesopuun ja mielenterveyteen). Lisäksi vihreisiin on perustettu miesliike.
  
• yksi vihreiden puoluevaltuuskunta Turussa, hyväksyttiin mm. uusi koulutuspoliittinen ohjelma. Kokouksessa esiteltiin myös varsinaissuomalainen EU-vaaliehdokas: Turun oma leidi Elina Rantanen!
  
• yksi Turun ja Varsinais-Suomen liiton neuvottelu
• kolme päätöksenteon tehostamistyöryhmän kokousta
• yksi Kuntaliiton hallituksen kokous
• yhdeksän kappaletta muita tapaamisia, kokouksia ja seminaareja

Muuta mukavaa:

• Tuntematon sotilas Kansallisteatterissa työporukan kanssa. Mahtava esitys, nautin todella!

Olen aika pyörryksissä tapahtumista. Puuhaa on riittänyt ja kun taloustilanne vielä on mitä on, haasteet ovat kovat. Erityisesti Turussa on tarve viedä eteenpäin myös toiminnallisia uudistuksia.

Kiitän saamistani lukuisista muista kutsuista tulla erilaisiin seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin. Pahoittelen vain että aika ei mitenkään riitä osallistua kokousten lisäksi edes puoleen siitä, mihin kaikkeen kutsutaan. Ja tiedoksi Skanssin kauppakeskuksen avajaisia valmisteleville: olen saanut jo kolme kappaletta samaa kutsua, kyllä tämä riittää, kiitos.

Politiikan sisältöihin ehdin toivottavasti puuttumaan taas jatkossa. Kaikenlaista on tapahtunut, harmi vain että kommentoimaan ei ole ehtinyt. Mutta ehkä sitten toiste.

Lopuksi pari kuvaa matkan varrelta. Ensin kaksi kaupunkinäkymää yli kattojen Turun kaupunginhallituksen kokoustiloista.



Ja sitten kokousnäkymä puoluevaltuuskunnan kokouksesta Turun Vimmasta. Tältä tilanne näyttää puheenjohtajan vinkkelistä. Minulla on muuten jäljellä kautta enää yksi valtuuskunnan kokous, sitten vihreiden rotaatiosääntö heittää minut puoluekokouksessa pois tehtävästä. Kiitän ja kumarran jo nyt, kivaa on ollut!

Sisäkukkia

Talvella ei ole kovasti paljoa ulkokukkia kuvattavana, joten olen tutkaillut kasveja sisätiloissa. Tässä kuivuneita iiriksiä, maljakkoneilikoita ja tulppaaneita, talviajan iloja kasveista pitäville.



Tälle annoin kulttuuripääkaupunkihankkeen vuoksi nimen "Turku palaa!" :)

Raportti valtuuston kokouksesta maanantaina 9.3.

Terveiset kaupunginvaltuuston kokouksesta. Kokous oli intensiivinen. Aluksi ympäristö- ja kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen esitteli valtuustolle informaatiomielessä Linnakaupungin (eli sataman alueen) osayleiskaavaluonnosta ja kansallisen kaupunkipuiston suunnitelmia.

Seuraavaksi kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen esitteli kaupungin kurjaa taloustilannetta ja tulevan talousohjelman perusteita. Aikataulu on todella tiukka, kuten valtuutetutkin keskusteluissaan totesivat, mutta näin sen nyt on vaan oltava.

Puheissa oli kuultavissa myös melkoisia irtisanoutumispyrkimyksiä talouden tasapainottamisesta pyrkimyksestä. Esimerkiksi vasemmiston Sauli Saarinen oli sitä mieltä, että meidän ei pitäisi nyt tehdä päätöksiä, vaan odotella valtion ratkaisuja. Hmm, hieman haasteellista, kun samaan aikaan kaupungin talous on menossa miinukselle 50 miljoonaa euroa eli ainakin kahden veroprosentin verran. Jotta pääsisimme edes päätetyn talousarvion tasoon, joka sekin oli -10 miljoonaa euroa alijäämäinen, meidän pitäisi säästää -38 euroa.

Demarit olivat taas kerran päätyneet omiien ehtoihin, jotta he suostuvat leikkimään samalla hiekkalaatikolla muiden sopimuskumppaneiden kanssa: selvityksiä vaikutuksista henkilöstöön, talousarvion toteutumaan ja muihin sinänsä oleellisuuksiin mutta myös itsestäänselvyyksiin. Työllisyyden osalta voidaan satsata erityisesti ammatilliseen opetukseen ja korjausrakentamiseen. Jarmo Rosenlöf väläytti myös veronkorotusta ja esitti arvioinaan, että 50 miljoonaa euro alijäämää on arvioitu alakanttiin. Takkiin saattaa olla tulossa vielä paljon enemmän.

Vihreiden Elina Rantanen totesi, että päätöksiä ei voi lykätä vaan ne on tehtävä ripeällä aikataululla ja kyseli hallintokunnista tulleen ja niille lähteneiden viestin perään. Puheenvuoroja taidettiin käyttää kaikkinensa pitkälti toista kymmentä, ja sisältö risteili sinne ja tänne. Itse en tällä kertaa tähän keskusteluun osallistunut, olen käyttänyt asiasta kaupunginhallituksessa jo lukuisia puheenvuoroja ja sama jatkuu tulevaisuudessa.

Sitten aloitettiin toriparkkikeskustelu. Kohtalainen joukko demareita ja kokoomuslaisia lähti saman tien kaffelle. Ensimmäisen puheenvuoron sai sinivalkoisten Olavi Mäenpää. Hän ei hakemallakaan löytänyt päätösesityksestä yhtään hyvää puolta. Ollaan nyt menossa kaikkein pyhimpään eli kauppatorin alle. Parkkitilaa on nyt ihan tarpeeksi, tämä on vain kiinteistöjalostusta tietyssä muodossa, halutaan nostaa kiinteistöjen ja asuinhuoneiden hintaa nimikkopaikoilla. Pelkää että kaikki ei tule julkiseen käyttöön, ja jos tulee, niin entäs sitten turvallisuus? Hyviä ryyppypaikkoja, piikittämispaikkoja ja mummojen rullauspaikkoja! Pitää palkata vartioita, poliisien pitää partioida jne. Rakentaminen on kuuden-seitsemän vuoden projekti, on se kumma jos ei tässä ajassa torikauppa näivety. Monessa paikassa myönnetään, että on hyvin vaikeasti toteutettava projekti. Mikä on tämä Toriparkki Oy? Kukaan meistä ei tiedä, tämä on oma osakeyhtiö. Entä jos osakeyhtiö menee konkurssiin? Vallan oma osansa on se, kuinka vaikea hanke tämä on toteuttaa, kuinka reagoi lähirakennukset, orsivedet, on vaikea tutkia etukäteen. Kuinka reagoi Museovirasto, jos torin alta löytyy kappa piispa Henrikin häntäluuta? Miksi eivät vakuutusyhtiöt ole olleet lainkaan kiinnostuneita lähtemään mukaan, jokin ei ole kunnossa. Torin alle rakennettavaa parkkiluolaa ei tarvita, odotellaan nyt mihin maailma menee. Pyysi asian pöydälle.

Seuraavaksi oli vuorossa demareiden Seppo Lehtinen. Hän muisteli menneitä hankkeita kuten Pyhäjärveä, silloin meni iso työ hukkaan ja valtionosuudet kanssa. Puolueiden pitäisi pystyä linjaamaan asioita pitkällä tähtäimellä. 1997 oli keskustan kehittäminen tapetilla, silloin päätettiin asemakaavan laadinnasta ja toriparkista ja maanalaisten yhteyksien selvittämisestä. Sitten 1999 valtuusto päätti, että selvitetään, millä järjestelyillä toriparkki voitaisiin toteuttaa, mutta vasta kun Puolalan pysäköintijärjestelmä on toteutettu. 2001 valtuusto päätti, että torin alle saa kaavoittaa enintään 400 paikan pysäköintilaitoksen. Tämä yhdistettiin kirjaston rakentamiseen Österbladin tontille. Tämä päätös kumottiin kytkyn takia oikeudessa. 2005 valtuusto halusi jatkaa keskustan kehittämistä, sisältäen muitakin ratkaisuja. Lisättiin joukkoliikennekadut päätökseen ym. Jatkoi tätä muistelua yli kymmenisen minuuttia ja väitti, että nyt päätöksessä on kaikki, mitä valtuusto on halunnut, eikä kaupunki joudu maksumieheksi. Ja sitten nimesi tämän kestäväksi kehitykseksi ja jatkoi kehuja kaikesta siitä erinomaisuudesta, mitä parkki toisi kaupungille ja sen asukkaille. Miksi kaikkia näitä hyviä suunnitelmia ei sitten ole toteutettu? Pisti sen Kakolan jätevedenpuhdistamon piikkiin, Tuomaansillan, Rettiginrinteen ja taivas ties minkä piikkiin. Ja sitten alkoi pohtia, ketkä ovat oikeastaan takinkääntäjiä. Demarit ovat kuulemma systemaattisesti olleet keskustan kehittämisen kannalla, ja toriparkki on vain osa sitä. Siksi muut ovat takinkääntäjiä, eivät demarit, vaikka tämä kaikki onkin turhaa syyttelyä johon ei pitäisi mennä. Mekin olemme kuulemma olleet toriparkkia kannattamassa. (Ja pyh.) Joka kierroksella päätökset ovat kuulemma parantuneet, ja demarit ovat olleet systemaattisesti mukana.

Tätä toriparkkihypetystä jatkui liki 20 minuuttia. Sori, väsähdin vähän Lehtisen puheita kirjaamaan. Puhe paljasti mm. sen, mitä demarit käsittävät kestävällä kehityksellä. Heille ekologiaa on se, että autot saadaan maan alle. Yksi hyvä syy lisää äänestää vihreitä ;).

Mika Helva käytti vastauspuheenvuoron. Vihreiden linja toriparkkiin ei ole ollut koskaan erilainen, mutta olemme toki sallineet erilaisten asioiden selvittämisen. Monia selvityksiä on kyllä jätetty tuomatta valtuustolle.

Minna Arve kehui, miten Lehtinen kävi historiaa ansiokkaasti läpi. Oh-hoh. Olisi valmis päättämään, mutta jos kerran lisäselvityksiä tarvitaan, kuten ryhmäjohtajien kokouksessa kävi ilmi, hän kannatti Mäenpään pöydällepanoa.

Eli keskustelu päättyi ikävästi kannatettuun pöydällepanoon. Harmillinen temppu, vastuullinen ote olisi ollut antaa valtuuston jatkaa keskustelua tässä kaupunkilaisille tärkeässä asiassa ja esittää näkemyksiään. Minulla olisi ollut seuraava puheenvuoro, mutta se jäi sitten tällä erää pitämättä, samoin kuin varsin monet jonossa olleet puheenvuorot. Puutuin kuitenkin pöydällepanoon ja pyysin lisäselvityksiä seuraaviin asioihin:

Hyväksytty asemakaava on nykykäytännön mukaan voimassa 13 vuotta. Entä jos toriparkki ei alkaisikaan rakentua kaavan mahdollisen hyväksymisen jälkeen, kuinka kauan me kaupunkina odotamme työn alkamista, ennen kuin ryhdymme kunnostamaan ränsistyneen torin pintarakenteita ja kehittämään ydinkeskustaa ilman toriparkkia? Me haluamme kuulla tähän kaupungin johtavien virkamiesten kannan ja niiden puolueiden kannat, jotka toriparkkihanketta ajavat. Kuinka kauan odottaisimme tällaisessa tilanteessa huonokuntoisen torin kunnostamista?

Vihreiden ryhmää askarruttaa myös se, tuleeko kaupunki perimään vuokraa maanalaisesta tilasta ja se, aikooko kaupunki kilpailuttaa toriparkin rakentajan.

Näihinkin kysymyksiin valtuusto mielestämme tarvitsee selvän vastauksen seuraavaan kokoukseen mennessä. Asia jäi yksimielisesti pöydälle.

Sitten hyväksyttiin uudelleen –ja tällä kertaa yksimielisesti – Raunistulan/Barkerin tehtaan ja siiloalueen asemakaava. Kaavassa oli ollut tonttijakoon liittyvä virhe, ja siksi se piti kiepsauttaa uudelleen valtuustosalin kautta.

Seuraavana oli vuorossa esiintyminen viimeisen kerran viime johtamani tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Valtuustoon tuli käsittelyyn tarkastuslautakunnan raportti ”Kehittäminen ja hanketoiminta Turussa”. Minulla oli hieman epäkiitollinen tehtävä ryhtyä käymään läpi sangen hallinnollista vaikkakin tärkeää raporttia kaiken aiemman tunteenkuohun jälkeen. Yleisö eli valtuutetut eivät olleet ehkä aivan otollisimmillaan. Mutta minkäs sille sitten voi, ymmärrän kyllä. Tässä esittelypuheeni:

”Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut

Kauden 2005-2008 tarkastuslautakunta on saanut valmiiksi viimeisen erillisraporttinsa valtuustolle. Jäljellä on enää vuoden 2008 arviointikertomus, muilta osin tarkastustoiminnasta vastaa uusi työnsä aloittava lautakunta.

Raportin ”Kehittäminen ja projektitoiminta Turussa” aihe on valikoitunut valtuuston keskustelujen kautta. Tässä salissa on useasti esitetty toive siitä, että kaupungin projekti- ja hanketoiminta perattaisiin läpi, ja että valtuustolle toimitettaisiin tieto siitä, kuinka paljon rahaa, henkilöstöä ja tiloja kaupungissa näihin kuluu vuosittain. Tarkastuslautakunta laajensi aihetta Turun kehittämis- ja projektitoiminnan kokonaistarkasteluun, jonka yhtenä osa-alueena oli toimintaan vuosittain käytettävät voimavarat.

Tehtävä osoittautui haasteelliseksi. Kenelläkään ei Turussa ole kokonaistietoa siitä, kuinka paljon resursseja kehittämis- ja projektitoimintaan käytetään tai ylipäätään kuinka paljon erilaisia projekteja ja hankkeita meillä on. Tarkastuslautakunta lähetti asiasta kyselyn kaupungin kaikkiin hallintokuntiin. Kyselyn tulokset voitte lukea liitteen 3 taulukosta sivulta 27 ja yhteenvedosta sivuilta 6 ja 7. Hallintokunnat eivät toimittaneet aivan kaikkia pyydettyjä tietoja (mitä muuten paheksun), joten raportin luvut kehittämis- ja projektitoimintaan käytetyistä voimavaroista ovat minimilukuja. Todellisuus on jotain näitä suurempaa. Tietojen kerääminen oli vaikeaa, koska kaupungilla ei ole yhtenäistä tapaa hallita projektejaan, ei keskitettyä toimivaa rekisteriä eikä itse asiassa edes yhteisesti jaettua käsitystä siitä, mitä projektilla tarkoitetaan. Eriävät näkemykset liittyvät siihen, määritelläänkö kaupungin omat sisäisesti rahoitetut projektit projekteiksi, vai tarkoitetaanko projektilla vain ulkopuolisella rahoituksella rahoitettua toimintaa.

Projektimaailman käyttämä sanasto on siihen tottumattomalle haasteellista. Tästä syystä raportti alkaa projektin käsitteen määrittelyllä. Lisäksi liitteessä 2 sivulla 25 on sanasto, jonka toivottavasti aukaisee raportin keskeisiä käsitteitä kuten projektinhallinta, projektisalkku ja projektisalkunhallinta. Kaikissa näissä projektimaailman oleellisissa asioissa Turulla on parantamisen varaa.

Toivon, että valtuustolla riittäisi vielä jaksamista käydä keskustelu siitä, mihin suuntaan kaupungin kehittämis- ja projektitoimintaa pitäisi ohjata. Tällä hetkellä koko kaupungin tasoista ohjausta ei ole.

Haluan korostaa, että tästä raportista ei voi eikä pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että kaikki kehittämis- ja projektitoiminta olisi turhaa rahanhaaskausta. Asia ei ole alkuunkaan näin. Päinvastoin nykyisissä talouden ja toiminnan haasteissa on runsaasti tarvetta kehittämistoiminnalle. Projektien tarkoituksenmukaisuus ja mielekkyys on kiinni siitä, kuinka hyvin kaupunki onnistuu kohdentamaan projektitoiminnan omien keskeisten kehittämistoimiensa palvelemiseen, kuinka hyvin kaupunki onnistuu projektit käytännössä toteuttamaan, kuinka hyvin projektien tulokset saadaan jalkautettua ja kuinka hyvin välttämättömään toiminnan kehittämiseen on projektien avulla saatavissa rahoitusapua kaupungin ulkopuolelta. Näiden asioiden onnistuneeseen toteuttamiseen tarvitaan aiemmin mainitsemiani projektisalkunhallintaa ja yhtenäistä projektinhallintaa eli projektinhallintamallia.

Projekti pitää käynnistää silloin, kun on olemassa jokin selkeä muutostarve, ja sen toteuttaminen voidaan ratkaista projektin avulla. Tähän tarvitaan kaupunkitasoiset kriteerit ohjaamaan toteutettavien projektien valintaa ja kaupunkitasoinen projektisalkunhallinta ohjaamaan projektien toteutusta, voimavaroja ja projektien muodostamia kokonaisuuksia. Esimerkkejä hyvistä projektisalkuista voisivat olla vaikkapa tietyn sektorin projektien kokonaisuus tai kaupungin tietojärjestelmäprojektien kokonaisuus. Näitä pitää pystyä seuraamaan alusta loppuun projektisalkunhallinnan kautta. Tämä edellyttää, että projektisalkuille määritetään salkunhoitajat. Projektisalkunhallinnan tavoitteena on, että raportointitieto projektien tavoitteiden toteutumisesta, tuloksista ja voimavarojen käytöstä kerätään ja analysoidaan keskitetysti johdon ja päätöksentekijöiden käyttöön.

Kaupunginhallituksen tulee nimetä kaupunkitasoisen projektisalkunhallinnan johtoryhmä. Johtoryhmän vastuuseen kuuluu kehittämisen ja projektitoiminnan johtaminen strategianmukaiseen suuntaan sekä kaupungin projektien kokonaisseuranta.

Kaikille projekteille ja niiden kautta aikaansaatavalle toiminnalle on asetettava mitattavat tavoitteet. Projekteja on arvioitava sekä projektin toteutuksen aikana että jälkikäteen riittävän pitkän aikaa, jotta päästään selville projektin vaikutuksista kaupungin toimintaan ja talouteen lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. Seurannan puutteen ongelma koskee erityisesti sisäisesti rahoitettuja projekteja, sillä ulkoisesti rahoitettujen projektien kohdalla ulkoinen rahoittaja vaatii projektilta maksatusraportin eli mieleisensä mittarit ja seurannan.

Vuosilta 1997 ja 1999 peräisin olevat vanhentuneet projektiohjeet on uusittava pikaisesti.

Projekteja koskevaan tiedonhallintaan tarvitaan kaupungin kattava tietojärjestelmä, joka sisältää tiedot kaupungin itsensä rahoittamista sisäisistä projekteista sekä ulkopuolisten tahojen kanssa toteutettavista. Projektori ei vastaa tähän tarpeeseen, vaikka sen tulisi kaupunginhallituksen päätöksen mukaan sisältää tiedot niistä projekteista, joihin kaupunki saa ulkopuolista rahoitusta. Projektori sisältää tietoja melko sattumanvaraisesti, ja lisäksi emokaupungilla on käytössä ohjelman vanhempi ja kehittymättömämpi versio. Kaupungin sisäisistä projekteista, joihin ei ole saatu ulkopuolista rahoitusta, ei tarvitse syöttää mitään tietoa Projektoriin, eivätkä monet hallintokunnat niin teekään.

Projektinhallinnan tietojärjestelmän tietojen oikeellisuuden ja ajantasaisuuden

valvontavastuun tulee olla projektisalkunhallinnan vastuuhenkilöllä. Kaupunkitasolla valvontatehtävä sopisi luontevasti uudelle kehittämisjohtajalle, hallintokunnissa taas hallintokunnan kehittämistoiminnasta vastaavalle henkilölle.

Tarkastuslautakunta esittää raportissaan projektitoimiston perustamista. Projekteja itsessään ei ole mielekästä keskittää keskushallintoon. Mutta keskitettyjen tuki- ja neuvontapalvelujen tarjoaminen projekteille on järkevää silloin, kun sillä voidaan lisätä kaupungin toiminnan tuottavuutta. Projekteille tulee tarjota riittävästi projektijohtamisen koulutusta, neuvontaa ja tukipalvelua, jotta varmistetaan projektien hallittu läpivienti. Tukea tulisi tarjota myös taloushallinnon sekä kaupungin ulkopuolisen rahoituksen hankinnan tehostamiseksi, sillä ulkopuolisen rahoituksen käytössä on suuria eroja eri hallintokuntien välillä.

Lopuksi haluan kiittää valtuustoa ja erityisesti niitä, jotka toimivat valtuutettuina edelliselläkin valtuustokaudella. Kiitos myös virkamiehille yhteistyöstä ja tietenkin revisiotoimistolle. Tultuani valituksi uuteen kaupunginhallitukseen tulin vaalikelvottomaksi tarkastuslautakuntaan. Kuntalaki ei tee eroa uuden ja vanhan tarkastuslautakunnan välillä, vaikka vanhan lautakunnan toiminta ei enää tässä vaiheessa kohdistu vuoden 2009 tapahtumiin. Vanhan tarkastuslautakunnan puheenjohtajuuden vuoksi olen kysynyt toimintaohjetta Kuntaliiton lakimiehiltä. Kuntaliiton näkemys on, että tällaisessa tilanteessa uuteen kunnanhallitukseen valittu tarkastuslautakunnan puheenjohtaja ei enää osallistu vanhan tarkastuslautakunnan työskentelyyn, vaan varapuheenjohtaja eli valtuutettu Heikki Talvitie toimii lautakunnan puheenjohtajana loppukauden. Uutta jäsentä tai puheenjohtajaa vanhaan tarkastuslautakuntaan ei Kuntaliiton näkemyksen mukaan ole syytä valita. Olen ajatellut noudattaa saamaani ohjetta, joten toimintani vanhan tarkastuslautakunnan puheenjohtajana päättyy tähän raporttiin. Kiitos.”

Loppukokouksessa esillä oli vielä valtuustokauden 2009-2012 aikana laadittavia

en ohjelmien kokonaisuus (tärkeä mutta sangen hallinnollinen asia) sekä kaupunginhallituksen ilmoituksia niistä valtuutettujen ja kuntalaisten aloitteista, joita ei ole vielä ehditty käsitellä.

Myöhäsyntyiset Naisten Päivän onnittelut kaikille kanssasiskoille!

Ei, tämä blogi ei ole kuollut. Olen vain ollut tosi tosi kiiruinen, ja siksi blogi on ollut päivittämättä. Tänään oli ensimmäinen kunnon vapaapäivä kolmeen viikkoon, ja senkin käytin blogipäivityksen sijasta puu- ja risusavottaan puutarhassa. Päivitystä on kuitenkin luvassa heti kun vain suinkin kerkiän.

Ennen nukkumaanmenoa myöhäiset onnittelut kaikille kanssasiskoille Naisten Päivän johdosta! Tässä päiväänsä viettämässä nainen Kupittaanpuistosta.


PS. Nyt maanantaina on Turun valtuustossa päätettävänä Kauppatorin asemakaava elikkä toriparkki. Tervetuloa kuuntelmaan keskustelua. Kokous alkaa klo 18, ja lehterille pääsee nousemalla ensin portaat toiseen kerrokseen, ja kääntymällä siellä aulasta oikealle käytävään. Muistakaa, että lehterillä on oltava hiljaa, muuten lentää ulos. Kannustus- ja buuaushuutoja ei siis sallita, mutta aktiivinen kuuntelu ja mielipiteen muodostus on suotavaa, vaikkakaan ei pakollista.